Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 5.9.2020, Puistolantanhua 2

HEL 2020-012096
Ärendet har nyare handläggningar
§ 183
Denna beslutsfattare är inte längre aktiv

Vahingonkorvausvaatimus, kompastuminen

Enhetschef

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 2.11.2020 esittänyt kaupungille vielä täsmentymättömän korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 5.9.2020 klo 14.30 Puistolantanhualla irtonaisiin jalkakäytävän laattoihin. Hakijan toimittaman kuvan perusteella vahinkopaikalla on alue, jossa betonikivet ovat koholla.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on betonikivillä päällystetty kevyen liikenteen väylä, jonka hoitoluokka on III.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan kohdalla kasvaa suuri puu, jonka juuriston kasvu on aiheuttanut betonikivien epätasaisuutta. Vahingon jälkeen kohollaan olevat kivet on poistettu ja vahinkokohta paikattu kivituhkalla.

Vahinkoaluetta tarkkaillaan säännöllisesti. Edellisen kerran ennen vahinkoa vahinkopaikka on tarkastettu 3.9.2020, eikä tiessä ollut tällöin havaittu vaaraa aiheuttavia vaurioita. Kohollaan olevista betonikivistä ei myöskään ollut tullut kaupungille ilmoituksia ennen vahinkoa.

Pelkästään koholla olevat betonikivet eivät yksin osoita kaupungin korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahinko on tapahtunut valoisaan aikaan klo 14.30. Vahinkohetkellä sää on ollut Forecan Kumpulan mittausaseman havaintohistorian mukaan aurinkoinen. Hakijalla on siten valaistuksen puolesta ollut mahdollisuus havaita katupäällysteen epätasaisuudet. Lisäksi koholla olleet katukivet ovat sijainneet puun vieressä ja muodostaneet yhtenäisen alueen, joka on lisännyt havaittavuutta. Vahinko olisi siis ollut mahdollista välttää toisenlaisella kulkureitin valinnalla.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki on ryhtynyt kunnossapitotoimiin mahdollisimman pian katukivetyksen epätasaisuuksista tiedon saatuaan. Kaupunki on näin ollen toiminut huolellisesti, ja täyttänyt kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.

Kaupunki katsoo, että puun vieressä kohollaan olevia betonikiviä ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

Mer information fås av

Katri Lindman, lakimiesharjoittelija, puhelin: 09 310 28693

katri.lindman@hel.fi

Beslutsfattare

Kaisu Tähtinen
vs. yksikön päällikkö