Käyttösuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2020, sosiaali- ja terveystoimiala
Sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelma ja tulosbudjetit 2020
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä liitteenä 1 olevan vuoden 2020 käyttösuunnitelman sekä palvelukokonaisuuksien, hallinnon ja toimialan yhteisten tulosbudjettien ulkoiset toimintamenot (ilman poistoja) sekä tulot esityksen mukaisesti seuraavasti:
Palvelukokonaisuus (1000 euroa) | Menot | Tulot |
Perhe- ja sosiaalipalvelut | 416 022 | 25 534 |
Terveys- ja päihdepalvelut | 300 674 | 25 350 |
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut | 509 448 | 90 910 |
Hallinto | 41 114 | 498 |
Toimialan yhteiset | 230 840 | 16 508 |
Edellä kuvatut palvelukokonaisuuskohtaiset tulosbudjetit koskevat talousarviokohtaa 5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut. Muiden talousarviokohtien osalta (toimeentulotuki, vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut, Apotti sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kaupunginvaltuusto on jo päättänyt loppusummista hyväksyessään vuoden 2020 talousarvion.
Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta valtuutti sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan tekemään talousarviokohdan 5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut palvelukokonaisuuksien välisiä määrärahasiirtoja tarvittaessa.
Käsittely
Vastaava suunnittelija Mikael Karell oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Esittelijä Juha Jolkkonen muutti esitystään seuraavasti:
Kohdassa 4.4 Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta muutettiin ensimmäinen tavoite (Taloudellisesti kestävä kehitys) muotoon: "Tuottavuutta parannetaan mm. lastensuojelussa ja vammaistyössä."
Lisäksi kohdassa 4.4.1 Taloudellisesti kestävä kehitys toisen kappaleen ensimmäinen lause muutettiin muotoon: "Tuottavuutta parannetaan eri palveluissa, kuten lastensuojelussa ja vammaistyössä."
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Kati Juva: Käyttösuunnitelman sivulle 14 viidennen kappaleen loppuun lisätään:
"Ympärivuorokautisen hoidon osalta varmistetaan riittävä käytössä oleva paikkamäärä sekä yksiköiden riittävä henkilöstömitoitus. Siirryttäessä laitoshoidosta yhä enemmän tehostettuun palveluasumiseen varmistetaan lääketieteellisen osaamisen taso erityisesti monisairaiden asukkaiden kohdalla."
Kannattaja: jäsen Sandra Hagman
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Jäsen Sandra Hagman: Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2020 käyttösuunnitelmasta poistetaan kohdat, jotka käsittelevät esitystä 1-2 terveysaseman ulkoistamiseksi.
Kannattaja: jäsen Karita Toijonen
Vastaehdotus 3:
Puheenjohtaja Sanna Vesikansa: Käyttösuunnitelman sivulle 13 lauseen “Palvelujen tuotantotapoja laajennetaan jatkamalla palvelusetelien käyttöä ja valmistelemalla sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitys 1-2 terveysaseman ulkoistamisesta” jälkeen tehdään seuraava lisäys:
"Ulkoistuksen valmistelun reunaehdot:
Kyseessä on rajatun ajan kokeilu. Tavoitteena on saada hyviä uusia käytäntöjä vahvistamaan helsinkiläisten perusterveydenhuoltoa, eikä tavoitteena ole synnyttää automaatiomekanismia ulkoistuksiin. Sopimuksissa varmistetaan mahdollisuus palauttaa toiminta omaksi toiminnaksi sopimuskauden lopussa.
Ulkoistetun terveysaseman täytyy toimia täysin samoin terveys- ja hyvinvointikeskuksen periaattein kuin kaupungin terveysasemien. Palveluntuottajan on huolehdittava yhteensovituksesta muihin asiakkaiden tarvitsemiin palveluihin.
Ulkoistus tehdään myös sosioekonomisesti heikommalle alueelle.
