Puistosuunnitelma, Laajasalo, Stansvikinranta ja Huttuvadinpuisto, nro VIO 6069/1

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä Stansvikinrannan,
Huttuvadinpuiston ja liittyvien lähivirkistysalueiden puistosuunnitelman.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Stansvikinranta sijaitsee Laajasalon (49.) kaupunginosassa, osa-alueella Kruunuvuorenranta. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa nro 12080 VL- ja VV-merkinnällä lähivirkistysalueeksi ja uimarannaksi. Puiston pinta-ala on 30 395 m².

Stansvikinranta sijaitsee Kruunuvuorenrannan Haakoninlahden rakentuvien asuinalueiden ja Tahvonlahdenniemen välissä. Idässä alue rajautuu Stansvikin kartanopuistoon ja Tahvonlahdenniemeen. Pohjoisessa Stansvikinranta tulee rajautumaan Stansvikin rantakatuun, joka rakennetaan paikoin nykyistä maanpintaa korkeammalle. Korkeusero ratkaistaan kadun yhteydessä toteutettavalla tukimuurilla.

Stansvikinranta koostuu pääosin vanhasta metsästä, jossa kasvaa runsaasti hyväkuntoisia puita, erityisesti komeita vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Kaavassa rantametsikkö on osoitettu säilytettäväksi. Länsipäässä Huttuvadinpuistossa sijaitsee erityislaatuiset avokallioniemet, joissa on nähtävissä vanhan öljysataman jäänteitä ja jotka rajautuvat pohjoisreunastaan öljysataman jäljiltä esirakennettuun murskekenttään. Stansvikinrannan itäpäässä sijaitseva Uusikylän kesämaja-alue siirretään pois alueelta.

Ranta-aluetta on esirakennettu rantaa ruoppaamalla ja täyttämällä rantahiekalla.

Suunnitelman sisältö

Puistosuunnitelmassa (liitteet 2 - 4) Stansvikinranta jakautuu kahteen pääosin luonnonmukaisena säilytettävään metsäalueeseen, joiden väliin sijoittuu uusi uimarantarakennus ja reitti rantaan. Uimarannan rakentaminen ulottuu nykyisestä rantaviivasta merelle päin, jolloin vaikutukset olemassa olevaan puustoon ovat vähäiset. Suunnitelmassa on otettu huomioon alueen nykyiset komeat männyt sekä alueen muut luontoarvot, kuten lepakot, linnusto ja kasvillisuus.

Puiston keskiosaan rakennetaan uusi uimarantarakennus, johon on tarkoitus sijoittua kahvila terasseineen, uimarannan pukuhuoneet, vessat, uimavalvonnan sosiaalitilat sekä lukittavat säilytyslokerot arvotavaroille. Rakennuksen edustalle tehdään puupintaiset oleskelualueet varustettuna kiinteillä kalusteilla ja istuskeluportailla.

Stansvikinrannasta tulee Helsingin ensimmäinen esteetön uimaranta. Suunnittelun kuluessa on kuultu vanhusneuvostoa ja esteettömyysasiamiestä. Suunnitelmat on laadittu yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa.

Alue täyttää esteettömyyden perustason vaatimukset. Rannalla sijaitseva betonipolku mahdollistaa esteettömän kulun ja oleskelun rannan päästä päähän.

Rannan keskiosaan sijoittuu pitkälle ulottuva uimalaituri ja Helsingin ensimmäinen esteetön uimaluiska. Rantahietikolle sijoittuu lisäksi kaksi uimavalvontatornia sekä pieni lasten leikkipaikka: leikkilaiva. Rannan länsipäähän sijoittuu monipuolinen ulkokuntoilualue, joka on käytettävissä osin myös pyörätuolilla.

Alue on arvokasta lepakko- ja lintualuetta, minkä lisäksi läheinen Varisluodon-kari on tärkeä lintujen pesimäalue. Rannalle sijoitetaan luontoarvoista ja lintujen pesimärauhasta kertovia opasteita. Säilytettävillä metsäalueilla on tehty lahokaviosammalhavaintoja ja rannan koilliskulmassa sijaitsee pieni arvokas luontotyyppi, merenrantaniitty, joka on kuitenkin ajan saatossa muuttunut heikkokuntoiseksi. Paikalla sijaitseva puusto, erityisesti alueelle tunnusomaiset komeat männyt, sekä olemassa oleva metsänpohja ja siihen liittyvä aluskasvillisuus säilytetään mahdollisimman laajasti. Metsiköt suojataan aitaamalla kulumisen ehkäisemiseksi. Mahdolliset vieraslajit, kuten kurtturuusu, poistetaan.

Koska ranta on lepakoiden saalistusaluetta ja siirtymäreitti, on ranta päätetty jättää valaisematta lukuun ottamatta kahvilan kohtaa. Uimarantaa ei ole suunniteltu talvikäyttöön sen viereen kaavoitetun saunakylän vuoksi.

Huttuvadinpuiston komeat avokallioalueet säilytetään luonnonmukaisina. Avokallioilta Stansvikin rantakadulle ulottuva puistovyöhyke sijoittuu entiselle öljysataman alueelle, johon tehdään uusi rannan suuntainen puistoraitti, istutettavaa kasvillisuutta, etelään suuntautuva käyttönurmi sekä luonnonkiviset oleskeluportaat. Rannan niitty- ja ruovikkoalueet säilytetään.

Puistoon sijoitetaan Helsingin kaupunkikalusteohjeen mukaisesti kiinteitä penkkejä ja kalusteita. Puistoon sijoitetaan roska-astioita erityisesti saapumis- ja oleskelualueiden yhteyteen.

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 12080 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Puistosuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan toimeksiannosta.

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin Sörnäistenkadun asiakaspalvelupisteessä sekä Helsingin kaupungin verkkosivulla. Suunnitelmaluonnoksia koskeva yleisötilaisuus pidettiin Ravintola Stansvikissa 11.3.2020.

Useat läsnäolijat ilmaisivat tyytyväisyytensä siitä, että Kruunuvuorenrantaan rakennetaan uimaranta. Saatu palaute oli pääosin positiivista. Erityisesti uimarantarakennukseen suunniteltu kahvila sai kiitosta asukkailta. Usea läsnäolija oli tyytyväinen siihen, että suunnitelmassa on osoitettu säilytettävän mahdollisimman paljon nykyistä metsää, suojellen erityisesti mäntyjä.

Kirjallisia palautteita tuli 3 kpl. Niissä esitettiin huolta alueen luontoarvojen säilymisestä. Saadut asukaspalautteet ja vastaukset niihin on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 5.

Lisätietoa puistosuunnitelmasta saa selostuksesta, joka on liitteenä 1.

Kustannukset ja aikataulu

Puiston pinta-ala on noin 3 hehtaaria.

Puistosuunnitelman rakennuskustannukset ovat noin 2,1 miljoonaa euroa eli noin 69 euroa/m².

Puisto on hoitoluokkaa A2 käyttöviheralue, B2 maisemaniitty ja C1 lähimetsä.

Vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 23 000 euroa eli 0,75 euroa/m² (alv 0 %).

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristön toimialan taloussuunnitelmaehdotuksessa vuodesta 2022 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8040204, Kruunuvuorenrannan puistot ja liikunta-alueet.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 § 1-3 momentti.

Kuntalaki 29 §.

Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 11.

Detta beslut publicerades 18.08.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §