Asemakaavan muutos nro 12919, Vartiokylä, Puotilan metroaseman alue
V 7.5.2025, Puotilan metroaseman alueen asemakaavan muutos (nro 12919) (sisältää liikennesuunnitelman)
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 45. kaupunginosan (Vartiokylä) kortteleiden 45203, 45240, 45241, 45246, 45247 ja 45257 sekä urheilu- ja virkistyspalvelu-, puisto-, suojaviher-, kauttakulku- tai sisääntulotie-, raideliikenne-, katu- ja torialueiden asemakaavan muutoksen 22.10.2024 päivätyn ja 25.3.2025 muutetun piirustuksen numero 12919 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli 45593.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee nykytilanteessa pääosin rakentamatonta Puotilan metroaseman aluetta, joka sijaitsee Puotilan ja Puotinharjun osa-alueiden rajalla molemmin puolin Itäväylää.
Kaavaratkaisu mahdollistaa jo vuosikymmeniä väliaikaiskäytössä olleen ja sijainniltaan keskeisen alueen kehittämisen metroon kytkeytyväksi, urbaaniksi asumisen ja palveluiden keskittymäksi. Alueen rakentaminen kuroo yhteen Puotilan, Puotinharjun ja Vartioharjun asuinalueita ja luo erityisesti idästä saavuttaessa kaupunkikuvallisen portin kehittyvälle Itäkeskuksen keskusta-alueelle. Tavoitteena on kehittää alueetta yleiskaavan sekä Itäkeskuksen ja sen ympäristön suunnitteluperiaatteiden (2022) mukaisesti tehokkaasti rakennettuna, asuntovaltaisena, mutta samalla toiminnoiltaan sekoittuneena keskusta-alueena, jonka ytimessä rakennusten pohjakerrokset liiketiloineen avautuvat kävelypainotteiseen ympäristöön.
Liikennesuunnittelussa tavoitteena on parantaa alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksiä ja muuttaa metron lippuhallien ympäristöt viihtyisiksi ja aktiivisiksi kaupunkitiloiksi. Katutilojen mitoituksessa varaudutaan mahdolliseen Itäkeskuksesta itään liikennöivään pikaraitiotiehen. Itäväylä muutetaan kaavamuutosalueen kohdalla asemakaavallisesti kauttakulku- tai sisääntulotiestä kaduksi.
Alueelle on suunniteltu kolme lamellitaloista muodostuvaa asuinkorttelia ja kaksi asuintornin ja pysäköintitalon yhdistelmistä muodostuvaa korttelia. Itäväylän ja Brahelinnantien risteykseen on sijoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue, joka ulottuu metroaseman pohjoisen lippuhallin alueelle. Korttelialueelle voi toteuttaa myös hotellin. Nykyinen lippuhallirakennus on mahdollista säilyttää tai korvata kaksikerroksisella, toimitilatorniin liittyvällä, uuden lippuhallin sisältävällä rakennusosalla. Kaavamääräyksin ohjataan lähiympäristön ominaispiirteisiin sopiviin ratkaisuihin julkisivujen ja kattomuotojen osalta.
Muutosalueen ytimessä sijaitsee kaksi uutta, luonteeltaan puistomaista aukiota, joita yhdistää Itäväylän ali ulottuvat metroasema sekä jalankulun- ja pyöräilyn alikulkutunneli.
Asuinkerrostalojen kortteleissa on rakennusoikeutta yhteensä 43 250 k-m², josta 1 800 k-m² on liiketilojen kerrosalaa. Liike- ja toimistorakennusten korttelissa ja metroaseman eteläisessä lippuhallissa on toimitilakerrosalaa yhteensä 10 600 k-m². Koko asuntokerrosalan määrä on uutta, toimitilakerrosalan määrä sen sijaan vähenee 27 700 k-m² voimassa olevaan kaavaan nähden. Yleisten rakennusten korttelialueella (Puotilan ala-aste) rakennusoikeuden määrä 7 280 k-m² säilyy nykyisellään. AK- ja AK-1 ja K-kortteleiden keskimääräinen tehokkuusluku on e=2,45. Asukasmäärän lisäys on 1 100.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 7694). Lukuun ottamatta Puotilan metrokadun siirtoa ja muutosta pyöräkaduksi, katuverkko ja ajoratojen kaistamäärät säilyvät likimain nykyisellään. Yleiskaavan mukaisen raitiotieverkon toteutumiseen varaudutaan Brahelinnantiellä ja Itäväylällä riittävin tilavarauksin katu- ja tiealueella. Liikennesuunnitelmassa on esitetty, miten katualuetta käytetään ennen raitiotien toteutusta. Liikennesuunnitelmassa on huomioitu eri liikennemuotoja koskevat tavoiteverkot.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että yhdyskuntarakenne joukkoliikenteen solmukohdassa tiivistyy ja pitkään keskeneräisenä olleen alueen ilme muuttuu keskustamaisemmaksi. Alueen toteuttaminen laajentaa kahden metroaseman väliin sijoittuvaa seudullisesti tärkeää keskusta-aluetta. Näkymät kaukomaisemassa muuttuvat tavanomaista korkeampien rakennusten toteutuessa. Uudisrakentamisella luodaan uutta ajallista, mittakaavallista ja kaupunkikuvallista kerrostumaa, julkisivu- ja kattomuotoratkaisuin ympäristöönsä sovittautuen. Rakentamisen lomaan toteutettavat julkiset ulkotilat ja kivijalkakerrosten palvelut lisäävät alueen aktiivisuutta ja viihtyisyyttä. Itäväylän rajaaminen rakennuksilla vähentää meluhaittoja ympäröiville alueille.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että Helsinkiä kehitetään raideliikenteen verkostokaupunkina ja täydennysrakentamista toteutetaan erityisesti raideliikenteen varrella ja asemien ympäristöissä. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä kaupungin kasvua uuden asuntotuotannon myötä. Rakentamista ei osoiteta kaupungin arvokkaimmille luontoalueille.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 12.4.2022 kokouksessaan 29.3.2022 päivätyt Itäkeskuksen ja sen ympäristön suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi.
Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 22.10.2024 ja lautakunta päätti 29.10.2024 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tämän lisäksi:
- kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että jatkosuunnittelussa pyritään etsimään ratkaisuja laadukkaan ja turvallisen kävely-yhteyden saamiseksi suunnittelualuetta halkovan Itäväylän yli. Vaihtoehtona voi olla esimerkiksi ensisijaisesti uusi valo-ohjattu suojatieyhteys tai toissijaisesti laadukas alikulku.
- lisäksi lautakunta korosti, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota suunnittelualueen arkkitehtuuriin ja sen sopivuuteen ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Jatkosuunnittelussa voidaan hakea yhteensopivuutta esimerkiksi olemassa olevan Puotilan rappaus- ja tiilijulkisivuista sekä kattojen muodoista.
- kaupunkiympäristölautakunta totesi, että Itä-Helsingin alueella on segregaatiohaasteita, joten Puotilan metroaseman alueelle tulee toteuttaa riittävästi korkealaatuista omistusasumista ja muun muassa muuttuneen ASO-lainsäädännön takia mahdollisesti käytävissä jatkoneuvotteluissa pidetään kiinni aiemmin sovitusta vuokra-asuntojen kokonaismäärästä, joka on maksimissaan 50 % asuntorakennusoikeuden koko määrästä.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Puotilan metroaseman korttelit kaavoitettiin noin 25 vuotta sitten uutta Vuosaareen johtavaa metrolinjaa ja sen asemaa sekä liike- ja toimistorakentamista varten. Kaavasta ovat käytännössä toteutuneet vain metro ja asema lippuhalleineen. Rakentamattomat liike- ja toimistotontit ovat palvelleet sittemmin liityntäpysäköintiä ja vaihtelevaa väliaikaiskäyttöä kuten polttoainejakelua, renkaiden vaihtoa ja asuntovaunumyyntiä.
Muutosalueeseen kuuluu lisäksi ympäröiviä puistokaistaleita, kaupungin katuja, valtiolle kuuluva Itäväylän tiealuetta ja sen viereisiä suojaviheralueita, koulutontti, jonne on vuonna 2022 valmistunut uusi Puotilan ala-asteen rakennus, sekä palanen Puotilan urheilupuistoa, jonka pohjoiskärjessä on nykyisin lähiliikuntapiste.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1959–2001.
Helsingin kaupunki omistaa alueet lukuun ottamatta Itäväylän tiealuetta, joka on valtion omistuksessa.
Kaupunginhallitus päätti 3.10.2022 varata Itäkeskuksen Puhoksen ja Puotilan metroaseman ympäristöstä alueita Itis Siti -konsortiolle (osapuolinaan Bonava Suomi Oy, EKE-Rakennus Oy, Y-Säätiö sr, Sato Oyj ja Suomen Asuntokehitys Oy) asuin- ja liikerakennushankkeiden kehittämistä ja toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten.
Kaavoitus on tullut vireille vuonna 2023 edellä mainittujen kehittämisvarauksen saaneiden yksityisten osapuolien tekemän kaavamuutoshakemuksen johdosta ja kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoshakemusta on päivitetty vuoden 2024 aikana. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti (09/24):
| Kadut ja liikennealueet | 7,3 milj. euroa | |
| Kunnallistekniikka | 3,0 milj. euroa | |
| YHT | 10,3 milj. euroa |
Kustannusarvio ei sisällä metron sisäänkäyntirakennuksen rakennemuutoksia, alikulun sekä aukioiden kustannuksia. Nämä kustannukset täsmentyvät kaavaprosessin aikana.
Kustannusarvio ei sisällä raitiotien rakentamista. Liikenteen väliaikaisjärjestelyt eivät myöskään sisälly kustannusarvioon.
Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 25–30 miljoonaa euroa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL/alueidenkäyttölaki 65 §) 13.11.–13.12.2024
Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 22.10.2024 ja lautakunta päätti 29.10.2024 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.
Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittymiseen, liikenteen aiheuttamiin melu-, tärinä- ja ilmalaatuhaittoihin, asukaspihojen olosuhteisiin, vuoden 2020 kilpailuehdotuksen vertailuun kaavan viitesuunnitelmaan, Itäväylän nopeusrajoitukseen ja ylitysmahdollisuuksiin, viherrakentamisen laatuun VP- ja VL-alueilla, olevan rakennuskannan huomiointiin uusien perustusten paalutuksissa, parkkitalojen massoitteluun ja sijoitteluun, katupuiden määrään, torni- ja vuokratalojen rauhattomuuteen sekä Puotilan metrokadun ja Rantakartanontien risteykseen.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat muuntamovarausta koskevaan määräykseen, bussipysäkkiverkkoon, Vanhanlinnantien liikenteellisiin järjestelyihin AL-1 korttelin kohdalla, jätehuoltomääräyksistä tiedottamiseen, melu- ja tärinähaittoihin, maaperän haitta-aineita koskevaan määräykseen, liiketilojen määrään K-korttelialueella sekä kadunpitopäätökseen.
Lausunnot saatiin Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSY), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä kaupunginmuseolta.
Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaupunkiympäristölautakunnan 29.10.2024 tekemän päätöksen yhteydessä esittämien vastaehdotusten johdosta kaavamääräyksiin ja asemakaavan liitteisiin on tehty muutoksia.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.
Käsitellessään kaupunginhallitukselle tekemäänsä esitystä, kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavan, jatkosuunnittelua koskevan lisäyksen: Koska alueen viheralueet ja puistot ovat pitkälti liikennealueiden ympäröimiä, kehotti lautakunta puistosuunnitelmia laatiessa panostamaan niiden visuaaliseen kiinnostavuuteen ja monipuolisuuteen alueen viihtyisyyden lisäämiseksi.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 25.03.2025 § 163
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 22.10.2024 päivätyn ja 25.3.2025 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12919 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä) kortteleita 45203, 45240, 45241, 45246, 45247 ja 45257 sekä urheilu- ja virkistyspalvelu-, puisto-, suojaviher-, kauttakulku- tai sisääntulotie-, raideliikenne-, katu- ja torialueita (muodostuu uusi kortteli 45593).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Koska alueen viheralueet ja puistot ovat pitkälti liikennealueiden ympäröimiä, kehotti lautakunta puistosuunnitelmia laatiessa panostamaan niiden visuaaliseen kiinnostavuuteen ja monipuolisuuteen alueen viihtyisyyden lisäämiseksi.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat johtava arkkitehti Mikko Näveri, yksikön päällikkö Hanna Pikkarainen, erityisasiantuntija Karri Kyllästinen ja liikenneinsinööri Jussi Jääskä. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Saana Rossi: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Koska alueen viheralueet ja puistot ovat pitkälti liikennealueiden ympäröimiä, kehottaa lautakunta puistosuunnitelmia laatiessa panostamaan niiden visuaaliseen kiinnostavuuteen ja monipuolisuuteen alueen viihtyisyyden lisäämiseksi."
Kannattaja: Mia Haglund
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Saana Rossin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
29.10.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
22.10.2024 Pöydälle
13.12.2023 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mikko Näveri, johtava arkkitehti, kaavoitus, puhelin: 09 310 37331
Elina Inkiläinen, maisema-arkkitehti, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, puhelin: 09 310 52971
Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, liikenne- ja katusuunnittelu, puhelin: 09 310 37129
Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37347
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 24.09.2024 § 41
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12919 pohjakartan kaupunginosassa 45 Vartiokylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12919
Kaupunginosa: 45 Vartiokylä
Kartoituksen työnumero: 6/2024
Pohjakartta valmistunut: 14.8.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Nimistötoimikunta 17.01.2024 § 6
Nimistötoimikunta jatkoi asian käsittelyä edellisessä kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Kuitianaukio – Qvidjaplatsen
(aukio)
Perustelu: Ryhmänimi (historialliset muinaislinnat, Varsinais-Suomen paikannimet). Kuitia (ruots. Qvidja) on kartano ja kylä Paraisilla Varsinais-Suomessa. Lähistöllä Itäväylän pohjoispuolella on sijainnut lyhyen aikaa Kuitianpolku – Qvidjastigen, joka on tullut voimaan asemakaavassa nro 10510 vuonna 1998, mutta poistunut käytöstä jo vuonna 2001 asemakaavassa nro 10898.
Puotilanportti – Botbyporten
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen (Puotilan metrokadun ja Puotilan metrotorin mukaan).
Vanhanlinnanaukio – Vanhalinnaplatsen
(aukio)
Perustelu: Ryhmänimi (historialliset muinaislinnat, Varsinais-Suomen paikannimet), liitynnäinen (Vanhanlinnantien mukaan). Vanhalinna on yksi Suomen merkittävimmistä esihistoriallisista ja varhaishistoriallisista muinaislinnoista. Se sijaitsee Liedossa Varsinais-Suomessa. Nimeä esitetään asemakaavassa nro 10510 vuonna 1998 vahvistuneen nimen Vanhanlinnantori – Vanhalinnatorget tilalle, paikan luonteen ja käyttötarkoituksen muuttuessa.
Lisäksi nimistötoimikunta esittää, että asemakaavassa nro 10510 vuonna 1998 vahvistunut nimi Puotilan metrokatu – Botby metrogata säilyy alueella, kuitenkin niin että sen linjaus muuttuu nykyisestä.
Nimistötoimikunta kirjaa lisäksi muistiin, että Puotilan osa-alueesta käytetään ruotsinkielistä nimeä Botby gård, ja nimipari Puotila – Botby gård on myös alueella sijaitsevan metroaseman nimi. Puotilanportin ruotsinkieliseen nimeen (Botbyporten) valittiin kuitenkin Puotilan metrokadun ja Puotilan metrotorin mukaisesti nimenosa Botby (Botby metrogata, Botby metrotorg). Botby on yleisimmin käytössä ja tunnettu Vartiokylän kaupunginosan ja aiemman kylän nimenä.
13.12.2023 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386
Detta beslut publicerades 07.05.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045