Merihaan suunnitteluperiaatteet

HEL 2018-009477
Ärende 6. / 226 §

Merihaan suunnitteluperiaatteet

Stadsmiljönämnden

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Irene Siljama ja tiimipäällikkö Salla Hoppu. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian kahdeksi viikoksi pöydälle Risto Rautavan ehdotuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

  • hyväksyä 1.4.2025 päivätyt Merihaan suunnitteluperiaatteet (liite nro 3) alueen jatkosuunnittelun pohjaksi
  • antaa selostuksen luvussa 4.4 ’suunnitteluperiaatteiden vuorovaikutus’ ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja selostus ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2018-009477

Stäng

Suunnitteluperiaatteiden keskeinen sisältö

Suunnitteluperiaatteet koskevat Merihaan aluetta, joka sijaitsee Sörnäisten kaupunginosassa, meren ja Sörnäisten rantatien rajaamana.

Suunnitteluperiaatteet määrittelevät alueen tulevan täydennysrakentamisen ja kehittämisen tavoitteet ja linjaavat mahdollisia käyttötarkoitusten muutoksia. Suunnitteluperiaatteisiin on lisäksi koottu periaatteellisen tason suunnitteluohjeita ja määritelty alueen vaalittavia ominaispiirteitä. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat myöhemmin tapahtuvaa yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua.

Suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on mahdollistaa Merihaan alueelle kaupunkirakenteen kehittämistä Merihaan omaleimaista identiteettiä säilyttäen ja vahvistaen. Tavoitteena on yhdistää Merihaka nykyistä paremmin ympäröivään olemassa olevaan ja rakentuvaan kaupunkirakenteeseen ja mahdollistaa alueen tiivistämistä hyvien julkisten liikenne- ja raideyhteyksien varrella.

Päätökset suunnitteluperiaatteiden pohjana

Suunnitteluperiaatteet edesauttavat kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla kaupunkirakenteen ilmastoviisaan tiivistymisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä Merihaan aluekokonaisuuden omaleimaisuus huomioiden. Suunnitteluperiaatteet ovat Helsingin yleiskaavan 2016 mukaiset.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Merihaka on tunnistettava ja omaleimainen alue, selkeä oman aikakautensa ideologinen kokonaisuus. Kaupunginosan tunnistaa helposti sekä kaukomaisemassa että läheltä, sen erottautuessa korkeudeltaan, materiaaleiltaan ja tyyliltään muusta kaupungin rakennuskannasta.

Alue muodostuu kuudesta kahdeksankerroksisesta lamellikerrostalosta, neljästä 15-kerroksisesta tornitalosta, yhdestä opiskelija-asuinrakennuksesta sekä alueen keskellä kulkevasta matalasta palveluakselista, jonka dominanttina toimii alueen korkein rakennus, Merihaan torni. Kaupunkirakenne on kaksitasoinen, kannen päälle sijoittuu jalankulku, asuminen sekä palvelut ja kannen alla kulkee alueen ainoa katu – Haapaniemenkatu – ja joka toimii alueen liikenteellisenä syöttökatuna kannen alla olevaan parkkitilaan.

Alueella on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava. Kaavassa alue on pääosin merkitty pääkäyttötarkoitusmerkinnällä AL, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavaan kuuluvat vesialueet ovat merkitty merkinnällä LV, venesatama, ja alueen pohjoispuolella sijaitseva Pannukakunpuistikko on merkitty merkinnällä VP, puisto. Osa maanvaraisesta piha-alueesta on merkitty käyttötarkoitusmerkinnällä AH, asuinpalveluun varatuksi korttelialueeksi, johon tulee sijoittaa yhteisiä oleskelu-, leikki- ja palloilualueita.

Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa lukuun ottamatta korttelin 398 tonttia 3, joka on kaupungin omistuksessa. Kaupunki omistaa myös aluetta reunustavat viher- ja katualueet sekä pääosin kannen alla kulkevan Haapaniemenkadun.

Vuorovaikutus suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana

Suunnitteluperiaatteiden selostuksessa (liite 4) esitetään yhteenvedot suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

  • Helen Oy
  • Helen Sähköverkko Oy
  • Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
  • Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL)
  • Museovirasto
  • Uudenmaan ELY-keskus
  • Senaatti-kiinteistöt
  • Gasum Oy
  • kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
  • kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo
  • kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, nuorisopalvelut
  • kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut
  • pelastuslaitos
  • sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Viranomaisten kannantotot kohdistuivat kansirakenteeseen, pysäköintitilaan, rakennusten korottamiseen, myöhemmän rakennusajan rakennusten suojelemiseen, palveluakselin korkomaailman ja toiminnallisuuteen, säilytettäviin porrasyhteyksiin, näkymälinjoihin, pelastautumiseen ja varatiejärjestelyihin, vesihuoltoon, kulkuyhteyksiin ja esteettömyyteen sekä meluun.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon siten, että merkintöjä, periaatemääräyksiä ja sanamuotoja on muokattu ja tarkennettu vastaamaan yhteisiä tavoitteita.

Mielipiteet

Mielipiteet suunnitteluperiaatteiden valmisteluaineistosta kohdistuivat yleisesti kaikkiin suunnitteluperiaatteissa käsiteltyihin asioihin, Merihaan ainutlaatuiseen kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen, alueen suunnitteluun kokonaisuutena, arkkitehtuuriin ja betonibrutalismiin, rakennussuojeluun, rakennusten purkamiseen, uudisrakentamiseen, rakentamisen korkeuteen, nykyisten pysäköintilaitosten purkamiseen ja pysäköintiin, näkymiin, palloiluhallin ja muiden palveluiden säilyttämiseen, alueen rauhallisuuteen (kansitasolla), palveluakselin matalan kaupunkirakenteen säilyttämiseen, yhteyksiin, maanvaraiseen kenttään ja kaupunkivihreään sekä uimapaikkoihin.

Aloitusvaiheen verkkokyselyyn saapui yhteensä 249 lomaketta, Kerro kantasi -sivuston kautta saatiin 415 kommenttia ja mielipiteitä saapui sähköpostitse 9.

Kommentit ja mielipiteet on otettu huomioon siten, että vaalittavia rakennuksia on tarkennettu koskemaan lisäksi Merihaan toisen rakennusvaiheen aikana rakennettuja lamellitaloja ja ilmastonmuutosta koskevat periaatteet ovat tarkentuneet. Merihaan torni on merkitty alueen maamerkiksi. Periaatteisiin on lisätty myös vaatimus säilyttää alueen huokoisuus ja väljyys ohjaamaan uudisrakentamisen suunnittelua.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Stäng

Kaupunkiympäristölautakunta 01.04.2025 § 187

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 27.5.2024

Stäng

Detta beslut publicerades 23.04.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Mer information fås av

Irene Siljama, arkkitehti, puhelin: 09 310 33174

irene.siljama@hel.fi

Kaisa Solin, maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 34757

kaisa.solin@hel.fi

Taneli Nissinen, johtava liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 76765

taneli.nissinen@hel.fi

Valtteri Lankiniemi, erityisasiantuntija, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 09 310 22467

valtteri.lankiniemi@hel.fi

Anu Haahla, ympäristöasiantuntija, puhelin: 09 310 28916

anu.haahla@hel.fi

Ville Mäntyniemi, projektipäällikkö, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 09 310 52614

ville.mantyniemi@hel.fi