Valtuutettu Elina Moision toivomusponsi Lauttasaaren kulttuuriympäristöstä ja täydennysrakentamisesta Helsingin uudessa yleiskaavassa

Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa lausunnon kaupunginhallitukselle:

Maakuntakaavan kulttuuriympäristöä koskevan Maakuntainventoinnin kohteet on osoitettu Yleiskaavan Kulttuuriympäristöt - teemakartalla ja yleiskaavaan liittyvässä Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt - raportissa. Yleiskaava määrää, että koko kaava-alueella suunnittelussa tulee ottaa huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt ja niiden ominaispiirteet sekä muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet. Suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Yleiskaava määrää myös luontoarvojen säilyttämisestä ja paikallisen viheralueverkoston jatkuvuudesta. Kulttuuriympäristön ja luontoarvojen säilyttäminen otetaan huomioon asemakaavoituksessa maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisesti. Tarkemmat näitä kulttuuriympäristö- ja luontoarvoja koskevat selvitykset tehdään asemakaavoituksen yhteydessä.

Uudessa yleiskaavassa Lauttasaaren koillisosa on osoitettu keskusta-alueeksi (kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena. Kaavaselostuksessa on visioitu Lauttasaaren yhdistyvän Länsiväylän bulevardin välityksellä osaksi kantakaupunkia. Yleiskaava mahdollistaa jonkin verran meritäyttöä Lemislahdessa. Suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon kävelyolosuhteiden parantaminen Lauttasaarta kiertävällä rantareitillä, joka on mahdollista liittää osaksi Seurasaarenselkää kiertävää reittiä.

Yhtenä suunnittelun lähtökohtana Lauttasaaren kulttuuriympäristön säilyttämisessä on maakuntakaavan Uudenmaan kulttuuriympäristöjen inventointiraportti (Uudenmaan liiton julkaisuja E 114-2012). Lauttasaaren kulttuuriympäristöä kuvataan raportissa seuraavasti: Lauttasaari on hyvin säilynyt ja yhtenäinen kerrostalovaltainen kaupunginosa, jonka rakentaminen alkoi jo 1930-luvulla ennen alueliitosta Helsinkiin. Suurin osa Lauttasaaren kerros- ja rivitaloista rakennettiin 1950-luvulla, mukaan lukien Lauttasaaren kirkko (1958) ja maamerkkinä vesitorni (1959). Vanhempaa kerrostumaa edustavat Lauttasaaren kartano, jonka vanhempi päärakennus on 1700-luvun lopulta ja uudempi 1800-luvun alkupuolelta, sekä 1800-luvun loppupuolella saaren pohjoisosaan paikallisliikenteen höyryvenereitille rakennetut huvilat. Lauttasaaren vesitorni on purettu vuonna 2015.

Jatkosuunnittelua ohjaa myös yleiskaavan viheryhteysmerkintä, joka yhdistää Lauttasaaren eteläosan puistot Kotkavuorenpuistoon ja Lauttasaaren pohjoisosan rannat. Kotkavuori on tärkeä osa Lauttasaaren viherverkostoa.

Yleiskaavan viheryhteydet on osoitettu Lauttasaaressa siten, että Lemislahden ranta-alueet ja Koillis-Lauttasaaren Kotkavuori liittyvät muihin Lauttasaaren puistoalueisiin. Yleiskaava edellyttää myös, että rannat suunnitellaan julkisina uusilla alueilla. Asemakaavasuunnittelussa Lauttasaaren viher- ja virkistysverkostoa on mahdollista kehittää siten, että Lemislahden, rantojen ja Kotkavuoren alueen keskeiset arvot voidaan säilyttää.

Koillis-Lauttasaaren luontotiedot on kuvattu Helsingin luontotietojärjestelmässä, ja ne otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Lauttasaaren Lemislahti on paikallisesti tärkeä lepakkoalue ja Lemissaaressa on arvokas metsäkohde. Kotkavuoressa on arvokasta kallioaluetta ja muinaisrantakivikko, metsäarvoja sekä paikallisesti arvokasta linnustoa.

Toivomusponsi

Hyväksyessään yleiskaavan 26.10.2016 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että jatkosuunnittelussa turvataan Koillis-Lauttasaaren merkittävä kulttuuriympäristö maakuntakaavan mukaisesti ja että selvitetään pohjoisen Lauttasaaren täydennysrakentaminen toteutettavaksi siten, että alueen herkkää merenrantaluontoa kunnioitetaan ja merentäyttöjä vältetään. Erityisesti Lemissaaren arvokas luonto tulee säilyttää." (Elina Moisio)

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 1.3.2017 mennessä.

Detta beslut publicerades 24.02.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §