Talousarvioaloite, ikäihmisten säännöllisten terveystarkastuksien ja turvallisen kotiutumisen vahvistaminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Hilkka Ahteen ja viiden muun valtuutetun talousarvioaloitteesta seuraavan lausunnon:

”Aloitteessa esitetään, että Helsinki ottaa käyttöön kaikille 80 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille helsinkiläisille tarjottavan maksuttoman säännöllisen terveystarkastuksen vähintään kahden vuoden välein, tarvittaessa useamminkin sekä selvittää keinot vahvistaa ikäihmisten turvallista kotiuttamista siten, ettei yksin asuva iäkäs ihminen joudu palaamaan kotiin ilman riittävää arviota toimintakyvystä, tuen tarpeesta ja kotiin järjestettävistä palveluista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja rahoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. Helsingin kaupungilla säilyi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu, mutta kunta-Helsinki ei rahoita sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoitus muodostuu pääosin valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta. Lisäksi toimiala saa tuloja asiakasmaksutuloista ja valtionkorvauksista.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon, mukaan lukien HUS-yhtymän, sekä pelastustoimen menot ja kustannuksia kasvattavat muutokset on kyettävä rahoittamaan edellä mainitulla rahoituksella.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee olla taloudellisesti kestäviä siten, että kustannusten kasvua hillitään suhteessa palvelutarpeen lisääntymiseen ja samalla turvataan henkilöstön riittävyys, saatavuus ja pysyvyys. Väestön omaa toimijuutta, tietoisuutta ja osallisuutta hyvinvointiin ja terveyttä vahvistaen. Menetelmien käyttöönotto ja karsiminen edellyttävät harkintaa ja selkeää priorisointia, jotta terveystarkastuksiin käytettävät rajalliset resurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Päätöksenteossa hyödynnetään tietoa palvelujen laadusta, kustannuksista, vaikuttavuudesta ja tuloksista, sekä menetelmien arviointia.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin nykyiset palvelut tarjoavat hyvän perustan ikäihmisten turvalliselle kotiutumiselle. Helsinki on kehittänyt kotiutuksen käytäntöjä systemaattisesti yhteistyössä HUSin, Helsingin sairaalan ja kotihoidon kanssa. Palvelujen yhteensovittamista, saavutettavuutta sekä oikea-aikaista kohdentamista kehitetään edelleen.

Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista

Helsingin terveysasemilla tarjotaan vanhuseläkeikäisille mahdollisuus maksuttomaan terveystarkastukseen, joka toteutetaan ensisijaisesti Omaolo-palvelun digitaalisen terveystarkastuksen kautta tai vaihtoehtoisesti ottamalla yhteys terveysasemaan. Terveystarkastuksessa arvioidaan asiakkaan terveydentila, hyvinvointi ja riskitekijät sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Tutkimusnäytön perusteella laajojen ikäryhmä- tai seulontatyyppisten terveystarkastusten vaikuttavuus väestötasolla on kuitenkin ollut vähäinen, minkä vuoksi niiden laajamittainen toteuttaminen ei ole perusteltua. Seulonnoissa noudatetaan kansallista sääntelyä, jonka tavoitteena on tunnistaa oireettomat riskiryhmiin kuuluvat henkilöt ja varmistaa hoidon vaikuttavuus sekä asianmukainen hoito. Vuonna 2025 terveysasemien asiakkaina oli 89 prosenttia 80 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä.

Ikääntyneiden palveluopas (viimeisin 2025–2026) jaetaan Hyvinvointia arkeen -tapahtumien kutsujen yhteydessä kaikille helsinkiläisille, jotka kyseisenä vuonna täyttävät 75 tai 85 vuotta. Oppaassa kerrotaan, miten sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeudutaan Helsingissä ja neuvotaan myös miten ikäihmiset voivat hakeutua terveystarkastukseen. Opasta on saatavilla Seniori-infon neuvontapisteissä ja sitä voidaan tilata myös kotiin. Lisäksi opasta löytyy kirjastoista, yhteisötaloista, palvelukeskuksista sekä ruoka-avun sosiaalityön palveluista. Suomenkielisiä oppaita on painettu noin 40 000 kappaletta kahden vuoden tarpeisiin.

