Poikkeaminen, Kluuvi, tontti 2104/1, Vuorikatu 24, Kiinteistö Oy Helsingin Vuorikatu 24

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 104 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12521 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 569,75 euroa

Hakija

Kiinteistö Oy Helsingin Vuorikatu 24 c/o SOK Kiinteistötoiminnot

Rakennuspaikka

2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 104 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa poiketa voimassa olevasta asemakaavasta nro 12521 siten, että hotellirakennuksen 1.kerroksen asiakaspalvelutilat (95,4 k-m²) muutetaan monikäyttötiloiksi, joita voidaan käyttää myös majoitustiloina hotellihuoneen kaltaisesti. Voimassa olevan rakennusluvan mukainen 1.kerroksen kerrosala on 875,7 k-m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että monitoimitilat on sovitettu osaksi 1.kerroksen kokonaisuutta toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti. Tilojen monipuolinen käyttötarkoitus tukee 1.kerroksen hotellitoimintoja. Monitoimitilojen julkisivurajapinnan suunnitteluratkaisut rinnastuvat muihin maantasokerroksen julkisivuosiin, joten monitoimitilat eivät yksityistä puiston kulmausta.

Majoittumiselle maantasokerroksessa on mahdollistettu riittävä yksityisyys tilasuunnittelun keinoin.

Hakijan mukaan haettavien toiminnallisten muutosten yhteydessä rakennuksen laajuustiedot (kerrosala, kokonaisala tai tilavuus) eivät muutu.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 1.7.2020 vahvistettu asemakaava nro 12521. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Alueelle saa sijoittaa hotellitoimintaa. Rakennuksen ensimmäinen kerros on varattava asiakaspalvelutiloja varten. Maan tasoon liittyvään kerrokseen ei saa sijoittaa hotellihuoneita.

Asemakaavan määräyksen (K) mukaan uudisrakennuksen ja katualueiden julkisivuarkkitehtuuri, massoittelu ja kaupunkikuvassa näkyvät rakenteet on sovitettava Kaisaniemenpuiston kaupunkitilakokonaisuuteen, kaupunkikuvaan ja pitkiin kaupunkinäkymiin sekä ympäröivien kortteleiden näkymiin. Lisäksi asemakaavassa annetaan määräyksiä kaupunkikuvaan, uudisrakennuksen toteutukseen, teknisiin ratkaisuihin, julkisivuihin ja katutilan toteutukseen liittyen. Kaavamääräyksiä on selkeytetty ja täsmennetty erityisesti kaupunkikuvaan liittyvissä asioissa.

Maantasokerroksen julkisivuissa tulee olla suuret ikkunat ja esteetön sisäänkäynti suoraan maan tasosta. Julkisivuarkkitehtuurissa on vältettävä seinäpinnasta ulkonevia rakenteita.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu Liike- ja palvelukeskusta-alueeksi (C1), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen.

Kaisaniemenpuiston alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Puisto on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Alue sisältyy myös maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki).

Nykytilanteessa tontilta on purettu vuonna 1966 valmistunut Ilmatieteen laitoksen toimipaikaksi rakennettu 6-kerroksinen toimistorakennus (maankäyttöjohtajan poikkeamispäätös, 18.6.2018, § 48). Tontille laadittu asemakaavamuutos tuli voimaan 1.7.2020. Rakennuslupa on voimassa olevan kaavan mukainen. Perustukset ovat rakenteilla.

Kaisaniemenpuiston peruskorjaaminen pyritään käynnistämään määrärahojen puitteissa lähivuosina. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain korkeista kustannuksista johtuen.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (21.10.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (29.10.2021) että kaupunginmuseon ja museoviraston työnjaon mukaan asiasta lausuu museovirasto. Museovirasto totesi lausunnossaan (22.5.2018) koskien poikkeamishakemusta Säätalo-rakennuksen purkamista (maankäyttöjohtajan poikkeamispäätös, 18.6.2018, § 48), että mikäli tontilla päädytään selvityksiin perustuen olevan rakennuksen korvaamiseen uudisrakennuksella, on valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön rakentaminen määriteltävä huolella asemakaavan keinoin, jossa rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät arvot ensisijaisesti tulee tutkia ja ratkaista. Tontille laadittu asemakaavamuutos tuli voimaan 1.7.2020.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska osittainen käyttötarkoituksen muutos on vähäinen, sillä suurin osa maantason tiloista säilyy edelleen asiakaspalvelutiloina. Muutoksen kohteena olevat tilat vievät noin kymmenesosan 1. kerroksen kerrosalasta ja sijoittuvat pohjois-itä suuntaan jalankulkuyhteyden varrelle.

Käyttötarkoituksen muutoskohteen tilat sijaitsevat Vuorikadun jalankulun osuuden ja puiston näköalapaikalle vievän raitin risteyksessä, josta jalankulku ohjautuu puistoon ja puistossa oleviin väistötiloihin. Kaisaniemen ala-asteen piha sijaitsee vastapäätä muutettavia tiloja. Muutoksen kohteen tilojen ikkunoiden ilme ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa, jotta tilat eivät yksityistä jalankulun aluetta.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.