Tuottajalle maksettavan hinnan täytyy olla samaa luokkaa oman tuotannon kanssa ja palveluntuottajan insentiivien oltava kunnollisia ja on huomioitava mm. terveysasemien lähetteet erikoissairaanhoitoon.
Terveysasemien henkilöstön kanssa on käytävä aktiivista ja avointa vuoropuhelua valmistelun alusta alkaen ja henkilöstön asema muutoksessa tulee varmistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Ulkoistetun terveysaseman toimintaa ja tuloksia seurataan tiiviisti vuosittain. Suoritetaan sopimuskauden puolivälitarkastelu, joka tuodaan lautakunnalle tiedoksi.
Ulkoistetun terveysaseman suoriutumista ja toimintatapoja verrataan kaupungin omien terveysasemien tuotantoon kolmannen puolueettoman osapuolen taholta. Palveluntuottajan tulee sitoutua vertailuun ja auttaa parhaiden käytäntöjen siirtämisessä kaupungin omaan tuotantoon takaamalla soveltuva avoimuus ja läpinäkyvyys omaan toimintaansa.
Selvitetään myös 1-2 oman terveysaseman muuttamista taseyksiköksi, jolla olisi nykyisiä terveysasemia enemmän toimintavapautta, tai vastaavia muita terveysasematason kokeiluja. Selvitys ja johtopäätökset tuodaan lautakuntaan päätettäväksi."
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Vastaehdotus 4:
Jäsen Sami Heistaro: Käyttösuunnitelman sivun 13 viidennen kappaleen ensimmäisen lauseen jälkeen lisätään uusi virke: "Lisäksi varmistetaan, että toimistotyön ym. ammattilaisia on riittävästi varsinaisen hoitotyön ulkopuolisiin tehtäviin."
Kannattaja: puheenjohtaja Sanna Vesikansa
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 5:
Jäsen Sami Heistaro: Käyttösuunnitelman sivun 13 viidennen kappaleen loppuun lisätään uusi virke: "Samalla huolehditaan siitä, että erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon mahdollisesti jalkautettavia toimintoja varten osoitetaan riittävästi resursseja ja perehdytystä."
Kannattaja: puheenjohtaja Sanna Vesikansa
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 6:
Jäsen Sami Heistaro: Käyttösuunnitelman sivun 14 viimeisen kappaleen kolmanneksi virkkeeksi lisätään: "Pyrimme myös vaikuttamaan kaupungin asuntopolitiikkaan siten, että ikääntyneille sopivia asuntoja varataan läheltä seniorikeskuksia ja että ikääntyneiden asumiseen osoitetaan kasvavan tarpeen mukaisesti tontteja."
Kannattaja: puheenjohtaja Sanna Vesikansa
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 7:
Jäsen Sami Heistaro: Käyttösuunnitelman sivulle 16 kohdan 4.3.2 toisen kappaleen loppuun lisätään: "Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus Apotti-koulutuksen lisäksi turvataan."
Kannattaja: puheenjohtaja Sanna Vesikansa
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 8:
Jäsen Sami Heistaro: Käyttösuunnitelman sivulle 17 kohdan 4.3.2, viimeisen kappaleen toiseksi lauseeksi lisätään: "Esihenkilöiden johtamiskoulutusta tuetaan."
Kannattaja: puheenjohtaja Sanna Vesikansa
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 9:
Puheenjohtaja Sanna Vesikansa: Käyttösuunnitelman sivun 11 ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään: "Hakaniemen nuorisoasemalle kartoitetaan uusia, nuorisoystävällisempiä tiloja."
