Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2018-004643

Perhepalvelujen johtaja ei myönnä tutkimuslupaa ********** tutkimuslupahakemukselle "Pitkälle pilkotun vähäproteiinisen äidinmaidonkorvikkeen vaikutus allergian ennaltaehkäisyssä riskiryhmään kuuluvilla lapsilla" (tieteellinen tutkimus).

Tutkimuksen tavoitteena on verrata pitkälle pilkottua proteiinia sisältävän äidinmaidonkorvikkeen tehoa vastaavaan korvikkeeseen lapsilla, joilla on riski saada atooppinen sairaus. Tutkimus on osa kansainvälistä PADI-tutkimusta, jonka toimeksiantaja ja rahoittaja on HIPP GmbH & Co Vertrieb KG.

Maailman terveysjärjestö WHO edellyttää vahvaa kansallista sitoutumista imetyksen suojeluun ja tukemiseen (WHO & UNICEF 2003). Imetyksen edistäminen on myös osa Euroopan unionin ravitsemus- ja liikuntaohjelmaa (EU 2014), jossa imetyksen edistämisen perustana mainitaan WHO:n vauvamyönteisyysohjelma ja yhtenä lasten terveyden edistämisen indikaattorina imetys.

Helsingin Sosiaali- ja terveystoimiala, neuvola- ja perhetyö on laatinut 2018 vauvamyönteisyys ja imetyksen edistämisen toimintaohjelman, joka perustuu WHO:n kansainvälisen Vauvamyönteisyys – ohjelman (Baby Friendly Hospital Initiative) ”10 askelta onnistuneeseen imetykseen” ohjeistukseen sekä THL:n julkaiseman Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelman 2018 - 2022 suosituksiin. Neuvola-ja perhetyön vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti odottavat perheet saavat tietoa imetyksestä ja sen terveysvaikutuksista vauvaan ja äitiin. Imetysohjausta annetaan raskausaikana neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla erikoissairaanhoidon kanssa laaditun yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Ohjauksen sisällöt mukailevat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksia. Raskaana olevan naisen ja hänen puolisonsa kanssa keskustellaan muun muassa imetykseen liittyvistä käsityksistä ja asenteista, suunnitelmista ja kysymyksistä sekä mahdollisista aikaisemmista kokemuksista. Raskauden aikaisella ohjauksella voidaan vaikuttaa vanhempien päätökseen imettää.

Suomessa suositellaan vauvojen täysimetystä kuuden kuukauden ikään saakka ja imetyksen jatkamista sen jälkeen muun ravinnon ohella yksivuotiaaksi tai pidempään. Äideille suositellaan monipuolista ravitsemusta raskaus- ja imetysaikana, sillä välttämisruokavalio voi lisätä lapsen allergiariskiä (Ruoka-allergia lapset, Käypä hoito suositus 2015). Atooppisten sairauksien ilmaantumiseen vaikuttavat nykykäsityksen mukaan rintaruokinnan ohella aloitettujen lisäruokien aloitusaikataulu. Suomalaisessa lapsiaineistossa on todettu, että mitä useammalle ruoka-aineelle lapset olivat altistuneet 6–12 kuukauden ikään mennessä, sitä vähemmän lapsilla esiintyi myöhemmin allergista nuhaa ja astmaa. Ruoka-altistuksen ohella pitkäkestoinen rintaruokinta oli suojaava tekijä. Tutkimusten mukaan ensimmäisen ikävuoden aikana usealle eri ruoka-aineelle altistuminen näyttää suojaavan myös atooppiselta ihottumalta.

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lastenapurahasto (UNICEF) korostavat rintaruokinnan merkitystä pienten lasten terveyden ja parhaan mahdollisen kasvun turvaamisessa. Rintaruokinnan edistäminen kuuluu kummankin järjestön ohjelmiin ja WHO:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1981 äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin. Sen mukaan jokaisen maailman terveysjärjestöön kuuluvan jäsenvaltion tulee edistää rintaruokintaa ja valvoa äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia. Markkinointikoodi koskee terveydenhuoltohenkilöstöä sekä niitä, jotka valmistavat tai jälleen myyvät äidinmaidonkorvikkeita ja niitä vastaavia valmisteita sekä korvikemaitoruokinnassa tarvittavia välineitä (pullot ja tutit) tai jotka välittävät niistä tietoa ja neuvovat niiden käyttöä. (WHO 1981.)

• Synnytyssairaaloiden, vastasyntyneitä hoitavien yksiköiden ja neuvoloiden tiloissa, vastaanottohuoneissa ja ilmoitustauluissa ei saa olla seuraavaa mainosmateriaalia: äidinmaidonkorvikkeet, vieroitusvalmisteet ja muut imeväisikäisen maitoseokset ja juomat kuten pulloruokintaiset lisäravinteet silloin, kun niitä markkinoidaan tai muuten esitetään sopiviksi korvaamaan äidinmaitoa osittain, kokonaan tai muunneltuina, sekä pullojen ja tuttien mainosmateriaalia.
• Äidinmaidonkorviketta, vieroitusvalmistetta tai imeväiselle tarkoitettua kliinistä ravintovalmistetta koskevaa kaupallista tiedotusaineistoa saa jakaa vain terveydenhuoltojärjestelmän kautta ja vain niille perheille ja lapsen hoitajille, jotka terveydenhuoltohenkilöstön arvion mukaan sitä tarvitsevat.
• Vanhemmille ei saa jakaa materiaalia, joka sisältää mainoksia tai tuotemerkkejä.
• Terveydenhuoltohenkilökunta jakaa perheille vain THL:n hyväksymää lastenruoka-aineistoa.