Katusuunnitelmat, Vanhan Helsingintien alue, Malmi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suurin osa kaduista on olemassa olevia katuja, jotka peruskorjataan tai rakennetaan osin uudelleen asemakaavan muutoksen seuranneista linjausmuutoksista tai pyöräilyjärjestelyistä johtuen. Vanha Helsingintie on alueellinen kokoojakatu, johon liittyvät alueellinen kokoojakatu Malmin asematie ja paikallinen kokoojakatu Vilppulantie. Vanha Helsingintie liittyy pohjoispäästään nykyiseen Malmin liityntäliikenneterminaaliin. K.H. Wiikin katu on kääntöpaikkaan päättyvä asuntokatu. Pekanraitti on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, joka on Ala-Malmin läpi kulkeva jalankulun pääreitti.

Helge Nymanin kuja ja Paavolanpolku ovat uusia yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä.

Vanha Helsingintie ja Malminkaari ovat pyöräliikenteen tavoiteverkon pääreittejä, Malmin asematie ja Vilppulantie ovat pyöräliikenteen tavoiteverkkoon kuuluvia muita reittejä.

Katusuunnitelmilla mahdollistetaan asemakaavan nro 12274 mukainen Malmin asemanseudun alueen kehittäminen ja maankäytön tiivistäminen. Samalla kohennetaan Vanhan Helsingintien kaupunkikuvaa ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä parannetaan jalankulun ja pyöräilyn väyliä huomioimalla liikennemuotojen erottelu ja reittien jatkuvuus.

Katusuunnitelmat perustuvat voimassa oleviin asemakaavoihin nro 12274 (tullut voimaan 8.5.2018), nro 8415 (tullut voimaan 16.7.1982) ja nro 8250 (tullut voimaan 14.10.1983). Katusuunnitelmien lähtökohtana on liikenne- ja katusuunnittelupalvelun laatima liikennesuunnitelma nro 6503-1, joka on hyväksytty asemakaavan 12274 yhteydessä. Liikennesuunnitelman periaatteista poikkeavat, rakentamisjärjestyksestä aiheutuvat muutokset, on suunniteltu yhdessä kaupungin liikennesuunnittelun kanssa.

Suunnitelma

Vanha Helsingintie välillä Malminkaari−Longinoja, suunnitelmapiirustukset nro 31191/1-2 (liitteet 1 ja 2)

Vanha Helsingintie on nykyinen alueellinen kokoojakatu. Kadulle rakennetaan molempiin suuntiin joukkoliikennekaista. Ajoradan molempiin reunoihin rakennetaan jalkakäytävät, pyörätiet sekä pysäköintikaistat. Jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan noppakiviraidalla. Pyöräilyn tasoerottelu muista liikennemuodoista on tarkoitus toteuttaa Viima-ratikan rakentamisen yhteydessä, jolloin kadun poikkileikkaus muuttuu merkittävästi. Pysäköinnin ja pyörätien väliin rakennetaan noppakivettävät erotuskaistat. Kadun molemmin puolin rakennetaan linja-autopysäkit. Kadun keskisaarekkeisiin istutetaan pensaita ja lehtipuita.

Malmin asematie, suunnitelmapiirustus nro 31192/1 (liite 5)

Malmin asematie on nykyinen alueellinen kokoojakatu, joka liittyy Vanhaan Helsingintiehen ja Malminkaareen. Kadun molemmin puolin rakennetaan jalkakäytävä ja pyörätie sekä pysäköintikaistat. Jalankulun ja polkupyöräilyn erottelu toteutetaan tasoerolla. Pysäköinnin ja pyörätien väliin rakennetaan noppakivettävät erotuskaistat. Kadun keskisaarekkeisiin istutetaan pensaita ja lehtipuita.

Vilppulantie välillä Vanha Helsingintie−Hietakummuntie, suunnitelmapiirustus nro 31193/1 (liite 7)

Vilppulantie on nykyinen paikallinen kokoojakatu, joka liittyy Vanhaan Helsingintiehen. Ajoradan pohjoisreunaan rakennetaan jalkakäytävä ja pyöräkaista, joka loppuosalla liittyy nykyiseen yhdistettyyn jalkakäytävään ja pyörätiehen. Kadun eteläreunaan rakennetaan jalkakäytävä sekä pyöräkaista. Pyöräkaistan ja jalkakäytävän väliin rakennetaan noppakivettävät erotuskaistat. Kadun alkuosan erotuskaistalle istutetaan lehtipuita.

K.H. Wiikin katu, suunnitelmapiirustus nro 31195/1 (liite 9)

K.H. Wiikin katu on nykyinen asuntokatu, joka päättyy eteläpäästään kääntöpaikkaan. Pohjoispäässä K. H. Wiikin katu liittyy Malminkaareen. Malminkaaren suuntainen suojatie muutetaan korotetuksi alueeksi, jossa jalankulku ja pyöräily on erillään ajoradasta. K.H. Wiikin kadun ajoradan länsireunaan rakennetaan jalkakäytävä.

Pekanraitti välillä Malmin asematie−K.H. Wiikin katu, suunnitelmapiirustus nro 31196/1 (liite 11)

Pekanraitti on nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Malmin asematien ja Vanhan Helsingintien välillä huoltoajo ja tontille ajo on sallittu erillisillä väyläosuuksilla. Pekanraitin länsipäässä rakennetaan huoltoajon salliva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie sekä tontille ajon salliva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Pekanraitilta rakennetaan porrasyhteys ja tukimuuri Vanhalle Helsingintielle Vanhan Helsingintien alikulun itäpuolelle. Porrasyhteyttä on suunniteltu yhteistyössä korttelin 38222 suunnittelijoiden kanssa. Nykyinen tukimuuri Pekanraitilla säilytetään.

Helge Nymanin kuja, suunnitelmapiirustus nro 31197/1 (liite 13)

Helge Nymanin kuja on rakentamaton yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, joka liittyy rakennettuun Vilppulantiehen ja rakentamattomaan Paavolanpolkuun. Katualueen reuna-alueet nurmetetaan ja itäreunalle istutetaan havu- ja lehtipuita.

Paavolanpolku, suunnitelmapiirustus nro 31198/1 (liite 15)

Paavolanpolku on rakentamaton yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, joka liittyy Vanhaan Helsingintiehen ja Longinojanpuiston puistoraittiin. Katualueen reuna-alueet nurmetetaan ja kivetään noppakivellä.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista nro 31191/1 (liite 4), nro 31192/1 (liite 6), nro 31193/1
(liite 8), nro 31195/1 (liite 10), nro 31196/1 (liite 12), nro 31197/1 (liite 14) ja nro 31198/1 (liite 16).

Katusuunnitelmien kanssa samanaikaisesti on laadittu puistosuunnitelmat Yrjölänpuistosta ja Longinojanpuistosta välillä Paavolantien pääty−Longinoja. Puistoissa on asemakaavan muutoksesta johtuvia reittien uudelleenjärjestelytarpeita. Puistosuunnitelmat ovat mukana koostepiirustuksessa (liite 3).

Kadut sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Katusuunnitelmaluonnokset on esitelty kaupunkilaisille osana Malmitalolla järjestettyä Uutta Koillis-Helsinkiä -tapahtumaa 17.12.2019. Suunnitelmaluonnokset olivat esillä Helsingin kaupungin internetsivulla 11. – 30.12.2019 välisenä aikana. Suunnitelmien sisällöstä on lisäksi keskusteltu asukkaiden kanssa puhelimitse eri vaiheissa suunnittelua.

Katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä 20.5.–2.6.2020 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.

Suunnitelmista ei ole tehty muistutuksia.

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat yhteensä noin
3 515 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 128 000 euroa
(alv. 0 %). Ylläpitokustannukset ovat noin 30 000 euroa kalliimmat kuin nykyisin. Kustannuksiin vaikuttavat uudet rakennettavat kadut ja pyöräliikennejärjestelyjen muutokset nykyisillä katualueilla.

Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2022 alkaen. Ensimmäisinä toteutetaan Vanhan Helsingintien, K.H. Wiikin kadun ja Pekanraitin suunnitelmat niiltä osin kuin ne rajautuvat ensimmäisenä rakentuvan asemakaavan mukaisen korttelin 38222 ympäristöön. Katujen toteutusjärjestys sitoutuu muilta osin käynnistyviin asuinrakentamishankkeisiin alueella.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 01 Uudisrakentaminen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 11.

Detta beslut publicerades 07.10.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.