Poikkeaminen, Ruskeasuo, Huopalahdenportin tontit 16749/1-2

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) asemakaavan ohjeellisia tontteja 16749/1 ja 2 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että saa poiketa asemakaavasta nro 12591 seuraavasti:

Tontilla 16749/1 saa poiketa asemakaavasta seuraavasti:

Tontilla 16749/2 saa poiketa asemakaavasta seuraavasti:

Tonteilla 16749/1 ja 2 saa poiketa asemakaavan pysäköintipaikkojen vähimmäismäärästä ja autopaikkojen sijoituksesta seuraavasti:

Poikkeamiset myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 3 346,50 euroa. 

Hakija

Fira Rakennus Oy

Rakennuspaikka

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) kiinteistöllä 91-16-742-2 sijaitsevat asemakaavan ohjeelliset tontit 16749/1 ja 2 

Hakemus

Hakija hakee lupaa tontin 16749/1 VI-kerroksisen lamellitalon (1 800 k-m² ja tontin 16749/2 XII-kerroksisen pistetalon (4 300 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12591.

Hakija perustelee tontin 16749/1 lamellitalon parvekkeiden rakennusalan ylittämistä ja maasta tukemista riittävän syvien ja paremmin kalustettavien ulokeparvekkeiden rakentamisella sekä sillä, että parvekkeiden alle ei jää käyttämätöntä tilaa, koska maasto nousee pihan puolella ja asuinrakennuksen Askaistenpolun puoleisten parvekkeiden alle sijoitetaan sisäänkäyntejä. Tontin 16749/2 pistetalon suurimman sallitun kerrosluvun (XI) ylittämistä yhdellä kerroksella perustellaan rakennuksen pohjapinta-alan kaventamisella, joka parantaa asuntopohjia ja tontin maanalaisen pysäköinnin toimintaa ja tehokkuutta sekä viereisen Kaarinantorin laidalla sijaitsevalla toisella XII-kerroksisella rakennuksella. Istutetun tontin osan rakentamatta jättämistä perustellaan pysäköintilaitoksen ahtaalla sisäänajolla rakennuksen ja istutusaltaan välissä sekä naapuritontin rajaan kiinni olevalla III-kerroksisella rakennuksella, jolle on myönnetty poikkeamispäätös ja rakennuslupa. Perusteluissa esitetään myös, että pihakannen suunnittelussa tullaan kiinnittämään huomiota istutuksiin ja että naapuritontille 16749/1 jätetään maanvaraista pihaa, jolle on mahdollista istuttaa puita. Poikkeamista ma-alueen rakennusalasta ja rakennusoikeudesta perustellaan alueen markkinaehtoisella pysäköinnillä, joka mahdollistaa pysäköintimäärän vähentämisen sekä sillä, että kaikki autopaikat tulevat tontille 16749/2, jolloin tontin 16749/1 pysäköinnille varattu tontin osa voidaan jättää maanvaraiseksi pihaksi. Ma-alueen poikkeamia perustellaan myös sillä, että pysäköintilaitos, joka rakennetaan II-kerroksisen rakennusalan kohdalle muodostaa kaavan mukaisen rajauksen Askaistenpolun suuntaan ja sillä, että pysäköintilaitoksen seinä käsitellään siten, että se ei muodosta umpinaista vaikutelmaa. Kun tontin 16749/2 II-kerroksinen rakennus jätetään rakentamatta, saadaan laajempi pihakansi, joka yhdistää tonttien 16749/1 ja 16749/2 rakennukset ja molemmista rakennuksista saadaan kulku pihakannelle. Suunniteltu ratkaisu mahdollistaa näkymät pihakannelta luoteeseen ja varjoisuus vähenee. Pistetalon rakennusalan lounaisrajan ylittämistä perustellaan rakennuksen suorakaiteen muodolla neliön sijaan, joka tukee asuntopohjien suunnittelua ja antaa enemmän tilaa itäisen naapurin suuntaan. Pistetalon parvekkeiden ulottamista rakennusalan ja tontin rajan ulkopuolelle n. 2 metrillä perustellaan Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mahdollistamalla 1,5 metrin ylityksellä ja sillä että kaava mahdollistaa ulokeparvekkeet XI-kerroksisissa rakennuksissa. Poikkeamista maantasokerroksen 4 metrin vähimmäisvaatimuksesta perustellaan pistetalon ja naapuritontin lamellirakennuksen toisen kerroksen esteettömällä kululla pihakannen tasolle. 

