Oppilaaksiottoalueen muutos 1.8.2027 alkaen, Mellunkylän ja Vartiokylän alue

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen suomenkielisen jaoston päätöksestä 2.6.2026 (§ 45) koskien Mellunkylän ja Vartiokylän alueen oppilaaksiottoalueiden muutosta 1.8.2027 alkaen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 2.6.2026 (§ 45) päättänyt Mellunkylän ja Vartiokylän alueen oppilaaksiottoalueiden muutoksesta 1.8.2027 alkaen. (Liite 1)

Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt päätöksestä 14.6.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että suomenkielisen jaoston tekemää päätöstä korjataan siten, että osoite Pyhätunturintie 2 säilytetään Mellunmäen ala-asteen oppilaaksiottoalueella, eikä sitä siirretä Laakavuoren peruskoulun alueelle tai vaihtoehtoisesti, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto kumoaa tehdyn päätöksen oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamisesta Mellunmäen, Laakavuoren ja Vartiokylän alueilla, ja palauttaa rajat entiselleen tai valmistelee ne uudelleen siten, että ne eivät kiihdytä alueellista segregaatiota ja eriarvoistumista.

Oikaisuvaatimuksen perustelut ilmenevät lähemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta. (Liite 2)

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (hallintosääntö 15 luku 2 §).

Taustaa

Helsingin kaupungin koulujen palveluverkon tarkastelu pohjautuu koulutuspoliittisiin linjauksiin (kaupunginhallitus 30.3.2015 § 339), suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteisiin (Kasvatus ja koulutus lautakunta 3.3.2020 § 37) sekä kaupungin strategiaan.

Oppilaaksiottoalueella toteutuu lapsen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus lähipalveluna. Palveluverkon kehittämisessä tarkastellaan alueellista palvelutarvetta, palvelutarjontaa ja käytettävissä olevia tilaresursseja sekä huomioidaan, että koulujen koko on tasainen ja mahdollistaa laadukkaan opetuksen järjestämisen.

Jaoston päätöksen mukaisella tarkastellulla alueella on nykyisin yhdeksän koulua, joista kuusi on ala-asteen kouluja (luokka-asteet 1-6), kaksi yläasteen kouluja (luokka-asteet 7-9) ja yksi yläasteen koulu (luokka-asteet 1-9). Yksi yläasteen kouluista on sopimuskoulu. Nykyiset opinpolut muodostuvat siten, että Keinutien ala-asteen koulusta mennään yläasteelle Vesalan peruskouluun. Kontulan, Laakavuoren ja Mellunmäen ala-asteen kouluista mennään nykyisin Helsingin yhteislyseoon. Puotilan ja Vartiokylän ala-asteen kouluista mennään nykyisin Vartiokylän yläasteen kouluun. Alueella on nykyisin neljä esiopetuksen oppilaaksiottoaluetta, jotka eivät kaikilta osin noudata perusopetuksen oppilaaksiottoalueita.

Puotilan ala-asteen koulu ja Vartiokylän yläasteen koulu yhdistyvät 1.8.2027 alkaen (HEL 2025-012855). Koulut jatkavat nykyisissä sijainneissaan, mutta ovat hallinnollisesti yhtä koulua. Lisäksi kahdesta nykyisestä ala-asteen koulusta tulee yhtenäinen peruskoulu. Vartiokylän ala-asteen koulu on 1.8.2028 alkaen (HEL 2024-007752) Vartiokylän peruskoulu (nimeämispäätös HEL 2025-012845) ja Laakavuoren ala-asteen koulu on 1.8.2030 alkaen (HEL 2024-013057) Laakavuoren peruskoulu (nimeämispäätös HEL 2025-012844).

Oppilaaksiottoalueita muutetaan vastaamaan muuttuvia kouluja. Muutoksen jälkeen alueella on kolme ala-asteen koulua (vuosiluokat 1-6), neljä yhtenäistä peruskoulua (vuosiluokat 1-9) ja yksi yläasteen opetusta tarjoava koulu (vuosiluokat 7-9), joka on sopimuskoulu.

