Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-38-177-1, Takoraudantie 1, Pohjolan Rakennus Oy Suomi
Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Malmin kaupunginosassa osoitteessa Takoraudantie 1
Päätös
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Pohjola Rakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.
Ilmoitus
Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.
Ilmoituksen tekijä
Pohjola Rakennus Oy Suomi
Televisiokatu 4
00240 Helsinki
Yhteyshenkilö: mikko.kivinen@pohjolarakennus.fi, 0444210004
Puhdistettavan alueen tiedot
Alue sijaitsee Helsingin 38. kaupunginosassa Malmilla kiinteistöllä 91-38-177-1. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Purettavat rakennukset omistaa Kiinteistö Oy Järvenkynnys.
Asian vireilletulo
Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 12.2.2026.
Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: Pohjola Rakennus Oy, Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Takoraudantie 1, Helsinki, 19.2.2026 REV 1, Sweco Finland Oy.
Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset
Kiinteistöllä on vuonna 2019 puhdistettu maaperää pihalta poistettavien öljysäiliöiden ympäristöstä ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeisiin 15.7.2019 perustuen. Kaivannoista otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet ja kahdesta jäännöspitoisuusnäytteestä mitatut PAH-yhdisteiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot (VNA 214/2007).
Ilmoituksen sisältö
Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:
Alueen sijainti, koko ja maan käyttö
Kiinteistölle on rakennettu ensimmäisen kerran pienteollisuuskiinteistö vuonna 1973. Kiinteistöllä on sijainnut myös polttonesteiden jakeluasema jonkin aikaa vuodesta 1975 lähtien. Varastorakennus on valmistunut vuonna 1983. Kiinteistö rajautuu katuihin sekä teollisuus- ja varastorakennusten kortteliin, jossa sijaitsee mm. autohuoltamoita ja -liikkeitä. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse herkkiä kohteita.
Kiinteistöllä on voimassa kaava 6780, joka on vahvistettu vuonna 1972 (liite 2a). Kaavan mukaan kiinteistö kuuluu yhdistettyyn teollisuus- ja varastorakennusten kortteliin. Kiinteistölle on laadittu uusi asemakaavaehdotus (kaavanumero 12994, liite 2b), jossa tavoitteena on mahdollistaa tilaa vaativan kaupan, tilaa vaativan kaupan luonteisen laajan tavaravalikoiman kaupan sekä yrityksiä palvelevan kaupan sijoittuminen tontille.
Kiinteistöltä puretaan kokonaan nykyiset myymälä- ja teollisuusrakennukset autohuoltamoineen. Kauppojen pihalle tulee asfaltoitu parkkialue. Päällystämätöntä aluetta ei juurikaan ole suunniteltu, mutta kiinteistön ja Tattariharjuntien väli on osoitettu suojaviheralueeksi.
Pilaantumisen syy ja ajankohta
Pilaantuneisuuden tarkka syy ei ole tiedossa. Kiinteistöllä on vuosikymmenten historia teollisuus- ja varastoalueena.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesi
Pohjatutkimuksissa maaperän todettiin koostuvan noin 1–1,5 paksuisesta täytöstä, jonka alapuolella on savea noin 4–9 metriä. Saven alla on kantavampia maakerroksia ennen kallion pintaa tasolla +2…+9 (N2000). GTK:n (1:250 000 aineiston mukaan) sulfidisavien esiintymistodennäköisyys on pieni. Pohjaveden havaintoputkessa veden pinta on kertaalleen mitattu 3.3.2025 tasoon +17,55 eli noin 0,7 m syvyydellä maanpinnasta.
Lähin luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Tattarisuo sijaitsee noin 1 km etäisyydellä koillisessa. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia.
Haitta-aineita koskevat tiedot
Kiinteistöltä on kaavoitusta varten tutkittu rakennusten ulkopuolelta 25.2.2025 toteutetuin kairauksin maaperän haitta-aineita 10 näytepisteestä.
Kahdesta pisteestä todettiin pintamaakerroksissa alemman tai ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyhiilivetyjä. Laboratorioanalyyseissä havaittiin viitteitä mahdollisesta bitumikontaminaatiosta, mikä voi vaikuttaa öljyhiilivetyjen analyysitulokseen suurentavasti. Lisäksi kairauksissa todettiin täyttömaakerroksen alapuolisessa hienojakoisessa luonnonmaakerroksessa kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kobolttia, kromia, vanadiinia ja nikkeliä. Arseenin pitoisuudet alittivat alueellisen taustapitoisuuden (SSTP-arvon) ja myös useissa näytteissä koboltin, kromin ja vanadiinin pitoisuudet alittivat tai olivat samaa tasoa taustapitoisuuksien kanssa.
Pohjavesinäytteessä todettiin kohonnut pitoisuus arseenia (13,1 μg/l) ja elohopeaa (0,13 μg/l).
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Ilmoituksessa esitetään kvalitatiivinen, kohdekohtainen riskinarvio, jonka perusteella arvioidaan, ettei kohteessa ole riskiperusteista puhdistustarvetta.
Tulevalta piha-alueelta on suunniteltu poistettavan asfaltointi ja noin 0,9 metrin pintamaakerros. Alue pilaristabiloidaan ja pinta täytetään uuteen korkoon, noin +18 sekä päällystetään uudestaan asfaltilla. Alueen käyttötarkoitus liikerakennusten alueena ei ole erityisen herkkää.
Kohteen maaperässä todetut raskaat öljyhiilivedyt ovat erittäin niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia sekä maa-ainekseen sitoutuvia. Hajoaminen on hidasta. Öljyinen maa-aines ei juuri pölyä. Todetuille öljyhiilivedyille voi altistua pääosin suoraan koskettamalla tai maata nielemällä. Koska nämä altistusreitit poistetaan tulevassa käytössä, ei raskaista öljyhiilivedyistä arvioida aiheutuvan merkittäviä terveysriskejä. Alueen rakentamisen myötä vajovesi ei pääse huuhtelemaan öljyyntyneitä maakerroksia. Raskaiden hiilivetyjen kulkeutumisriski arvioidaan kokonaisuudessaan merkityksettömäksi.
Alue ei ole ekologisesti herkkä, joten haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ekologisia riskejä.
Todetut alkuaineet ovat arseenia lukuun ottamatta niukkaliukoisia, erittäin heikosti haihtuvia ja sitoutuvat vahvasti maa-ainekseen. Alkuainemuotoinen elohopea voi olla haihtuvaa, mutta yleensä ei. Alkuaineiden ei arvioida aiheuttavan kohteessa ekologisia, kulkeutumis- tai terveysriskejä, sillä pitoisuuksien arvioitiin taustapitoisuusarvojen perusteella olevan luonnollisia ja tyypillisiä alueelle. Savipinta tulee olemaan peitetty rakennekerroksin.
Pohjavedessä todetut elohopea- ja arseenipitoisuudet ovat vähäisiä, eikä alueen pohjavettä hyödynnetä. Elohopean pitoisuus alitti talousveden laatuvaatimuksen. Arseenin pitoisuus on alueelle tyypillinen. Arseenia voi olla pohjavedessä luonnollisesti suuriakin määriä alueilla, joissa arseenia on kallioperässä. Edellä mainituista syistä pohjavedessä todetuista aineista ei todeta olevan merkittävää riskiä ympäristölle tai terveydelle.
Puhdistustavoitteet
Puhdistus esitetään tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Mikäli asfaltin ja pintamaan poiston jälkeen havaitaan, että kohteeseen olisi jäämässä selvästi erittäin öljyistä maata (pitoisuus yli ylemmän ohjearvon), esitetään öljyinen maa-aines poistettavaksi siten, että kohteen maaperän öljypitoisuudet alittavat ylemmän ohjearvon.
Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus
Puhdistus toteutetaan massojen vaihdolla rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Poistettavat haitta-aineellisten ja yksittäisiä jätejakeita sisältävien massojen määräarviot:
- Maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää enimmillään kynnysarvotason: 1500 t
Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai jätettä sisältävien massojen välivarastointia kohteella pyritään minimoimaan. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kohteesta poistettaville kuormille laaditaan yksilöidyt sähköiset siirtoasiakirjat, jotka toimitetaan SIIRTO-rekisteriin. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa. Jäte annetaan kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
Kaivutöiden yhteydessä poistetut, geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat maa-ainekset, joissa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason ja jotka ovat jätteettömiä (alle 2 tilavuusprosenttia) voidaan hyödyntää kohteen täytöissä ja viimeistelyssä puhdistustavoitteet huomioiden.
Hyötykäyttökelpoiset kaivumassat välivarastoidaan kohdealueelle odottamaan käyttöä. Kaivumassojen hyödyntämisellä vältetään turhaa massojen poiskuljetusta ja korvaavien täyttömateriaalin hankintaa.
Hyödynnettyjen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten sijainnit merkitään ylös raportointia varten ja ne erotetaan suodatinkankaalla puhtaista kerroksista.
Veden tutkiminen ja käsittely
Pohjaveden pinnan alle ulottuvia kaivantoja tehdään piha-alueella hulevesiviemäriverkoston rakentamiseksi. Tutkimuksen mukaan alemman ohjearvotason ylittäviä massoja ei ole pohjaveden pinnan alapuolella.
Mikäli kaivantovesiä on tarve pumpata pois kaivannosta, noudatetaan Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta (HSY 2023). Tarvittaessa kaivantovesistä otetaan vesinäyte, josta analysoidaan laboratoriossa tutkimuksissa kohonneina pitoisuuksina havaitut haitta-aineet sekä tarvittaessa myös muita parametreja (esim. kiintoaine, pH) työmaavesiohjeen mukaisesti.
Mikäli kaivantovedessä havaitaan haitta-aineita tai muita parametreja rajat ylittäviä määriä, suunnitellaan mahdollisesti tarvittavat käsittelymenetelmä ja haetaan HSY:ltä viemäröintilupaa jätevesiviemäriin.
Vesien pumppaamisen aikana laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti, minkä lisäksi vesistä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä laboratorioanalyysejä varten. Vesien pumppaukset lopetetaan välittömästi, mikäli vesi ei täytä laatuvaatimuksia.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
Massanvaihdossa laadunvalvontaa tekee ympäristötekninen valvoja, joka tarkkailee maa-ainesten haitta-aine- ja jätepitoisuuksia puhdistuksen aikana ja ohjaa massojen kuljetusta vastaanottopaikkoihin. Valvoja myös laatii kuormien mukaan tarvittavat siirtoasiakirjat.
Jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka kuvaavat alueelle kaikkien kaivujen jälkeen jääviä pitoisuuksia, otetaan kaivupinnoilta niiltä osin, kun alueelle jäävän kaivupinnan läheisyydessä on todettu haitta-aineellista
Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa ainakin ne haitta-aineet, joita on havaittu kohonneina pitoisuuksina alueilla tehdyissä maaperätutkimuksissa.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi
Mikäli kohteeseen tai kohteen rajoille jää haitta-aineita pitoisuudeltaan alemman ohjearvotason sisältäviä maa-aineksia, merkitään niiden sijainti huomiorakenteella ja erotetaan puhtaat rakennekerrokset haitta-ainepitoisesta maasta suodatinkankaalla.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta
Ulkopuolisten pääsy kunnostustyömaalle estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.
Kaivutyöt ja massojen käsittely sekä kuljetukset suoritetaan siten, että kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia sisältävät massat eivät kulkeudu työalueilta ympäristöön tai sekoitu puhtaiden maiden kanssa. Massojen pölyäminen, variseminen tai valuminen kuljetusten aikana kuormista ympäristöön, tai kulkeutuminen ajoneuvojen renkaiden mukana työmaa-alueelta ympäristöön estetään. Haitta-aineita yli alemman ohjearvotason sisältävien pölyävien maamassojen kaivutöitä ei tule tehdä erittäin tuulisella ja kuivalla säällä. Kuivalla säällä kastelemalla tai peittämällä voidaan vähentää pölyämistä. Öljyisiä kasoja ei kastella.
Varastokasat tehdään tarvittaessa pressun päälle ja kasat peitetään (pressulla tms.), jos on riski haitta-aineiden leviämiselle ympäristöön pölyämisen tai pintavesien avulla. Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, varastoalueen maaperän pintakerros tutkitaan ja maaperä tarvittaessa puhdistetaan välivarastoinnin päätyttyä. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Suunnitelmassa on tunnistettu seuraavat poikkeustilanteet ja esitetty ensisijaiset toimenpiteet näihin tilanteisiin:
- Massamäärien huomattava kasvu oletetusta. Ilmoitetaan mm. tarvittaessa ympäristöviranomaiselle.
- Löydetään uusia haitta-aineita. Ilmoitetaan mm. ympäristöviranomaiselle ja jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
- Havaitaan erittäin suuria haitta-ainepitoisuuksia tai kemikaalitynnyreitä. Massoista otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan mm. viranomaiselle. Ylimääräinen puhdistustarve ja massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan viranomaisen hyväksymällä tavalla.
- Puhdistustavoitteita ei saavuteta. Selvitetään haitta-ainepitoisuudet, esiintyminen (vesi, maa-aines) ja esiintymislaajuus ja -syvyys. Neuvotellaan jatkotoimenpiteistä (mm. jatkaminen eri menetelmillä, eristysratkaisut, riskinarviointi) mm. viranomaisen kanssa.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Ympäristötekninen valvoja laatii puhdistuksen aloitusilmoituksen, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Valvoja seuraa ja ohjaa työn etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Otetuista kontrollinäytteistä ja suoritetuista analyyseistä pidetään kirjaa. Myös mahdolliset poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan ja kaivantojen uudelleentäytöissä hyödynnettävistä haitta-aineellisista kaivumassoista pidetään kirjaa.
Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään mm. yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä, toteutuneista kaivutöistä ja kaivannoista, kaivumassojen käsittelystä (toimittaminen jatkokäsittelyyn, massojen hyötykäyttö), mahdollisesta kaivantovesien poistamisesta ja käsittelystä, työn aikaisista näytteenottomenetelmistä, näytteenotoista ja analyysituloksista sekä arvio jälkiseurantatarpeesta.
Loppuraporttiin liitetään piirustus puhdistetuista alueista (toteutuneet kaivualueet ja -syvyydet) sekä muut puhdistustyöhön liittyvät, työn suoritusta kuvaavat asiakirjat (kuormakirjanpito, analyysitodistukset, yms.).
Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille ja muille asianosaisille.
Puhdistustyön ajankohta
Purkutyöt alkavat suunnitelman mukaan maalis-huhtikuussa 2026, jonka jälkeen aloitetaan maanrakennus- ja puhdistustyöt.
Ilmoituksen käsittely
Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot
Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 23.2.2026 sähköisesti kiinteistön omistajalle, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Helsingin kaupunki maanomistajana toteaa, ettei lausuttavaa ole.
Viranomaisen ratkaisu
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Pohjola Rakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Takoraudantie 1 Malmilla, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.
Puhdistustavoitteet ja -menetelmä
- Alueen maaperän puhdistustavoitteina on poistaa pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ja lisäksi esitetyn mukaisesti poistaa maa-ainekset, joissa öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot.
- Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot tai kyseisen maalajin luontaiset taustapitoisuudet. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)
- Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)
- Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)
- Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot ja kyseisen maalajin luontaiset taustapitoisuudet sekä jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)
- Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
- Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6, 8 §)
- Kiinteistöltä on otettava täydentävän tutkimussuunnitelman mukaisesti lisänäytteitä purettavien rakennusten ja rakenteiden alueelta maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Tutkimussuunnitelmassa on huomioitava rakennuksissa sijainnut huolto- ja korjaamotoiminta, jossa on käsitelty vaarallisia jätteitä ja kemikaaleja. Tutkimussuunnitelma tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle viimeistään kaksi viikkoa ennen ensimmäisiä massanvaihtoja purettavien rakennusten alueella. (YSL 6 § 209 §)
- Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty ja maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 6 ja 209 §, VNA (214/2007) 5 §)
- Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti siten, että kaivantojen pohjista otetaan minimissään yksi kokoomanäyte/200–400 m 2 ja lisäksi kaivantojen seinämistä otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 20-30 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § VNA (214/2007) 5 §)
- Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi
- Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)
- Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
- Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää. (JL 13 §)
- Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)
- Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 6,17 §)
- Jätejakeita ei tule seuloa puhdistamisalueella. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)
- Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)
- Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 8, 13, 29 §)
- Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)
- Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)
Veden tutkiminen ja käsittely
- Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).
- Kaivantovedet tulee ensisijaisesti toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)
- Ennen mahdollista kaivantoveden johtamista muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)
Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella
- Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava esitetyn mukaisesti siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)
- Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)
- Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
- Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä ja jotka teknisesti kelpaavat käytettäväksi suunnitellussa rakenteessa saa käyttää puhdistusalueella hyödyksi huomioiden puhdistustavoitteisiin liittyvät määräykset 1–6. Lisäksi tällaisia maa-aineksia saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. (YSL 16, 32, 136 §).
- Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)
- Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 32, 136 §, JL 6,8, §)
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)
- Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)
Tiedottaminen ja raportointi
- Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)
- Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)
- Puhdistamisesta on laadittava esitetyn sisältöinen loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)
Päätöksen perustelut
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.
Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.
Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet
Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.
Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.
Luontaisella taustapitoisuudella tarkoitetaan Helsingin alueen geologiasta johtuvia maalajikohtaisia pitoisuuksia maaperässä, joihin ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimustulosten perusteella mm. moreenin ja savien luontainen arseenipitoisuus voi Helsingin kaupungin alueella ylittää kynnysarvon.
Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.
Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.
Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.
Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.
Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu
Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.
Tiedon siirtäminen
Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.
Määräysten perustelut
Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–6)
Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä jo todetuista haitta-aineista tai jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen tulevassa käytössä terveys- ja ympäristöriskiä. Öljyhiilivedyille on asetettu esitetyn mukaisesti epäherkän maankäytön viitearvoperusteinen puhdistustavoite.
Luontaisella taustapitoisuudella tarkoitetaan geologiasta johtuvia maalajikohtaisia pitoisuuksia maaperässä, joihin ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut. Kohteella on todettu savessa arseenia, kobolttia, kromia, nikkeliä ja vanadiinia kynnysarvotason tai sen ylittäviä pitoisuuksia, jotka voivat olla luontaista alkuperää. Alkuperältään tuntemattomien täyttömaiden haitta-ainepitoisuuksien ei lähtökohtaisesti arvioida olevan geologiasta johtuvia.
Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.
Alueella puretaan rakennus ja rakenteita, jotka voivat olla erilaisilla haitta-aineilla pilaantuneita kiinteistön toimintahistorian perusteella (teollisuus, polttonesteen jakelu, autojen huolto ja korjaus) tai niissä voi olla muita haitallisia aineksia, kuten asbestia. Haitallisten jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Maaperään mahdollisesti jätettävien jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä, liukoisuustesteillä tai muilla, kunkin haitallisen jätejakeen tunnistamiseen soveltuvilla tutkimusmenetelmillä.
Alueella on todettu ennakkotutkimuksissa öljyhiilivetyjä. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.
Alueelle on suunniteltu uusia istutuksia. Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä ja altistuminen haitta-aineille ravintokasvien kautta.
Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7–11)
Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.
Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ennakkoon tutkittu purettavien rakennusten ja kaikkien rakenteiden alta. Rakennuksissa ja piha-alueella on käsitelty polttonesteitä ja erilaisia kemikaaleja 1970-luvulta lähtien. Puhdistussuunnitelmassa ei ole osoitettu riskitoimintojen, kuten esimerkiksi öljyn- ja hiekanerotuskaivojen sekä kemikaalisäiliöiden ja –varastojen tarkempaa sijaintia. Lisätutkimusten kohdentaminen edellyttää näytteenottosuunnitelmaa, jossa aikaisemmat riskitoiminnot otetaan riittävästi huomioon. Purettujen rakennusten alta ei voi tehdä massanvaihtoa turvallisesti ennen lisätutkimusten toteutusta.
Maa-ainesten ja riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuudet ovat tarpeen tutkia maaperän kerroksista erikseen, koska haitta-aineet voivat esiintyvät ja käyttäytyä eri tavoin laadultaan erilaisessa maaperässä ja eri syvyyksissä. Alueella on vaihtelevasti täyttömaata ja hienojakoista maa-ainesta. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.
Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.
Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (Perustelut määräyksille 12–13)
Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.
Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 14–21)
Määräyksellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt altistu haitta-aineille puhdistuksen aikana. Varmistuksen voi toteuttaa esimerkiksi aitaamalla puhdistustyömaan ja kiinnittämällä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tiedottavia kylttejä työmaalle tai sen ympäristöön.
Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.
Pilaantunut maa-aines voi olla vaarallista jätettä. Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.
Jätteen käsittely on lähtökohtaisesti ympäristöluvanvaraista, joten jätteen seulomista ei tule tehdä puhdistusalueella mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi. Karkea erottelu, kuten välppäämällä tehtävä jätejakeiden erottelu on sallittua.
Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.
Määräys on tarpeen jätteiden siirron aikaisten ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.
Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.
Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 22–24)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.
Kunnostussuunnitelmassa ei ole riittävästi osoitettu johdettavien kaivantovesien haitattomuutta eikä koko ilmoitetulta alueelta ole vielä edustavasti tutkittu maaperän haitta-aineita. Lisäksi on huomioitava, että alueen savet ovat todennäköisesti potentiaalisia sulfidisavia, joiden käsittelystä voi aiheutua mm. merkittäviä muutoksia kaivantoveden pH-arvoon ja alkuaineiden liukenemiseen. GTK on Helsingin alueella mallintanut 1:4000 mittakaavaan potentiaalisia sulfidisavien esiintymiä. Näissä Tattariharjun alue ja osin myös kiinteistöt osoitteessa Takoraudantie 1 sisältyvät luokkaan 2 todennäköinen esiintyminen.
Edellä mainituista syistä ensisijaiseksi kaivantovesien käsittelytavaksi on määrätty mainitut luvanvaraiset käsittelyt.
HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Jos puhdistussuunnitelmassa ilmoitetulta alueelta johdetaan vesiä hulevesiviemäriin tai suoraan ympäristöön, tulee vesien johtamisen haitattomuus osoittaa erilliseen suunnitelmaan perustuvin menettelyin. Puhdistaminen alueella on päättynyt, kun ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt sen päättyneeksi. Pääkaupunkiseudun työmaavesiohje ei ole tarkoitettu sovellettavaksi sellaisenaan pilaantuneen maaperän puhdistusalueella. Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai muuta ympäristöhaittaa, kuten liettymistä tai pH-arvon merkittävää muutosta vesistössä.
Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 25–27)
Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 28–30)
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Maa-ainesten soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen arvioida osana valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaista maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto.
Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.
Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa. Vedellä kyllästyneen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei tunneta riittävän hyvin sen varmentamiseksi, ettei kynnysarvomaiden hyödyntäminen aiheuta lisäpilaantumista. Alueen pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia on mitattu kertaalleen yhdestä pisteestä.
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 31–32)
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.
Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.
Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 33–35)
Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.
Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.
Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 4.12.2025 §) perusteella.
Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös on voimassa viisi vuotta.
Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
Toimivalta
Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.
Päätös tullut nähtäväksi 18.03.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- Lupa- ja valvontavirasto sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65101 VAASA | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.