Valtuustoaloite, ratkaisu päihteettömien kodittomien auttamiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle Minna Lindgrenin ja 30 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien ratkaisua päihteettömien kodittomien auttamiseksi seuraavan lausunnon:

” Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki ottaisi käyttöön kaupungin takausmallin päihteettömien asunnottomien asumisen tukemiseksi. Aloitteen mukaan kaupungin perustama nopean toiminnan vastaanottotiimi arvioisi hakijan tilanteen viivytyksettä ja voisi tarvittaessa myöntää vuokranantajalle kuntalain mukaisen takauksen vuokrasopimuksen vakuudeksi. Tavoitteena on helpottaa maksuhäiriömerkintöjen tai muiden taloudellisten esteiden vuoksi asunnon ulkopuolelle jääneiden henkilöiden pääsyä tavallisiin vuokra-asuntoihin sekä vähentää hätämajoituksen ja raskaampien asumispalvelujen tarvetta.

Helsingin kaupunki on sitoutunut määrätietoiseen työhön asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kaupunginhallituksen hyväksymä asunnottomuusohjelma 2026–2029 on osa kaupunkistrategian toimeenpanoa, ja sen tavoitteena on vähentää asunnottomien määrää vuosittain, ehkäistä häätöjä sekä turvata asunnottomiksi joutuneille mahdollisimman nopeasti heidän tarpeitaan vastaavat asumisratkaisut. Ohjelmassa painotetaan asumisneuvonnan vahvistamista, asumisen ongelmien varhaista tunnistamista, tuetun asumisen riittävyyttä sekä asiakkaiden siirtymien tukemista kohti kevyemmin tuettuja ja tavanomaisia asumisratkaisuja.

Helsingin asunnottomuus- ja asunnottomuuden ehkäisytyön lähtökohtana on turvata asiakkaan asuminen ensisijaisesti tavallisessa asuntokannassa silloin, kun se on asiakkaan tilanteen kannalta mahdollista. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on tarjolla asumisen palveluja ja tukea myös henkilöille, joilla ei ole päihde- tai mielenterveysongelmia.

Alueellisen aikuissosiaalityön ohjaus- ja neuvontapalveluihin voi hakeutua kuka tahansa helsinkiläinen esimerkiksi asumiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Ohjaus- ja neuvontapalveluissa asiakkaan tilanne arvioidaan ja hänelle nimetään tarvittaessa sosiaalihuoltolain (1301/2014) 42 §:n mukainen omatyöntekijä. Sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä työskentelee suunnitelmallisesti asiakkaan kanssa sekä tarjoaa asiakkaan tarpeisiin perustuvaa ohjausta, tukea ja neuvontaa. Aikuissosiaalityössä asumiseen liittyvät haasteet ovat yksi yleisimmistä syistä asiakkuuden alkamiselle. Työskentely on vapaaehtoista ja perustuu asiakkaan motivointiin sekä asiakkaan omaan motivaatioon tilanteen selvittämiseksi. Aikuissosiaalityöstä ollaan mukana myös valtakunnallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamishankkeessa (Pipo). Pipo-hanketta toteutetaan Helsingin kaupungilla sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ja kaupunkiympäristön toimialan yhteishankkeena, jossa aikuissosiaalityön osuudessa pilotoidaan muun muassa tiiviimpää tukea tarjoavaa sosiaaliohjausta aikuissosiaalityön asiakkaille, joilla on haasteita asumisessa sekä kehitetään olemassa olevia toimintamalleja huomioimaan asumisen haasteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asiakkuuden alkaessa.

Asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville järjestetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella muun muassa asumisneuvontaa, tilapäistä asumista, tukiasumista sekä muuta asumisen tukea. Palvelujen tavoitteena on ehkäistä asunnottomuutta, vahvistaa asumisen pysyvyyttä ja mahdollistaa mahdollisimman itsenäinen asuminen. Asiakkaita tuetaan tarvittaessa myös asumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa, vuokravelkatilanteissa, asumisen hallinnassa ja asunnon hakemisessa. Lisäksi asumisneuvonnalla pyritään ehkäisemään häätöjä ja tunnistamaan asumisen riskitekijöitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Asiakkaita voidaan tukea harkinnalla ja yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuen myös täydentävällä tai ehkäisevällä toimeentulotuella. Lähtökohtaisesti asumiseen liittyvät menot kuuluvat kuitenkin Kelan perustoimeentulotuella katettaviin menoihin. Kelan perustoimeentulotuella katettaviin menoihin kuuluvat muun muassa vuokran huomioiminen kuntakohtaiseen enimmäismäärään perustuen sekä mahdollinen vuokravakuus. Näin ollen asunnon tarpeessa olevilla henkilöillä on mahdollisuus saada vuokravakuus Kelan kautta, vaikkei heillä olisikaan luottotiedot kunnossa.

Johtopäätökset

Lautakunta toteaa, että vuokravakuuden järjestäminen kuuluu lähtökohtaisesti Kelan perustoimeentulotuen piiriin. Aloitteessa ehdotetun mallin vaikutuksista ei ole saatavilla sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin arvioida sen parantavan asuntojen saatavuutta tai vuokranantajien halukkuutta vuokrata asuntoja verrattuna nykyiseen järjestelmään. Tämän vuoksi mallin mahdollisia hyötyjä ei voida tässä vaiheessa arvioida kattavasti.

Lautakunta toteaa lisäksi, että aloitteessa esitetty oletus vuokranmaksun toteutumisesta Kelan etuuksien avulla ei kaikissa tilanteissa vastaa asumisen tosiasiallisia olosuhteita. Vuokranmaksun toteutuminen riippuu asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja etuusoikeuksista, eikä kaupungin myöntämä takaus poistaisi mahdollisuutta kaupungille aiheutuviin kustannuksiin.

Helsingin kaupunki vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä Helsingissä. Toiminnan rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta, asiakasmaksuista sekä valtionkorvauksista. Lautakunta korostaa, että kaikki toimialan toimintaan liittyvät menot sekä kustannuksia lisäävät muutokset tulee kattaa tällä rahoituspohjalla. Tämän vuoksi uusien toimintamallien käyttöönoton vaikutukset kaupungin talouteen, palvelujärjestelmään ja resurssitarpeisiin tulee arvioida huolellisesti ennen mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Kaupungin asunnottomuusohjelman toimeenpanossa kehitetään jatkuvasti keinoja parantaa asuntojen saatavuutta, vahvistaa yhteistyötä vuokranantajien kanssa sekä edistää asunnottomien siirtymistä tarkoituksenmukaisiin ja mahdollisimman itsenäisiin asumisratkaisuihin. Lisäksi ohjelmassa kehitetään toimia, joilla ehkäistään häätöjä ja vahvistetaan asumisen pysyvyyttä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten sekä lapsivaikutusten arviointi

Vakituinen asunto luo perustan turvalliselle ja vakaalle arjelle sekä tukee hyvinvointia, osallisuutta ja toimintakykyä. Asunnottomuuden vähentyminen ehkäisee myös siihen liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja. Asunnottomuuden taustalla olevat syyt ovat kuitenkin usein moninaisia, minkä vuoksi asumisen pysyvyyden turvaaminen voi edellyttää asunnon lisäksi sosiaaliohjausta, taloudenhallinnan tukea tai muita asiakkaan tarpeiden mukaisia palveluja.

Asumisen pysyvyyden vahvistamisella arvioidaan olevan myönteisiä lapsivaikutuksia erityisesti perheissä, joissa asuminen on epävarmaa. Turvallinen ja vakaa asuminen tukee lasten hyvinvointia, turvallisia kasvuolosuhteita sekä arjen, varhaiskasvatuksen, koulunkäynnin ja muiden palvelujen jatkuvuutta.”

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle Minna Lindgrenin ja 30 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien ratkaisusta päihteettömien kodittomien auttamiseksi.

Lausuntoa on pyydetty 30.10.2026 mennessä.