Muutosten jälkeen Keinutien ja Kontulan ala-asteen kouluista mennään yläasteelle Helsingin yhteislyseoon ja Mellunmäen ala-asteen koulusta Vartiokylän peruskouluun. Samalla esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueet yhtenäistetään. Lisäksi alueen koulujen oppilasmääriä tasataan siten, että kouluissa voidaan toteuttaa monipuolista opetusta ja käytettävissä olevia tiloja hyödynnetään suunniteltujen oppilasmäärien mukaisesti. Tilojen käyttö ja investoinnit tukevat opetuksen järjestämistä laadukkaasti ja taloudellisesti.

Oppilasmäärien kehitystä on arvioitu väestöennusteen avulla. Päätöksessä on otettu huomioon myös asuntopoliittinen lausunto sekä oppilaiden ja huoltajien näkemykset muutoksesta koulujen toiminnan järjestämisen, yhtenäisen opinpolun, tilakapasiteetin ja väestöennusteen asettamien reunaehtojen puitteissa. Ehdotuksessa on painotettu opetuksen tasapuolisen järjestämisen turvaamista sekä turvallisten ja mahdollisimman lyhyiden koulumatkojen toteutumista. Näistä syistä naapurustojen yhtenäisyydestä on jouduttu tinkimään. Lisäksi ehdotuksen valmistelun lähtökohta on ollut asukkaiden kanssa yhteissuunnitellut rajat ja koulujen muodostamat opinpolun kokonaisuudet.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet ja vastaukset niihin

1. Oikaisuvaatimuksen mukaan suomenkielisen jaoston päätös johtaa koulujen sosioekonomisen eriytymisen voimakkaaseen lisääntymiseen.

Esittelijä toteaa, että jaoston päätöksellä oppilaaksiottoalueita muutetaan vastaamaan muuttuvia kouluja. Alueen koulujen oppilasmääriä tasataan siten, että kouluissa voidaan toteuttaa monipuolista opetusta ja käytettävissä olevia tiloja hyödynnetään suunniteltujen oppilasmäärien mukaisesti. Päätöksessä on painotettu opetuksen tasapuolisen järjestämisen turvaamista sekä turvallisten ja mahdollisimman lyhyiden koulumatkojen toteutumista.

Osana päätöksenteon valmistelua on tarkasteltu asuntojen hallintamuotojen jakautumista uusilla oppilaaksiottoaluerajauksilla. Muutos kohentaa hieman Laakavuoren koulun oppilaaksiottoalueen hallintamuotojakaumaa. Muiden koulujen alueisiin muutoksella ole vaikutusta tästä näkökulmasta.

2. Oikaisuvaatimuksen mukaan matka Pyhätunturintieltä Mellunmäen ala-asteelle on lyhyt, luonteva ja lapselle turvallinen, matka on vain 450m ja se kulkee suoraan naapurissa sijaitsevan Mellunmäen asukaspuiston poikki ilman tienylityksiä tai työmaita. Siirto Laakavuoren peruskouluun pidentää koulumatkaa tarpeettomasti (1,6 km väistökoululle Aarrekujalle jossa 2027-2030 Laakavuoren peruskoulun tilat ovat rakentamisen ajan ja tämänkin jälkeen matka Laakavuoreen on yli kaksinkertainen Mellunmäen ala-asteeseen verrattuna) ja pakottaa lapsen kulkemaan turvattomampaa reittiä vilkkaiden väylien läheisyydessä ja niiden ylittämistä. Päätös sotii perusopetuslain mukaista lähikouluperiaatetta ja turvallisen koulumatkan vaatimusta vastaan.

Lainsäädäntö

Perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Perusopetuslain 32 §:n mukaan jos perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen.

Esittelijä toteaa, että sekä oikeuskirjallisuudessa (Lahtinen-Lankinen 2025, Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, s. 119) että oikeuskäytännössä (KHO 15.3.2017/1207) on vahvistettu, että kunnalla on laaja harkintavalta perusopetuksen palveluverkosta ja oppilaaksiottoalueista päättäessään, kunhan perusopetuslain koulumatkoja koskevat edellytykset täyttyvät.

