Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko, 7.2.2020, Protector Vakuutus

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

Protector Vakuutus hakee takaisinsaantia maksamassaan liukastumisvahingossa 813566. Vaatimus koskee 7.2.2020 kello 6.40 sattunutta liukastumista osoitteen Viljelijäntie 4-6 ja Viljelijänkujan välisellä matkalla bussipysäkille. Takaisinsaantivaatimuksen liitteenä olevassa, vahingonkärsijän antamassa selvityksessä mainitaan, ettei vahinkopaikalla ole yleisesti ollut erityisen liukasta vahingon sattuessa. Takaisinsaantivaatimuksessa on vaadittu kaupunkia korvaamaan yhteensä 1 059,93 euroa liukastumisen aiheuttamista kustannuksista. Vaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n ja 271 §:n perusteella.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingin kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen mukaan.

Saadun selvityksen mukaan kulkureitti Viljelijäntieltä mainitulle bussipysäkille on luokiteltu III luokkaan. III luokan kaduilta poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. Liukkaus torjutaan III luokan väyliltä I ja II luokan väylien jälkeen. III luokan kevyenliikenteenväylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on 8 tuntia kuitenkin niin, että yöllinen lumisade aurataan klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen.

Forecan tekemien mittausten mukaan Helsinki-Vantaan säämittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan tammi- ja helmikuussa 2020 ennen vahinkoa lumen syvyys on ollut 0 senttimetriä. Vahinkopäivänä lämpötila on Forecan tekemissä mittauksissa kello 8.00 ollut -8,9°C, eikä sateita ole ollut.

Helmikuu oli lauha, sateinen ja tuulinen. Muutamalla yli 100 vuotta toimineella havaintoasemalla mitattiin uusi helmikuun sademääräennätys ja monin paikoin rankkasateet aiheuttivat tulvia (Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus 3/2020). Näin ollen sääolosuhteet ovat olleet sellaiset, ettei lunta ole ollut, eikä yleistä liukkautta ole esiintynyt. Hiekan nostokin on voitu aloittaa yleisillä alueilla jo maaliskuussa.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on hiekoitettu edellisen kerran ennen vahinkoa 7.1.2020 kello 12.13. Ilman lämpötila on pääosin pysytellyt lämmön puolella, eikä lumisateita ole ollut ennen vahinkoa. Liiallinen hiekoitus asfaltilla aiheuttaa itsessään vaaraa toimiessaan puhtaalla asfaltilla kuulalaakerin tavoin. Hiekoitus lisää myös katupölyn määrää merkittävästi.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Liukkauden torjuntaa ei myöskään ole mahdollista toteuttaa siten, että jalkakäytävän mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Hiekoituksella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. Jalankulkijan tulee ottaa olosuhteet huomioon ja noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta talvella liikkuessaan.

Tässä tapauksessa kaupungin puolelta ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta. Asiassa saatujen selvitysten perusteella liukkaudentorjunta on ennen vahinkoa tehty Helsingin kaupungin normien mukaisesti. Myös vahingonkärsijän selvityksestä ilmenee, ettei vahinkopaikassa ole ollut mitenkään erityisen liukasta yleisesti. Esitetyn perusteella kaupunki ei katso, vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen, laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53