Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hallintolain 51 § ja 52 § perusteella korjattu kirjoitusvirhe päivämäärässä. TS 5.2.2019.

Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan liikennemerkit on tehty vanerista. Vahinkopaikalla ollut suojatiemerkki on ilmoitetun vahingon jälkeen tehdyssä tarkastuksessa ollut vahingoittumaton eikä se ole kääntynyt väärään suuntaan. Kyseinen merkki on reunakiven pinnasta 2,40 - 2,50 m korkeudessa ja se on ollut vinossa tuntemattomasta syystä noin 10 senttimetriä ajoradan puolella.

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama, liikennemerkin pystytysputken käyttöiän ollessa noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Tieliikennelaki velvoittaa tienkäyttäjän noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, näkyvyys ja liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella ei voida osoittaa syy-yhteyttä hakijan ajoneuvon vaurioitumisen ja kaupungin suorittamien toimien välillä.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Kaupunki katsoo, ettei ole näytetty vahingon tapahtuneen kaupungin vastattavasta syystä.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57