Helsingissä 1-6 vuosiluokan oppilas saa kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston koulumatkaetuja koskevan päätöksen mukaisesti HSL-matkalipun lähikouluun jo silloin, kun koulumatka kodista lähikouluun on vähintään kaksi kilometriä. Koulumatkan pituuden osalta Helsingissä on arvioitu, että alle kahden kilometrin pituinen koulumatka ei ole liian pitkä 1-6 vuosiluokilla oleville oppilaille.

Opetuslautakunnan 30.1.2007 (§ 13) tekemän päätöksen mukaisesti koulumatkat mitataan yleisesti jalankulkijoiden käytössä olevaa reittiä pitkin. Helsingin kaupunki käyttää koulumatkojen mittaamiseen Viasmart -ohjelmaa, jolloin koulumatkojen mittaus tapahtuu yhdenmukaisesti kaikille oppilaille samalla tavalla. Reitit kulkevat pääsääntöisesti jalkakäytävää, pyörä- ja jalankulkutietä tai kevyenliikenteen väylää pitkiin. Risteyksissä on pääsääntöisesti suojatiet sekä osassa valo-ohjaus. Oikeuskäytännön perusteella Helsingissä koulumatkojen ei ole todettu olevan vaarallisia.

Mahdolliset väitteet koulumatkan vaarallisuudesta ratkaistaan huoltajan tekemän hakemuksen perusteella oppilaskohtaisesti ottaen huomioon mm. oppilaan ikä ja matkan pituus.

Esittelijä toteaa, että suomenkielisen jaoston päättämien oppilaaksiottoalueiden muutosten tavoitteena on ensisijaisesti keskenään yhtä hyvät ja sopivan kokoiset koulut, joissa on sopiva oppilasmäärä tiloihin nähden. Tämän tavoitteen toteutumisen puitteissa lapset ohjataan kouluihin mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia koulureittejä kuten perusopetuslaissa edellytetään. On tilanteita, joissa osalla lapsista olisi lyhyempi matka johonkin muuhun alueen kouluun. Alueen turvallisia koulureittejä on arvioitu yhdessä kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijoiden kanssa. Laakavuoren koulun tulevalla oppilaaksiottoalueella koulureittien katsottiin täyttävän yleiset turvallisuusvaatimukset.

3. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös kohtelee myös oikaisuvaatimuksen tekijän lasta henkilökohtaisella tasolla kohtuuttomasti. Oikaisuvaatimuksen tekijän lapsi on jo hyväksytty Mellunmäen ala-asteelle esiopetukseen, jossa hän aloittaa nyt syksyllä 2026 ja luo vakiintuneet kaverisuhteet sekä tutustuu koulun toimintaympäristöön. Uuden aluejaon vuoksi hän ei kuitenkaan saisi jatkaa samassa tutussa koulurakennuksessa ensimmäiselle luokalle, vaan hänet pakotettaisiin siirtymään Laakavuoren peruskouluun. Esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisten vuosien tulisi muodostaa lapselle turvallinen ja yhtenäinen jatkumo. Lapsen siirtäminen pois tutusta ryhmästä ja ympäristöstä heti esiopetusvuoden jälkeen sotii lapsen edun ensisijaisuutta vastaan ja aiheuttaa tarpeetonta turvattomuutta.

Esittelijä toteaa, että helmikuussa 2026 esiopetuspaikat osoitettiin silloin voimassa olleiden esiopetuksen oppilaaksiottoalueiden mukaan koska päätöstä uusista rajoista ei vielä ollut. Lapset siirtyvät perusopetukseen 1.8.2027 uusien rajojen mukaan. Nämä uudet rajat huomioidaan esiopetuksessa niin, että esiopetusryhmästä tehdään yhteistyötä molempiin kouluihin, myös Laakavuoreen. Esiopetuksessa on käytäntönä, että yhteistyökouluja on useampi kuin yksi. Yhteistyökoulujen kanssa toteutetaan yhdessä oppimista ja tutustumista tulevaan kouluun esiopetusvuoden aikana turvallisuuden tunteen edistämiseksi. Perusopetuksessa luokat eivät myöskään usein muodostu suoraan esiopetusryhmistä, vaan niihin tulee lapsia useista päiväkodeista ja esiopetusryhmistä.

Lopuksi

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Päätös on tehty kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston toimivallan puitteissa ja voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja se on muutenkin lainmukainen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.