Poikkeamisten erityiseksi syyksi esitetään asemakaavan toteutuminen ja tonttien tarkoituksenmukainen käyttö. Esitetyt poikkeamiset kasvattavat käyttökelpoista piha-aluetta ja säilyttävät maanvaraista osaa. Säilyvällä viheralueella voidaan säästää luonnonmukaista kalliota ja kasvillisuutta ja sinne voidaan istuttaa suuria puita. Ratkaisu parantaa asumisviihtyisyyttä ja lisää näkymiä ja luonnonvaloa pihakannen tason asuntoihin ja pihalle. Erityiseksi syyksi esitetään myös markkinaehtoisen pysäköinnin mahdollistava linjaus, joka on tehty asemakaavan laatimisen jälkeen. Markkinaehtoinen pysäköinti mahdollistaa tarkoituksenmukaisen pysäköintiratkaisun, pienemmän pihakannen ja laadukkaamman pihan kehittämisen. 

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 2.8.2023 hyväksytty asemakaava nro 12591. Rakennuspaikalle (asuinkerrostalojen korttelialueen ohjeelliset tontit 16749/1 ja 2) rakennusaloille saa rakentaa enintään VI-kerroksisen rakennuksen, enintään XI-kerroksisen rakennuksen sekä enintään II-kerroksiset rakennusosat, jotka liittyvät korkeampiin rakennuksiin. Tontin 16749/1 asuinrakennusoikeus on 1 800 k-m². Tontille 16749/2 saa rakentaa enintään 4 300 k-m² asuntoja ja liike-, toimisto-, työ- tai palvelutiloja tulee rakentaa vähintään 150 k-m². Tonttien piha-alueet voidaan toteuttaa maanalaisena tai pihakannen alaisena tilana (ma), jonne tulee sijoittaa korttelin autopaikkoja. Asemakaavan mukaan XII- ja XIV-kerroksisten rakennusten kaikki parvekkeet sekä lamellitalojen parvekkeet tulee rakentaa sisäänvedettyinä yhtenäistä julkisivupintaa muodostavina. XI-kerroksisten pistetalojen parvekkeet sekä korttelipihojen puoleiset parvekkeet saa rakentaa ulokeparvekkeina. Parvekkeita ei saa tukea maasta eikä maantasokerrokseen saa muodostua parvekerakenteiden rajaamia käyttämättömiä tiloja. Maantasokerroksen korkeus Mannerheimintien ja Kaarinantorin suuntaan tulee olla vähintään 4 metriä. Asuinkerrostalojen autopaikkamäärä on vähintään 1 ap/135 k-m². AK-kortteleiden 16742, 16749, 16751, 16752 ja 16753 autopaikat tulee sijoittaa oman korttelin maanalaiseen pysäköintitilaan ja LPA-1-tontille 16751/4. 

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupunkialueeksi C2, jonka mukaan alue on keskusta-aluetta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Huopalahdenportin alueella aikaisemmin sijainneet Helsingin yliopiston hammaslääketieteenlaitoksen ja oikeuslääketieteenlaitoksen rakennukset on purettu. Katu- ja puistosuunnitelma on hyväksytty vuonna 2024 ja katujen rakentaminen on aloitettu. Alueen ensimmäiselle hankkeelle, joka sijaitsee tontilla 16749/3 on myönnetty rakennuslupa 18.12.2024. Alueella ei ole vireillä muita rakennuslupia.  

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (4.6.2026). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta (kasko) ja pelastuslaitokselta. Kasko on ilmoittanut, ettei heillä ole huomautettavaa hankkeesta. Pelastuslaitokselta ei saapunut lausuntoa määräaikaan mennessä, jolloin katsotaan, ettei heillä ole hankkeeseen huomautettavaa.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. 

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska poikkeamiset ovat perusteltuja ja esitetty hanke on asemakaavan kaupunkikuvallisten tavoitteiden mukainen, jotka ovat mm. Kaarinankadun päätteenä oleva korkea pistetalo, jonka julkisivut parvekeratkaisuineen saa poiketa alueen muista rakennuksista, aukiolle avautuvat liiketilat suurine ikkunoineen, katutilaa rajaavat vaihtelevan korkuiset rakennusmassat sekä vehreät pihat. 

Tontti 16749/1: 

Viitesuunnitelmassa esitetään lamellitalon porrashuoneen sijoittamista keskelle rakennusrunkoa, joka johtaa lamellitalon suurempaan runkosyvyyteen ja parvekkeiden sijoittamiseen rakennusalan ulkopuolelle. Rakennusalan ylitys on hyväksyttävissä ehdolla, että rakennukseen toteutetaan pääosin kahteen suuntaan avautuvat asunnot. Parvekkeiden tukeminen maasta on hyväksyttävissä, koska parvekkeiden alle ei jää käyttämätöntä, pimeätä tai vaikeasti huollettavaa tilaa. 

Tontti 16749/2: 

Poikkeaminen suurimmasta sallitusta kerrosluvusta ja ehdottomasti käytettävästä rakennuksen korkeudesta (XI) yhdellä kerroksella on hyväksyttävissä, koska pistetalon viitesuunnitelmassa on esitetty pohjapinta-alan pienentämistä, joka parantaa asuntopohjia. Lisäkerroksen rakentaminen mahdollistaa tontin koko rakennusoikeuden käytön. Tontin koko asuinrakennusoikeuden (4 300 k-m²) käyttö pistetalossa on hyväksyttävissä, koska asemakaava ei pakota rakentamaan rakennukseen liittyviä II-kerroksisia osia eikä lisäkerroksen rakentaminen ei ole seurausta II-kerroksisten rakennusosien rakentamatta jättämisestä. Tontin koko asuinrakennusoikeus mahtuisi XI-kerroksisen rakennuksen rakennusalalle ilman lisäkerrosta. 

Asemakaavan istutettavan alueen osan rakentamatta jättäminen ja n. 400 m²:n ma-alueen rakennusalan ja kerrosalan ylittäminen n. 250 m²:llä on hyväksyttävissä, koska esitetty pysäköintiratkaisu ja maanalaisen tilan rajaaminen tontille 16749/2 mahdollistaa laajemman maanvaraisen ja puilla istutettavan piha-alueen säilyttämisen tontilla 16749/1. Ratkaisu lisää koko korttelin vihreyttä ja viihtyisyyttä. 

Asemakaavan XI-kerroksisen rakennusalan lounasrajan ylittäminen on hyväksyttävissä ehdolla, että pohjapinta-alaa ei suurenneta, vaan kavennetaan vastaavasti kaakkoispuolella. Ulokeparvekkeiden rakentaminen XII-kerroksiseen pistetaloon on hyväksyttävissä, koska rakennus sijaitsee XI-kerroksisen rakennuksen rakennusalalla ja asemakaavan tavoitteena on, että kaikki XI-kerroksiset rakennukset muodostavat Kaarinankadun näkymien päätteitä ja toteutetaan muista rakennuksista poikkeavalla tavalla esim. ulokeparvekkein ja/tai poikkeavalla julkissivukäsittelyllä. Pistetalon ulokeparvekkeiden rakennusalan ylitys ja tontin rajan ylitys n. kahdella metrillä rakennusjärjestyksen 1,5 metrin sijaan on hyväksyttävissä, koska asemakaavan mukaan rakennus tulee rakentaa kiinni kolmioaukion suuntaiseen rakennusalan luoteisrajaan, asemakaava sallii pistetalon ulokeparvekkeiden rakentamisen ja ulokeparvekkeita on kaupunkikuvan kannalta perusteltua sijoittaa myös luoteisjulkisivulle. Pohjakerroksen korkealla liiketilakerroksella sekä rakennusjärjestyksen parvekkeiden ja muiden ulokkeiden alituskorkeuden vaatimuksella varmistetaan toimivat kulkuyhteydet ja huollon ajoyhteydet kolmioaukiolla.

Maantasokerroksen rakentaminen 3,6 metriä korkeana on hyväksyttävissä, koska poikkeaminen 4 metrin vähimmäiskorkeudesta on vähäinen ja ratkaisussa on huomioitu pihakannen korkotaso, joka mahdollistaa esteettömän kulun asuinrakennuksista pihoille. Kaavan muilla määräyksillä on varmistettu, että kadulle ja kolmioaukiolle tulee kaavan tavoitteiden mukaista viihtyisää kaupunkitilaa. 

Tontit 16749/1 ja 2: 

Poikkeaminen asemakaavan 47 autopaikan vähimmäisvaatimuksesta on hyväksyttävissä, koska alueella on erittäin hyvät julkisen liikenteen yhteydet sekä hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet mm. alueen lähellä sijaitseville laajoille viher- ja virkistysalueille. Huopalahdenportin alue sijaitsee kaupunkiympäristölautakunnan 13.5.2025 hyväksytyn pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen mukaan alueella 1, jolle ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Poikkeaminen autopaikkojen asemakaavan mukaisesta sijoituksesta, jonka mukaan autopaikat tulee sijoittaa oman korttelin maanalaiseen pysäköintitilaan ja LPA-1-tontille 16751/4 on hyväksyttävissä, koska asemakaava ei määrää miten autopaikat tulee jakautua oman korttelin ja pysäköintitilan välillä.  

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen ja tonttien tarkoituksenmukainen käyttö. Ratkaisu parantaa asumisviihtyisyyttä, lisää luonnonvaloa pihalla ja pihakannen tason asuntoissa ja avaa näkymiä pihalta. Erityinen syy on myös kaavan voimaantulon jälkeen alueelle hyväksytty markkinaehtoisen pysäköinnin periaate (kaupunkiympäristölautakunnan 13.5.2025 hyväksymä pysäköintipaikkamäärien laskentaohje). Ohje mahdollistaa autopaikkojen tarveselvityksen mukaisen pysäköintimäärän, pienemmän pihakannen ja laadukkaamman pihan rakentamisen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §
Rakennusvalvontataksa 2025

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.