V 12.3.2025, Keski-Pasilan tornialueen länsiosan asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12613) (sisältää liikennesuunnitelman)
V 12.3.2025, Keski-Pasilan tornialueen länsiosan asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12613) (sisältää liikennesuunnitelman)
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Paavo Arhinmäen ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila) osan korttelia 17044 asemakaavan ja 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila, Länsi-Pasila) katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen 21.5.2024 päivätyn ja 10.12.2024 muutetun piirustuksen numero 12613 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli 17044.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Keski-Pasilan tornialueen länsiosaa, joka sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella, Pasilankadun ja Veturitien välisellä alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa neljän keskenään erilaisen tornitalon rakentamisen korttelialueelle, jolle sijoittuu myös julkinen kokoava aukiotila sekä alueen läpi kulkevat yleisen jalankulun yhteydet.
Tavoitteena on toteuttaa osayleiskaavan (Länk leder till extern tjänst) ja tornialueen asemakaavaluonnoksen mukaista visiota Keski-Pasilan tornialueesta sekä sijoittaa tehokasta asuin- ja toimitilarakentamista joukkoliikenteen kannalta erinomaisesti saavutettavaan ja kaupunkikuvallisesti harkittuun paikkaan. Lähimmäksi asemaa sijoittuu toimistotorni. Kolme muuta tornia on mahdollista toteuttaa pääasiassa asuintorneina, mutta myös esimerkiksi hotellitoiminnot on mahdollistettu kaavamerkinnöin ja -määräyksin.
Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että alueesta muodostuu korkealaatuinen ja vehreä länsiosa Keski-Pasilan tornialueelle painottaen jalankulkijan mittakaavaa. Maantason reitistöllä tavoitellaan kutsuvaa ja virikkeellistä kävely-ympäristöä, joka yhdistää eri korkotasoilla olevat katualueet sekä liittää alueen olevaan ympäristöön ja samalla koko Pasilan kohti etelää.
Uutta asuin-, liike- ja toimistokerrosalaa on 46 000 k-m², toimistokerrosalaa 32 000 k-m², liiketilaa 4 700 k-m² ja yleiselle jalankululle sisätilaan varattua kerrosalaa 600 k-m². Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=5,67. Asukasmäärän lisäys on noin 1 100 ja uusia työpaikkoja syntyy arviolta 2 200.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 7621), jossa mahdollistetaan korttelin liittyminen olemassa olevaan katuverkkoon. Pasilansillalle osoitetaan seitsemän asiointi- ja vieraspysäköintipaikkaa. Pasilanbaanan tilavaraukset huomioidaan suunnitelmassa. Korttelin huoltopihalle on ajoyhteys Pasilan Tornikujalta, jonne keskitetään pääosa huoltotoiminnoista.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Pasila vahvistuu ja tiivistyy Helsingin keskustamaisena alueena, ja alueelle syntyy lisää asuntoja ja toimitilaa. Tornit täydentävät jo kaavoitetun tornialueen keskiosan toimistotornin mukaista korkean rakentamisen vyöhykettä ja luovat uuden tornirakennusten siluetin kaukomaisemaan. Ratkaisu tuo myös vehreyttä ja uusia jalankulun reittejä alueelle sekä elävöittää olevia katuympäristöjä.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista erityisesti mahdollistamalla houkuttelevia sijainteja osaajille ja yrityksille sekä edistämällä kaupungin kestävää kasvua AM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaavaratkaisu on Keski-Pasilan osayleiskaavan (2006) mukainen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi koko tornialuetta koskevan asemakaavaluonnoksen 5.6.2012 asemakaavaehdotusten pohjaksi.
Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki järjestivät vuosina 2017–2018 arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun (Helsinki High-rise) Keski-Pasilan uuden tornialueen suunnittelusta. Kaavaratkaisu on laadittu kilpailussa toiseksi tulleen ehdotuksen (nimimerkki Etelä-Pasila) pohjalta voittajan kanssa solmitun toteutussopimuksen päätyttyä.