Aloitteessa todetaan, että terveystarkastuksiin pääseminen edellyttää oma-aloitteisuutta. Helsingissä on käytössä iäkkään henkilön huoli-ilmoitus järjestelmä, joka perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 35 §:n mukaiseen yhteydenotto- ja ilmoitusvelvollisuuteen sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi, ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012, vanhuspalvelulaki) 25 §:n mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen iäkkään henkilön palvelutarpeesta. Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, myös anonyymisti ja vähäinen huoli riittää, jos yli 65-vuotiaan henkilön hyvinvointi herättää huolta eikä hän itse hakeudu avun piiriin tai tunnista avun tarvettaan. Ikäihmisen läheinen voi myös asioida läheisensä puolesta, jos asianomainen on antanut puolesta-asiointioikeuden.

Ikäihmisen kotiutuminen sairaalasta kotiin

Kotiutumisen onnistuminen määrittää hyvin paljon koko hoidon lopputulosta ja onnistumisen varmistaminen on keskeinen osa ikääntyneen sairaalahoidon laatua. Helsinki on kehittänyt kotiutuksen käytäntöjä systemaattisesti yhteistyössä HUSin, Helsingin sairaalan ja kotihoidon kanssa. Kotiutustilanteessa tehdään kokonaisarvio asiakkaan toimintakyvystä, terveydentilasta, lääkehoidosta, ravitsemuksesta ja arjessa selviytymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään yksin asuviin iäkkäisiin, joilla on kohonnut riski turvattomaan kotiutumiseen ja suunnittelemattomaan hoitoon paluuseen. Helsingin sairaalat seuraavat jatkuvasti kotiutuksen jälkeisiä suunnittelemattomia hoitoon paluita, eikä niiden määrä ole kasvussa.

Helsingillä on käytössään laaja kotiutumista tukeva palvelukokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa kuntouttava arviointiyksikkö, kotihoito tukipalveluineen, asiakasohjaus ja Seniori-infon palvelut. HUSin ja Helsingin sairaalan kotiutushoitajat sekä kuntouttavan arviointiyksikön kotiutuskoordinaattorit ovat keskeisiä toimijoita tilanteissa, joissa
palveluja tarvitaan välittömästi kotiutumisen yhteydessä.

Kuntouttavan arviointiyksikön rooli on keskeinen erityisesti tilanteissa, joissa asiakkaan kotona selviytyminen on epävarmaa. Arviointijakso käynnistyy välittömästi kotiutumisen yhteydessä, ja ensikäynnillä laaditaan asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Jakson kesto on yleensä 1–4 viikkoa ja sen aikana asiakkaan luona voi käydä hoitajan lisäksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja asiakasohjaaja. Ennen jakson päättymistä sovitaan asiakkaan ja läheisten kanssa jatkohoidosta ja -kuntoutuksesta. Turvallinen kotiutuminen suunnitellaan yksilöllisesti ja se edellyttää myös luottamuksellista viestintää asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 13 § velvoittaa hyvinvointialueet ja Helsingin määrittelemään terveystarkastusten kohderyhmät etukäteen. Kuntalaisiin voidaan olla yhteydessä ilman hoitosuhdetta tai diagnoosia ja riskiryhmiin kuuluville voidaan lähettää kohdennettuja kutsuja. Helsingissä tätä tukee Duodecimin Terveyshyötyarvio (THA), joka on tiedolla johtamisen väline riskiryhmien tunnistamiseen ja palvelujen vaikuttavampaan kohdentamiseen. Potilastiedot auttavat myös havaitsemaan hoitovajeita ja varmistamaan hoidon jatkuvuutta. Uudenlainen teknologia auttaa omahoitajaa ja -lääkäriä tunnistamaan oman väestönsä piileviä terveysriskejä ja puuttumaan näihin jo ennalta. Käytännön toteutus edellyttää kuitenkin edelleen tarkempaa yhteistyötä Helsingin ja HUSin välillä.

Helsinki on kehittänyt kotiutumisen prosesseja systemaattisesti yhteistyössä HUSin, Helsingin sairaalan, kotihoidon ja ikäihmisten arviointitoiminnan kanssa. Turvallinen kotiutuminen sairaalasta on keskeinen osa iäkkäiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden hoitoketjua. Kotiutumisen onnistuminen edellyttää oikea-aikaista ja riittävää palvelutarpeen arviointia, moniammatillista yhteistyötä sekä sujuvaa tiedonkulkua toimijoiden ja asiakkaan välillä. Onnistunut kotiutuminen lisää asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia.”

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Hilkka Ahteen ja viiden muun valtuutetun talousarvioaloitteesta koskien ikäihmisten säännöllisiä terveystarkastuksia ja turvallisen kotiutumisen vahvistamista. Lausuntoa on pyydetty 9.9.2026 mennessä.

Päätös tullut nähtäväksi 09.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §