Vahingonkorvaus, talovaurio, Ampujantie 10

HEL 2021-009318
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 9. / 240 §

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan vahingonkorvauspäätöksestä 12.11.2021 § 34 (kiinteistövahinko)

Stadsmiljönämnden

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan vahingonkorvauspäätöksestä 12.11.2021 (34 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja on 12.11.2021 (34 §) päätöksellään hylännyt vahingonkorvausvaatimuksen, jolla hakijat ovat vaatineet kaupunkia korvaamaan omistamallaan kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen vaurioitumisen korjauksesta aiheutuneet kustannukset. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakijat ovat toistaneet oikaisuvaatimuksessaan 53 171,12 euron suuruisen vaatimuksensa vahingonkorvauksesta omistamallaan kiinteistöllä osoitteessa Ampujantie 10, 00700 Helsinki (Ala-Malmi) sijaitsevan omakotitalonsa ulkorakenteissa ilmenneisiin murtumiin liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakijoiden oikaisuvaatimuksessa todetaan, että viittaamalla rakennuksen puutteelliseen perustukseen tai muutoin huolimattomaan rakentamiseen, kaupunki syyttää omaa rakennusvalvontaansa, joka on aikanaan hyväksynyt tavan, jolla rakennus on perustettu ja rakennettu. Hakijoiden mukaan he eivät ole vahingonkorvausvaatimuksessaan maininneet mitään julkisivuissa aikaisemmin suoritetuista vauriokorjauksista vuosilta 2009 ja 2015, joista hallintojohtajan päätöksessä mainitaan.

Hakijoiden mielestä tärinämittauksista, joihin päätös perustuu, ei ilmene, ovatko niiden tulokset juuri mainitusta kiinteistöstä ja että muut raportissa mainitut kiinteistöt ovat selvästi kauempana rakennuspaikoilta ja tiestä ja että suoritettu mittausaika 26.3.-2.4.2020 on ollut liian lyhyt ajanjakso huomioiden rakentamisten keston ja raskaan liikenteen tärinävaikutusten ajankohdan. Rakentaminen ja raskas työmaa-ajoliikenne on tapahtunut kuukausien kuluessa, joten vetoaminen lyhyen ajan mittaustulokseen ei hakijoiden mielestä poista vastuuta mittausajan ulkopuolella aiheutetuista vaurioista rakennukselle. Ajoliikenteen vaikutuksesta ei lisäksi ole suoritettu tärinämittausta lainkaan.

Perustelut

Lautakunta viittasi hallintojohtajan päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy hallintojohtajan asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä tai näyttöä, joka antaisi aihetta ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuutta tapauksessa arvioidaan naapuruussuhdelain (1920/26) vastuusäännösten ja työmaaliikenteen ajoneuvojen aiheuttaman tärinän osalta ympäristövahinkolain (1994/737) säännösten nojalla. Kunnan tehtävät ja vastuut rakennusluvan ja -valvonnan osalta määräytyvät rakennusajankohtana voimassa olleen, rakentamista koskeneen lainsäädännön ja sen nojalla annettujen alempien normien mukaisesti.

Lähtökohtaisesti riskin rakennuksen vahingoittumisesta kantaa rakennuksen omistaja itse. Korvausvastuun siirtyminen toisen kannettavaksi edellyttää erityistä perustetta.

Rakennusvalvonnalla pyritään varmistamaan hankkeen tarpeellisuuden määrittelemässä laajuudessa, että suunnittelu ja rakentaminen täyttää normeissa edellytetyt vaatimukset. Rakennuslainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön (esim. KKO 2001:2, KKO 1987:23 ja KHO 30.11.1999/3928) mukaan rakennusvalvontaviranomainen ei ole vastuussa rakennuksen painumisen aiheuttaneista suunnitteluvirheistä. Rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan ei myöskään kuulu velvoittaa kiinteistönomistajaa maaperätutkimusten suorittamiseen.

Talon rakentamisen ja valmistumisen (v. 1967) aikana voimassa olleen lainsäädännön (rakennusasetus 266/1959, 51 §) mukaan lisäselvityksiä pohjaolosuhteista tai perustamistavasta on voitu tarvittaessa erikoistapauksissa pyytää, mikäli esim. rakennustyön laajuus tai rakennusluvan hakijan antamat tiedot erityisolosuhteista ovat antaneet tähän aihetta. Vuonna 1967 ei kaupungin rakennusvalvonnassa ole kiinnitetty huomiota maaperäolosuhteisiin - eikä ole tarvinnutkaan ilman erityistä tiedossa ollutta aihetta kiinnittää. Tämän vahingonkorvausasian yhteydessäkään ei ole esitetty näyttöä siitä, että kaupungilla lupaviranomaisena olisi pitänyt vuonna 1967 olla tietoa hakijoiden tontin erityisolosuhteista.

Kuten hallintojohtajan päätöksessä todetaan, korvausvelvollisuudesta vaatimuksen mukaiseen vahinkoon säädetään naapuruussuhdelain 9 §:ssä. Kaupunki katsoo käsillä olevan sellaiset olosuhteet, joihin soveltuu lainkohdan loppuosa, jonka mukaan vaikka jonkun toiminnanharjoittajan katsottaisiinkin aiheuttaneen toisen maalla olevan rakennuksen vahingoittumisen, ei vastuuta kuitenkaan syntyisi, jos vaurioiden syntymiset ovat johtuneet siitä, että rakennus on ollut puutteellisesti perustettu tai muutoin huolimattomasti rakennettu.

Hallintojohtajan päätöksen perusteena on käytetty kahta selvitystä työmaan paalutusten tärinämittauksista. Suomen Louhintakonsultit Oy:n raportissa 2.4.2020 tarkoitettua tärinämittausta on suoritettu paalutustyön ajan 26.3.-2.4.2020 (tulos: ei ylityksiä, toteutuneet tärinätasot olleet suurimmillaan 14 % sallitusta ohjearvosta). Lisäksi käytössä on ollut rakennustyömaan päärakennesuunnittelijan Expecon Oy:n antama lausunto 12.10.2021 päiväkodin väistötilojen paalutustyön ajan käytössä olleesta tärinämittauksesta vuoden 2020 lopulla, jonka pohjana on ollut toinen Suomen Louhintakonsultit Oy:n mittausraportti 23.5.2021. Mittauksia on siten suoritettu voimakkaimpien tärinävaiheiden aikoina. Kun tällöinkään mittausten tulosten mukaan tärinätasot eivät ole ylittäneet sallittuja raja-arvoja kuin yhden kerran ja silloinkin vain vähäisellä 9 % ylityksellä (Expecon Oy:n lausunto, mitattu 21.11.2020), ei ole perusteltua olettaa, että raja-arvot mittausaikojen ulkopuolella olisivat olleet lähelläkään täyttymistä, saati ylittymistä.

Tärinäarvojen vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kohdekiinteistön etäisyys rakennustyömaasta. Vaikka esim. mittausraportin 2.4.2020 mittauspisteen sijainti on ollut osoitteessa Ampujantie 16, on se kuitenkin niin lähellä hakijoiden taloa, että työmaan vaikutusten arviointi ulottuu myös siihen (Ampujantie 10). Vaikutusten arviointi perustuu siihen, että mittauspisteen läheisyydessä sijaitsevien muidenkin rakennusten kestokyky vastaa sitä, mitä voidaan pitää tavanomaisena ja hyvän rakennustavan mukaisena. Muista kohteista työmaan ympäristössä ei ole tullut ainakaan kaupungin tietoon ilmoituksia epäillyistä työmaan tai työmaaliikenteen tärinävaikutuksen aiheuttamista vaurioitumisista.

Hallintojohtajan päätöksen toteamukset rakennuksen julkisivujen aikaisemmista halkeamista vuoden 2015 osalta perustuvat hakijoiden vakuutusyhtiön hankkimaan Recover Nordic Oy:n tarkastusraporttiin 7.5.2021. Raportissa mainitaan mm. seuraavaa: " - - - . Painauman aiheuttamat halkeamat rakenteissa täytetty 2015 jonka jälkeen lisäpainauma on avannut halkeamat uudestaan. - - - ." Lisäksi selvityksenä vielä tätä aikaisemmista vaurioista on ollut julkisessa Google Maps -palvelussa oleva kuva talosta vuoden 2009 heinäkuulta. Kuvasta on silmämääräisesti selvästi havaittavissa jälkiä vauriokorjauksista talon julkisivussa.

Pelkästään näiden, talossa jo vuosia aikaisemmin toistuvastikin esiintyneiden vaurioitumisten perusteella on pääteltävissä rakennuksen olevan puutteellisesti perustettu tai muutoin huolimattomasti rakennettu. Korvausvaatimuksessa on kyse ulkorakenteiden vaurioista, mutta myös Recover Nordic Oy:n tarkastusraportin sisätilojen kuvat osoittavat, että on syytä epäillä vakavia puutteita rakennuksen perustuksissa.

Kaupunki katsoo, että asiassa ei ole esitetty näyttöä myöskään ajoneuvoliikenteen syy-yhteydestä rakennuksen vaurioiden syntymiseen. Vaihtoehtoiset syyt, kuten rakennuksen epätasainen painuminen, ovat huomattavasti todennäköisempiä syitä kuin työmaaliikenne.

Muulta osin lautakunta viittasi hallintojohtajan päätöksessä esitettyihin perusteluihin.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole velvollinen korvaamaan hakijoiden kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa ilmenneitä vaurioita.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että hallintojohtajan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Naapuruussuhdelaki (26/1920) 9 §

Ympäristövahinkolaki (737/1994) 1 §, 3 §

RIL-253-2010, rakentamisen aiheuttamat tärinät

Rakennusasetus (266/1959) 51 §

Föredragande

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Mer information fås av

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512

kymp.korvausasiat@hel.fi

Bilagor

1. Oikaisuvaatimus 23.11.2021
Bilagan publiceras inte på internet.
2. Oikaisuvaatimus, täydennys 23.11.2021, I
Bilagan publiceras inte på internet.
3. Oikaisuvaatimus, täydennys 23.11.2021, II
Bilagan publiceras inte på internet.

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.