Kaupunginvaltuusto päätti 24.5.2023, että kaupunki myy Skanska CDF Oy:lle ja Skanska Talonrakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun määräalat kaavamuutosalueesta päätöksen liitteenä olleiden toteutussopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen mukaisin ehdoin. Maa-alueiden luovuttamispäätöksen yhteydessä jätetyssä toivomusponnessa pyydettiin selvittämään mahdollisuuksia lisätä luonnollista suomalaista kasvillisuutta tornitalojen parvekkeille, seinille ja katoille, mikä houkuttelisi paikalle muuta monimuotoista luontoa kuten hyönteisiä ja lintuja edistäen asukkaiden viihtyvyyttä ja terveyttä.
Hyväksyessään Keski-Pasilan tornialueen länsiosan asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 28.5.2024 kaupunkiympäristölautakunta painotti laadun merkitystä tornien toteutuksessa, ja ehdotti vielä tarkennettavaksi tornien julkisivujen ja toteutuksen laatuun ja muuntojoustavuuteen liittyviä määräyksiä tarkistettuun kaavaehdotukseen. Lisäksi lautakunta ehdotti harkittavaksi pihasuunnitelman laatuun liittyvien määräysten tarkentamista tarkistettuun ehdotukseen. Tämän johdosta kaavaan lisättiin useita rakentamisen laatuun liittyviä määräyksiä.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Kaavaratkaisun mukainen korttelialue on vanhaa ratapiha-aluetta ja tällä hetkellä rakentamaton. Alueen länsireunaan sijoittuu kallioinen puistoalue, muutoin alue on pääosin murske- ja hiekkapitoista kenttää, jota on viime vuosina käytetty varastointiin. Kalliomuodostelma nousee noin 18 metrin korkeuteen Veturitien tasoon verrattuna. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Triplan kauppakeskus, hotelli-, asuin- ja toimistotiloja sekä Pasilan rautatieasema. Kaava-alueen itä- ja koillispuolella on Veturitie, jonka toisella puolella tornialueen keskiosan toimistotorni on rakenteilla. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee 1980-luvulla rakennettu Länsi-Pasilan toimisto- ja asuinalue.
Alueella on sekä asemakaavoitettua että asemakaavoittamatonta maata. Länsi-Pasilan voimassa olevassa asemakaavassa (vuodelta 1979) Pasilankatu on katualuetta ja sen itäpuolelle on merkitty puistoalue (P). Loppuosa tulevasta korttelialueesta on kaavoittamaton. Pasilansilta ja Veturitie on kaavoitettu katualueeksi (kaavat vuodelta 2015).
Alue on pääosin valtion omistuksessa. Puisto- ja katualueet omistaa Helsingin kaupunki. Kaavoitus on tullut vireille Senaatin ja kaupungin yhteisestä aloitteesta. Alue kuuluu Keski-Pasilan yhteistyösopimukseen kaupungin ja valtion välillä.
Kaavaratkaisun kustannukset
Toteutussopimuksen suunnitelmaratkaisun mukaan tornialueen länsiosan pysyvien käyttö- ja hallintaoikeuksien sekä niille sijoittuvien rakennusoikeuden yhteenlaskettu alustava kauppahinta on noin 33,5 miljoonaa euroa, joka perustuu sopimuksessa tarjottuihin tilalajikohtaisiin yksikköhintoihin ja kunkin tilalajin tarjousvaiheen mukaiseen rakennusoikeuteen. Kauppahinnan maksaminen ja siihen liittyvät tekijät on esitetty toteutussopimuksessa. Kauppahintaa tarkistetaan viimeisimpien kauppakirjan allekirjoitushetkellä olemassa olevien suunnitelmien ja niihin sisältyvien kerrosneliömetrien perusteella. Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin välisen yhteistyösopimuksen mukaan kaupungin osuus kauppahinnasta on 1/3 ja Senaatti-kiinteistöjen osuus on 2/3. Tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta kaupungin osuus on noin 11,2 miljoonaa euroa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (alueidenkäyttölaki 65 §)
Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 21.5.2024 ja lautakunta päätti 28.5.2024 asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 11.6.–10.7.2024.
Kaavaehdotuksesta tehtiin kaksi muistutusta. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat lintujen törmäysriskin huomioimiseen, massoitteluratkaisun muodostamaan katutilaan ja toimintojen sijoittumiseen.
Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Museovirastolta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), kaupunginmuseolta, Ilmatieteen laitokselta sekä Finntrafficilta. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat johtosiirtokustannuksiin, jätehuoltomääräyksiin, rakennusten tornimaisuuden korostamiseen sekä tornitalojen T3 ja T4 arkkitehtuuriin, jalankulkijan orientoitumiseen alueella, katujen kunnossapitoon katupölyn vähentämiseksi, ääniympäristön huomioimiseen ja lentoesteen vaikutusten arviointiprosessiin.
Lisäksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoitti, ettei ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen toiseksi viimeisessä luvussa.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 10.12.2024 § 705
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 21.5.2024 päivätyn ja 10.12.2024 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12613 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaava koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila) osaa korttelia 17044 ja asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila, Länsi-Pasila) katu- ja puistoalueita (muodostuu uusi kortteli 17044).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Outi Ruski, tiimipäällikkö Anna-Maija Sohn ja projektipäällikkö Olli Kontkanen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
28.05.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
21.05.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Outi Ruski, arkkitehti, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 15207
Aleksi Räisänen, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 37229
Inka Lappalainen, maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 21344
Pekka Tirkkonen, erityisasiantuntija, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 36637
Olli Kontkanen, projektipäällikkö, liikennemelu, puhelin: 09 310 34521
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 05.04.2024 § 20
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12613 pohjakartan kaupunginosassa 17 Pasila. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12613
Kaupunginosa: 17 Pasila
Kartoituksen työnumero: 31/2019
Pohjakartta valmistunut: 23.1.2024 Uusinta (ensi tilaus 2019)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 23.10.2019 § 60
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Nimistötoimikunta 13.11.2019 § 78
Tiimipäällikkö Anna-Maija Sohn ja arkkitehti Ville Purma esittelivät.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavaa uutta nimeä:
Torniaukio–Tornplatsen
(aukio)
Perustelu: Alueelle suunnitteilla olevan tornitaloalueen mukaan.
Nimistötoimikunta käsitteli Pasilan Tornikujan nimeämistä 11.9.2019 § 66. Asemakaavapäällikkö teki päätöksen 19.9.2019 § 23 ja nimi Pasilan Tornikuja–Böletornsgränden tuli voimaan 11.10.2019.
11.09.2019 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.06.2012 § 237
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- hyväksyä 5.6.2012 päivätyn Keski-Pasilan tornialueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.
Asemakaavaluonnos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Itä-Pasila ja Länsi-Pasila) osaa korttelista 17044, korttelia 17045, osaa kortteleista 17046 ja 17047, katu- ja rautatiealueita. Asemakaavan muutosluonnos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) puisto-, katu- ja rautatiealueita sekä kaupunginosan rajaa.
- antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.
Käsittely
Päätös syntyi kolmen äänestyksen jälkeen.
Palautusehdotus:
Sampo Villanen: Kaavaluonnos palautetaan valmisteluun siten, että selvitetään, voiko Veturitien itäpuolella olevia torneja T6 ja T7 siirtää osaksi samaa kokonaisuutta tornien T1-T5 kanssa siirtämällä Veturitien linjausta idemmäksi. Tornialueen kaupunkimaisuus varmistetaan sijoittamalla tarvittaessa tornien lomaan matalia rakennuksia ja luomalla siten tornialueelle kaupunkimaista rakennetta esimerkiksi kujien muodossa. Lisäksi kiinnitetään huomiota jalankulkuyhteyksien luontevuuteen tornialueelta Länsi-Pasilaan sekä keskuskortteliin.
Varajäsen Villasen palautusehdotus raukesi kannattamattomana.
Vastaehdotus:
Sampo Villanen: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tornialueen kaupunkimaisuus varmistetaan esimerkiksi sijoittamalla tornien lomaan tarvittaessa matalia rakennuksia ja luomalla siten tornialueelle kaupunkimaista rakennetta esimerkiksi kujien muodossa.
Kannattajat: Mari Holopainen
Vastaehdotus:
Sampo Villanen: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luonteviin jalankulkuyhteyksiin tornialueelta Länsi-Pasilaan sekä keskuskortteliin.
Kannattajat: Matti Niemi
Vastaehdotus:
Sampo Villanen: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa autopaikkanormiksi asuinrakennuksille, toimistoille, myymälöille, kahviloille ja ravintoloille asetetaan tässä vaiheessa vähintään 1 ap / 180 k-m2.
Kannattajat: Osmo Soininvaara
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tornialueen kaupunkimaisuus varmistetaan esimerkiksi sijoittamalla tornien lomaan tarvittaessa matalia rakennuksia ja luomalla siten tornialueelle kaupunkimaista rakennetta esimerkiksi kujien muodossa.
Jaa-äänet: 7
Laura Finne-Elonen, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Matti Niemi, Elina Palmroth-Leino, Heli Puura, Osmo Soininvaara
Ei-äänet: 2
Mari Holopainen, Sampo Villanen
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7-2.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luonteviin jalankulkuyhteyksiin tornialueelta Länsi-Pasilaan sekä keskuskortteliin.
Jaa-äänet: 5
Laura Finne-Elonen, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Elina Palmroth-Leino, Heli Puura
Ei-äänet: 4
Mari Holopainen, Matti Niemi, Osmo Soininvaara, Sampo Villanen
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5-4.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hyväksyessään kaavaluonnoksen lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa autopaikkanormiksi asuinrakennuksille, toimistoille, myymälöille, kahviloille ja ravintoloille asetetaan tässä vaiheessa vähintään 1 ap / 180 k-m2.
Jaa-äänet: 6
Laura Finne-Elonen, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Matti Niemi, Elina Palmroth-Leino, Heli Puura
Ei-äänet: 3
Mari Holopainen, Osmo Soininvaara, Sampo Villanen
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6-3.
05.06.2012 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Ville Purma, arkkitehti, puhelin: 310 37261
Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258
Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: 310 37232
Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248
Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37127
Rakennusvirasto Arkkitehtuuriosasto 2.5.2012
Kaupunkisuunnitteluvirasto on 15.3.2012 pyytänyt rakennusviraston mielipidettä Keski-Pasilan tornialueen asemakaavaluonnoksesta.
Asemakaavaluonnosalueeseen kuuluu Pasilansillan eteläpuoleinen alue Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Toralinnan ja veturitallien pohjoispuolelle suunnitellaan kymmentä 20–40 -kerroksista tornitaloa. Veturitie käännetään luonnoksessa Toralinnan pohjoispuolella kulkemaan tornialueen halki Pasilan aseman länsipuolitse kohti pohjoista.
Veturitien, Teollisuuskadun ja Veturitallikujan tunneliratkaisut on esitetty kaavaluonnoksessa yleispiirteisesti. Eri suunnitteluvaihtoehtojen tarkastelu ei ole mahdollista luonnoksen perusteella. Tunneliratkaisujen tekniset vaatimukset puuttuvat kaavaluonnoksesta. Tunnelivaihtoehtojen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota valaistukseen, valvottavuuteen ja ylläpidettävyyteen. Rakennusvirasto ei voi ottaa ratkaisuihin enempää kantaa tässä vaiheessa.
Asemakaavaluonnos perustuu alueen pohjoispuolella Pasilansillan leventämiseen. Sillan leventäminen ja rakennuksien T5 ja T6 rajautuminen Pasilansiltaan tulee tutkia tarkemmin jatkosuunnittelussa. Veturitien ja Teollisuuskadun kiertoliittymä ja Pasilansilta muodostavat monitasoisen ja poikkeuksellisen liikennealueen. Liikennealueiden jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota talvikunnossapitoon.
Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon siltarakenteiden ja kansien vaatima ylläpito ja siihen liittyvät huoltotilat osana toimivaa ympäristöä. Siltarakenteiden alapuolisten huoltotilojen tulee olla helposti saavutettavissa. Silta- ja kansirakenteiden alle rakennettaessa tulee ottaa huomioon tekninen toimivuus ja toteutettavuus, kuten rakenteiden vedenpoistojärjestelmät ja niistä mahdollisesti aiheutuvat haitat alapuolisille rakenteille.
Keski-Pasilan alueen maanpäällisten ja maanalaisten rakenteiden vertikaaliset ja horisontaaliset hallintorajat tulee määrittää selvästi, ja vastuukysymykset tulee ratkaista suunnittelun edetessä. Hallintorajojen tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös tulevat peruskorjaustarpeet, jotta vältytään esimerkiksi Itä-Pasilan kaltaisilta, hallinnollisesti hankalilta tilanteilta
Tornialueelle ja Pasilansillan pohjoispuolelle johtava ajoyhteys Veturitieltä (a-KUJA) tulee liittää kortteliin 17044 tai osaksi Pasilansillan pohjoispuolen kortteleita.
Luonnoksessa on esitetty Veturitielle rakennusten T3 ja T4 välille katutilan laajentumaa eli aukiomaista tilaa istutuksineen. Rakennusviraston mielestä tämä katutila osa tulee liittää kortteliin 17044 määräyksenään yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Myös rakennusten T4 ja T5 välillä tulee katualueen ja korttelin rajausta tarkistaa niin, että kaikki istutukset katutilan reunassa kuuluvat kortteliin 17044.
Luonnoksessa on esitetty Veturitallikuja -nimistä katualuetta. Veturitallikujan rajausta tulee tarkastella Veturitallien pohjoispuolella niin, että kuja ei rajaudu suoraan tallirakennuksiin. Veturitallikujan ja Savonkadun risteys tulee ottaa mukaan alueen jatkosuunnitteluun.
Keski-Pasilan tornialueen ja siihen liittyvien yleisten alueiden kaupunkikuvallinen ilme tulee asemakaavassa määrittää korkeatasoiseksi. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia riittävistä aluevarauksista lumen väliaikaista varastointia varten. Koko Pasilan projektialueelle tulee laatia lumilogistinen selvitys.
Keski-Pasilan tornialueen asemakaavan hankeohjelma ja kustannusarvio tulee tehdä Fore-järjestelmän Helsinki-hankepuuhun.
Lisätiedot
Arponen Petri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237
Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335
Kaupunginkirjasto 23.4.2012
Kaupunginkirjastolla ei ole toimitilatarpeita Keski-Pasilan tornialueella.
Lisätiedot
Aaltonen Hanna, johtava suunnittelija, puhelin: 310 85502
Kulttuurikeskus 23.4.2012
Kulttuurikeskuksella ei ole huomautettavaa asiassa.
Lisätiedot
Toiviainen Miska, suunnittelija, puhelin: 310 37012
Terveyskeskus 20.4.2012
Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keski-Pasilan tornialueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Pasilansillan eteläpuoleinen alue Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Toralinnan ja veturitallien pohjoispuolelle suunnitellaan kymmentä 20–40-kerroksista tornitaloa, joissa olisi toimistotiloja ja asumista. Veturitie käännetään Toralinnan pohjoispuolella kulkemaan tornialueen halki Pasilan aseman länsipuolitse kohti pohjoista. Kaavaluonnoksessa ja liitteenä olevassa havainnekuvassa kiertoliittymien välinen osuus Veturitiestä on esitetty läpiajokaistoiltaan tunneliin. Tästä Veturitien osittaisesta maan alle viemisestä on myös muita suunnitelmavaihtoehtoja, joissa tunneli on lyhyempi.
Mielipiteet luonnoksesta on pyydetty toimittamaan viimeistään 23.4.2012
Mielipiteenään terveyskeskus esittää seuraavaa:
Asemakaava-alueen käyttäjien ja asukkaiden terveyteen vaikuttavat raaka kova tuulinen ympäristö, melu, tärinä ja ilman epäpuhtaudet. Näihin vaikutuksiin tulee kiinnittää huomiota alueen jatkosuunnittelussa. Terveellisen ja turvallisen lopputuloksen aikaansaamiseksi toimenpiteiden vaikuttavuus tulee arvioida ennen toteutusta.
Asemakaavaluonnoksen mukaan asuntoihin ei saa rakentaa parvekkeita, mutta niihin tulee rakentaa viherhuoneet. Koska asuntojen välitön ulko-oleskelutila puuttuu, on tärkeää, että ulko-oleskelu ja ulkoilu tulee tehdä helpoksi ja houkuttelevaksi sekä poistaa ympäristön terveyteen vaikuttavat ongelmat. Liikkumisympäristö tulee tehdä miellyttäväksi, kevyttä liikennettä korostavaksi ja esteettömäksi.
Alueen paikoitus järjestetään kannen alla. Kulkureitit tulee olla turvalliset, selkeät ja hyvin valaistut.
Alueen lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Laakson sairaala-alueella, jonne tarvitaan Pasilan alueelta hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Lyhyin reitti terveyspalveluihin kulkee keskuspuiston kautta. Reitin tulee olla helposti löydettävä, esteetön ja turvallinen.
Lisätiedot
Sipiläinen Pirjo, arkkitehti, puhelin: 310 42256
Detta beslut publicerades 11.03.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Upplysningar
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045