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Sanna Vesikansan vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 10:
Puheenjohtaja Sanna Vesikansa: Käyttösuunnitelman sivun 8 luvun 4.1 toiseen kappaleeseen tehdään seuraavat muutokset: Ensimmäinen lause muutetaan muotoon "Toteutamme kaupunkistrategiaa, keskeisiä kaupunkistrategian kärkihankkeita sekä kaupungin yhteissuunnittelun teemoja ja tavoitteita yhdessä muiden toimialojen ja erilaisten toimijoiden kanssa" ja lisäksi lauseen perään lisätään uusi virke "Osoitetaan koordinaatioresurssia järjestöyhteistyöhön perhekeskuksissa ja terveys- ja hyvinvointikeskuksissa niin, että järjestöjen toiminta niissä selkeästi lisääntyy."
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Sanna Vesikansan vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 11:
Puheenjohtaja Sanna Vesikansa: Käyttösuunnitelman sivun 16 luvun 4.3.2 Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen ensimmäisen kappaleen ensimmäisen lauseen loppuun lisätään lause: "Riittävän henkilöstön varmistamiseksi lisätään edunvalvontaa koulutusmääriin ja työperäisen maahanmuuttoon sekä oppilaitosyhteistyötä."
Kannattaja: jäsen Sami Heistaro
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Sanna Vesikansan vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 12:
Jäsen Katju Aro: Käyttösuunnitelman sivun 12 kohdan 4.2.2 Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointierot ennen viimeistä kappaletta lisätään virke: "Turvataan ihmiskaupparikoksen uhreiksi joutuneiden tai uhriksi epäiltyjen sosiaali- ja terveyspalvelut yksilöllisen ammatillisen arvion perusteella ja tarpeen vaatiessa myös ilman ohjausta auttamisjärjestelmään."
Kannattaja: jäsen Sandra Hagman
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Katju Aron vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 13:
Jäsen Tapio Bergholm: Käyttösuunnitelman sivun 16 luvun 4.3.2 Henkilöstön hyvinvointi ja johtaminen ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään: "Keskeisten henkilöstöryhmien työvoiman saatavuuden turvaamiseksi kohdennetaan käyttävissä olevia voimavaroja omien työntekijöiden saatavuuden turvaamiseen. Toimiala raportoi tehdyistä ratkaisuista lautakunnalle."
Kannattaja: jäsen Kati Juva
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Tapio Bergholmin vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 14:
Jäsen Aleksi Niskanen: Käyttösuunnitelman sivulta 12 poistetaan kappale "Turvaamme paperittomille henkilöille kiireellisen hoidon lisäksi myös välttämättömän sairauksien hoidon, lääkityksen ja sairauksien seurannan sekä rokotukset ja suun terveydenhuollon palvelut. Kaikille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille lapsille tarjotaan samat terveydenhuollon palvelut kuin helsinkiläisille. Olemme perustaneet keskitetyn äitiys- ja lastenneuvolayksikön paperittomille ja turvapaikan hakijoille. Tarjoamme paperittomille myös välttämättömät sosiaalipalvelut."
Poistettu kappale korvataan seuraavasti: "Helsingin pitää vähentää houkuttelevuutta laittomalle siirtolaisuudelle. Näin ollen paperittomille eli Suomessa laittomasti oleville siirtolaisille ei pidä tarjota muuta kuin Suomen lakien vaatiman minimitason palvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta linjaa, että paperittomien palveluita ei pidä laajentaa sosiaali- ja terveystoimialalla yli lain vaatiman mimitason. Toisin sanoen, sellaisia paperittomille tarjottavia palveluita, jotka eivät perustu Suomen lakiin, ei tule tarjota paperittomille siirtolaisille."
Jäsen Aleksi Niskasen vastaehdotus raukesi kannattamattomana.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Sandra Hagman)
Jaa-äänet: 8
Mukhtar Abib, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Kati Juva, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa
Ei-äänet: 5
Katju Aro, Tapio Bergholm, Sandra Hagman, Aleksi Niskanen, Karita Toijonen
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (puheenjohtaja Sanna Vesikansa)
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 8
Mukhtar Abib, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Kati Juva, Tuomas Tuure, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 5
Katju Aro, Tapio Bergholm, Sandra Hagman, Aleksi Niskanen, Karita Toijonen
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi puheenjohtaja Sanna Vesikansan vastaehdotuksen äänin 8 - 0 (tyhjää 5).
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta esittelijän ehdotuksesta poiketen hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä jätettiin seuraavat eriävät mielipiteet:
Jäsen Sandra Hagmanin eriävä mielipide yhdessä jäsenien Tapio Bergholm, Karita Toijonen, Katju Aro ja Aleksi Niskanen kanssa:
"Kaupunginhallitus on linjannut, että toimialan täytyy ryhtyä toimiin terveyskeskuspalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää, mutta jatkuva terveydenhuollon palveluiden yksityistäminen on väärä tie. Me maksamme vuosi vuodelta enemmän yksityiseltä sektorilta ostetuista palveluista palveluseteleiden ja keikkalääkäreiden palkkojen muodossa, koska emme ole onnistuneet hoitamaan omia palveluitamme kuntoon. Nyt olemme luovuttamassa, ja antamassa kokonaisia terveysasemia yksityiselle sektorille voiton teon välineiksi. Helsingin tulisi sen sijaan kunnianhimoisesti tehdä merkittäviä panostuksia oman terveykeskustoimintamme kehittämiseen.
Meidän pitää panostaa rekrytointiin kaikin mahdollisin keinoin, jotta hoitohenkilökuntaa on mahdollista saada tulemaan Helsingille töihin pääkaupunkiseudun tiukassa kilpailussa ja huoltosuhteen huonontuessa. Tämä tarkoittaa johtamisjärjestelmän kehittämistä, oman työn organisoinnin mahdollisuuksia, hyviä työoloja ja kilpailukykyistä palkkausta, ja kaikkeen tähän Helsingillä olisi mahdollisuus, ja velvollisuus, ryhtyä."
Lisäksi Katju Aro jätti seuraavan eriävän mielipiteen: "Koska en voi kannattaa käyttösuunnitelmaa siltä osin kuin siinä esitetään terveysasemien ulkoistamista, jätän asiasta eriävän mielipiteen ja yhdyn Sandra Hagmanin huomioihin siitä, että Helsingin tulisi ensisijaisesti vahvistaa omaa palvelutuotantoaan ja sen kilpailukykyä yksityisten toimijoiden kanssa."
Jäsen Aleksi Niskanen jätti lisäksi eriävän mielipiteen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä rauenneen vastaehdotuksensa osalta.
Omröstning 1
Ja: Esityksen mukaan
Nej: Poistetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2020 käyttösuunnitelmasta kohdat, jotka käsittelevät esitystä 1-2 terveysaseman ulkoistamiseksi.
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Abib, Mukhtar | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Bergman, Leo | Ej fullmäktigegrupp |
| Ehrnrooth, Cecilia | Ej fullmäktigegrupp |
| Heistaro, Sami | Ej fullmäktigegrupp |
| Hyvärinen, Maritta | Ej fullmäktigegrupp |
| Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
| Tuure, Tuomas | Ej fullmäktigegrupp |
| Vesikansa, Sanna | Ej fullmäktigegrupp |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Aro, Katju | Ej fullmäktigegrupp |
| Bergholm, Tapio | Ej fullmäktigegrupp |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Niskanen, Aleksi | Ej fullmäktigegrupp |
| Toijonen, Karita | Ej fullmäktigegrupp |
0
Tomt
0
Bort
Efter fullmäktigegrupp
| Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
|---|---|---|---|---|
| Ej fullmäktigegrupp | 6 | 4 | 0 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Omröstning 2
Ja: Esityksen mukaan
Nej: Lisäys s. 13 “Palvelujen tuotantotapoja laajennetaan jatkamalla palvelusetelien käyttöä ja valmistelemalla sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitys 1-2 terveysaseman ulkoistamisesta.” jälkeen LISÄYS: Ulkoistuksen valmistelun reunaehdot: Kyseessä on rajatun ajan kokeilu. Tavoitteena on saada hyviä uusia käytäntöjä vahvistamaan helsinkiläisten perusterveydenhuoltoa eikä tavoitteena ole synnyttää automaatiomekanismia ulkoistuksiin. Sopimuksissa varmistetaan mahdollisuus palauttaa toiminta omaksi toiminnaksi sopimuskauden lopussa. Ulkoistetun terveysaseman täytyy toimia täysin samoin terveys- ja hyvinvointikeskuksen periaattein kuin kaupungin terveysasemien. Palveluntuottajan on huolehdittava yhteensovituksesta muihin asiakkaiden tarvitsemiin palveluihin. Ulkoistus tehdään myös sosioekonomisesti heikommalle alueelle. Tuottajalle maksettavan hinnan täytyy olla samaa luokkaa oman tuotannon kanssa ja palveluntuottajan insentiivien oltava kunnollisia ja huomioitava mm. terveysasemien lähetteet erikoissairaanhoitoon. Terveysasemien henkilöstön kanssa käytävä aktiivista ja avointa vuoropuhelua valmistelun alusta alkaen ja henkilöstön asema muutoksessa tulee varmistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ulkoistetun terveysaseman toimintaa ja tuloksia seurataan tiiviisti vuosittain. Suoritetaan sopimuskauden puolivälitarkastelu, joka tuodaan lautakunnalle tiedoksi. Ulkoistetun terveysaseman suoriutumista ja toimintatapoja verrataan kaupungin omien terveysasemien tuotantoon kolmannen puolueettoman osapuolen taholta. Palveluntuottajan tulee sitoutua vertailuun ja auttaa parhaiden käytäntöjen siirtämisessä kaupungin omaan tuotantoon takaamalla soveltuva avoimuus ja läpinäkyvyys omaan toimintaansa. Selvitetään myös 1-2 oman terveysaseman muuttamista taseyksiköksi, jolla olisi nykyisiä terveysasemia enemmän toimintavapautta, tai vastaavia muita terveysasematason kokeiluja. Selvitys ja johtopäätökset tuodaan lautakuntaan päätettäväksi.
0
Ja
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Abib, Mukhtar | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Bergman, Leo | Ej fullmäktigegrupp |
| Ehrnrooth, Cecilia | Ej fullmäktigegrupp |
| Heistaro, Sami | Ej fullmäktigegrupp |
| Hyvärinen, Maritta | Ej fullmäktigegrupp |
| Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
| Tuure, Tuomas | Ej fullmäktigegrupp |
| Vesikansa, Sanna | Ej fullmäktigegrupp |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Aro, Katju | Ej fullmäktigegrupp |
| Bergholm, Tapio | Ej fullmäktigegrupp |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Niskanen, Aleksi | Ej fullmäktigegrupp |
| Toijonen, Karita | Ej fullmäktigegrupp |
0
Bort
Efter fullmäktigegrupp
| Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
|---|---|---|---|---|
| Ej fullmäktigegrupp | 0 | 6 | 4 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan vuoden 2020 käyttösuunnitelman sekä palvelukokonaisuuksien, hallinnon ja toimialan yhteisten tulosbudjettien ulkoiset toimintamenot (ilman poistoja) sekä tulot esityksen mukaisesti seuraavasti:
| Palvelukokonaisuus (1000 euroa) | Menot | Tulot |
| Perhe- ja sosiaalipalvelut | 416 022 | 25 534 |
| Terveys- ja päihdepalvelut | 300 674 | 25 350 |
| Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut | 509 448 | 90 910 |
| Hallinto | 41 114 | 498 |
| Toimialan yhteiset | 230 840 | 16 508 |
Edellä kuvatut palvelukokonaisuuskohtaiset tulosbudjetit koskevat talousarviokohtaa 5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut. Muiden talousarviokohtien osalta (toimeentulotuki, vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut, Apotti sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kaupunginvaltuusto on jo päättänyt loppusummista hyväksyessään vuoden 2020 talousarvion.
Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta valtuuttaa sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan tekemään talousarviokohdan 5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut palvelukokonaisuuksien välisiä määrärahasiirtoja tarvittaessa.
Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja vastaava suunnittelija Mikael Karell ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan toimintavuotta koskevat suunnitelmat on tarkistettava vastaamaan talousarviossa hyväksyttyjä määrärahoja ja varmistettava, että sitovat toiminnalliset tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin määrärahoin. Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2020 käyttösuunnitelma ja tulosbudjetit on laadittu kaupunginvaltuuston 27.11.2019 hyväksymään talousarvioon.
Kaupunginvaltuuston hyväksymä sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2020 on seuraava:
5 10 Sosiaali- ja terveystoimi
(1000 euroa)
Menot 2 221 498
Tulot 177 100
Talousarviokohdittain menot ja tulot jakautuvat seuraavasti:
5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut
(1000 euroa)
Menot 1 498 098
Tulot 158 800
5 10 02 Toimeentulotuki
(1000 euroa)
Menot 14 600
Tulot 2 600
5 10 03 Vastaanottokeskukset ja muut valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut
(1000 euroa)
Menot 13 500
Tulot 14 900
Toimintakate 1 400
5 10 04 Apotti
(1000 euroa)
Menot 29 600
Tulot 800
Toimintakate -28 800
5 10 05 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
(1000 euroa)
Menot 665 700
8 05 05 Irtaimen omaisuuden hankinnat
(1000 euroa)
Menot yht. 15 950
8050501
Tietotekniikkahankinnat 8 250
8050502
Muut hankinnat 7 700
Sosiaali- ja terveystoimen nettobudjetoiduissa talousarviokohdissa (Vastaanottokeskukset ja muut valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut sekä Apotti) toimialaa sitova taso on toimintakate, muissa talousarviokohdissa toimintamenot.
Kaupunginvaltuuston 27.11.2019 hyväksymässä talousarviossa on huomioitu väestönkasvua ja kustannustason muutosta koskevat arviot.
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa on huomioitu myös kaupunginhallituksen 21.10.2019 esittämä 26 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalle vuoden 2019 ennustettujen poikkeuksellisten lastensuojelun ja vammaistyön ylitysten vuoksi sekä ikääntyneiden määrän kasvun ja Apotin käyttöönoton johdosta. Lisämääräraha on kohdennettu kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti lastensuojelun ja vammaistyön lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen, terveysasemapalvelujen saatavuuden parantamiseen, ikääntyneiden palvelujen vahvistamiseen, neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon myönteiseen erityiskohteluun sekä Apotin käyttöönoton sijaistuskustannuksiin.
Kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti sosiaali- ja terveystoimessa valmistellaan maaliskuuhun 2020 mennessä toimintamalleihin liittyvä toimenpidekokonaisuus, joilla varmistetaan sujuva hoitoon pääsy terveysasemilla. Vuonna 2020 vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja. Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjun ongelmiin haetaan yhdessä ratkaisuja sosiaali- ja terveystoimialan ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä HUSin ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken, mukaan lukien työnjaon muutokset lasten ja nuorten mielenterveyden palveluissa.
Kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut talousarviokohdalle on myönnetty lisäksi mahdollisuus hakea 5 milj. euroa kaupunginhallituksen käyttövaroista lastensuojelun palveluntarpeen mahdollisen ylittymisen vuoksi.
Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalle on kohdennettu noin 2,2 milj. euroa palkkakehityssuunnitelman toteuttamiseksi.
Sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelma vuodelle 2020 on tämän asian liitteenä 1. Toimialan tulosbudjetit ovat liitteenä 2.
Sitovat toiminnalliset tavoitteet
Kaupunginvaltuuston hyväksymät sosiaali- ja terveystoimea sitovat toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat sosiaali- ja terveyslautakunnan 20.8.2019 hyväksymään talousarvioehdotukseen. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ennuste raportoidaan virallisten toiminnan ja talouden ennusteen yhteydessä kolme kertaa vuodessa. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat liitteenä 3.
Käyttösuunnitelman rakenne
Sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelma jakaantuu toimialan erityispiirteet huomioiden viiteen kaupunkistrategiaa mukailevaan osioon: maailman toimivin kaupunki, kestävän kasvun turvaaminen, uudistuvat palvelut, vastuullinen taloudenpito sekä Helsinki vahvistaa ja monipuolistaa edunvalvontaansa. Lisäksi erillisenä kappaleena käyttösuunnitelmassa on asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto.
Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2020 keskeisinä painopisteinä ovat Apotin onnistuneen käyttöönoton turvaaminen, lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjujen kehittäminen, iäkkäiden mielekkään kotona asumisen vahvistaminen sekä hallitusohjelman mukaiseen sote-uudistukseen ja mahdollisen Helsinkiä koskevan erillisratkaisun valmisteluun osallistuminen.
Keskeisiä tavoitteita ovat myös asiakasosallisuuden vahvistaminen, eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, liikkumisen edistäminen sekä alueellisten erojen torjuminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy.
Toimiala tulee laatimaan ja esittelemään sosiaali- ja terveyslautakunnalle ensimmäisen ennusteen helmikuun lopun tilanteesta huhtikuussa 2020. Ennusteiden yhteydessä kuvataan myös ennusteen johdosta aiheutuvat mahdolliset toimenpiteet.
Yhteistoiminnan toteutuminen
Sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelmaa on valmisteltu yhteistoiminnan mukaisesti laajasti toimialalla syksyn 2019 aikana ja sitä on käsitelty muun muassa järjestöneuvottelukunnassa 15.11.2019 ja 13.12.2019 sekä toimialan henkilöstötoimikunnassa 19.11.2019, 10.12.2019 ja 17.12.2019. Lisäksi käyttösuunnitelmaa on käsitelty kaikissa palvelukokonaisuuksien ja hallinnon johtoryhmissä. Järjestöneuvottelukunta on toimittanut oman lausuntonsa sosiaali- ja terveyslautakunnalle 13.12.2019.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Käyttösuunnitelmassa korostetaan asiakastarpeiden mukaisten palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Asiakkaan roolia ja osallisuutta vahvistetaan edelleen muun muassa digitaalisten palvelujen avulla. Moniammatillisia, integroituja, jalkautuvia ja asiakkaan kotiin ja muuhun toimintaympäristöön vietävien palvelujen kehittämistä jatketaan.
Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan sekä kehittämällä toimintamalleja, jotka nopeuttavat palveluun ja hoitoon pääsyä, että lisäämällä sähköisiä palveluja.
Matalan kynnyksen palvelut ja asiakkaan osallisuutta lisäävät palvelut edistävät terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista. Helsinkiläisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään myös keskeisissä kaupunkiyhteisissä hankkeissa muiden toimialojen ja toimijoiden kanssa.
Sosiaali- ja terveyslautakunta 10.12.2019 § 310
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Puheenjohtaja Sanna Vesikansa ja esittelijä Juha Jolkkonen joutuivat poistumaan kesken asian käsittelyn kokouksesta. Varapuheenjohtaja Karita Toijonen siirtyi kokouksen puheenjohtajaksi ja terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen esittelijäksi. Lisäksi psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen saapui kokoukseen terveys- ja päihdepalvelujen johtajan sijaiseksi Leena Turpeisen siirtyessä esittelijäksi.
Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Antti Vainionpään ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246
Detta beslut publicerades 23.12.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 42246