Asemakaava ja asemakaavan muutos, nro 12957, Länsisatama, Satamatunneli
Satamatunnelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12957) ja sen asettaminen nähtäville (sisältää liikennesuunnitelman)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- asettaa 11.2.2025 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12957 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 20. kaupunginosan (Länsisatama, Lapinlahti, Ruoholahti) puisto- ja katualuetta, maanalaisia tiloja puisto- ja katualueella. Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan (Kamppi) maanalaisia tiloja osalla korttelin 4003 tontteja 1–3, osalla korttelin 80 tontteja 2, 3, 17 ja 36, osalla korttelin 157 tontteja 8, 18 ja 37, osalla korttelin 4158 tontteja 1 ja 44, osalla korttelin 164 tonttia 5, osalla korttelin 165 tonttia 1, osalla korttelin 168 tontteja 5 ja 7, osalla korttelin 169 tonttia 5, osalla korttelin 4170 tonttia 7, osalla korttelin 4176 tonttia 1, puisto- ja katualueilla, 20. kaupunginosan (Länsisatama, Ruoholahti, Lapinlahti, Jätkäsaari) yleisen tien, suojaviher-, lähivirkistys-, puisto-, tori- ja katualueita sekä hautausmaa-aluetta, maanalaisia tiloja osalla korttelin 20007 tontteja 20 ja 21, osalla korttelin 20799 tonttia 1, osalla korttelin 20802 tonttia 3, osalla korttelin 20803 tonttia 5, osalla korttelin 20805 tontteja 1 ja 2, osalla korttelin 20807 tonttia 1, osalla korttelin 20809 tonttia 3, puisto-, katu- ja vesialueilla
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
Käsittely
Esteelliset: Ville Lehmuskoski (hallintolaki 28 § 1 momentti 5 kohta)
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Otso Huhtala, liikenneinsinööri Teemu Vuohtoniemi, yksikön päällikkö Janne Prokkola, tiimipäällikkö Jussi Haiko ja tiimipäällikkö Mikko Juvonen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Palautusehdotus:
Anni Sinnemäki: Satamatunneli palautusesitys:
Tämän asemakaavan käsittelyn yhteydessä on selkeästi käynyt ilmi, että tunnelivaihtoehto D vastaa selvästi paremmin kaupungin kokonaisetua. Se säästää Lapinlahden puiston kokonaisuutena ja mahdollistaa Salmisaaren kehittämisen Helsingin strategisten tavoitteiden mukaisena.
Käsittelyn yhteydessä on jäänyt avoimeksi kysymyksiä tunneli-investoinnin kannattavuudesta. Helsingin Satama ei ole tehnyt ratkaisevaa investointipäätöstä ja on luonnollista siksikin, että investoinnin rahoitusmalli ei ole vielä loppuun asti mietitty. Huolta kuitenkin herättää mittavan investoinnin vaikutus Helsingin sataman kilpailukykyyn suhteessa muihin satamiin, kun investoinnin rahoitus täytyy kuitenkin kerätä sataman asiakkailta. Päätös investoinnista kuuluu Satamalle ja tehdään omassa prosessissaan.
Asemakaavan tehtävä on luoda edellytykset, tässä tapauksessa satamatunneli-investoinnille. Tämä on perustelluinta tehdä tunnelivaihtoehto D:n mukaisena, jolloin voidaan sovittaa parhaalla tavalla kaupungin kehittämisen eri tavoitteet yhteen.
Käsittelyn aikana on myös käynyt selväksi, että on mahdollista siirtää Silja Linen ruotsinlaiva väliaikaisesti Länsisatamaan sellaisessa tapauksessa jos eteläsataman alueen kehittämisessä loppuun asti on tarve edetä ennen tunnelin valmistumista. Tämä siirto purkaa sen keinotekoisen sidoksen, joka tunnelin toteutusaikataululla ja eteläsataman ja siten koko keskustan vetovoiman kehittämisellä on. Tätä väliaikaista siirtoa olisi perusteltua valmistella samaan aikaan asemakaavan kanssa. Siirron avulla voidaan varmistaa kokonaisuus, jossa vaiheittain edetään valtuuston päättämän sataman periaatepäätöksen tavoitetilaan.
Edellä olevan perusteella kaupunkiympäristölautakunta palauttaa asemakaavan valmisteluun niin, että asemakaava satamatunnelille laaditaan tarkastellun tunnelivaihtoehdon D pohjalta.
Samalla kaupunkiympäristölautakunta ehdottaa, että käynnistetään yhteinen valmistelu kaupungin ja Helsingin Sataman välillä edellytysten luomiseksi sille, että Olympiaterminaalin laivapaikka voidaan siirtää väliaikaisesti Jätkäsaareen ennen satamajärjestelyiden toteutumista sataman periaatepäätöksen tavoitetilan mukaisena.
Kannattaja: Mia Haglund
Vastaehdotus:
Mia Haglund: Lisätään päätösehdotukseen: "Satamatunneli on merkittävä taloudellinen panostus kaupungin ja veronmaksajien omistamalta yhtiöltä. Hankkeesta ei kuitenkaan vielä ole esitelty perinteistä liikenteellistä yhteiskuntataloudellista kannattavuusarviointia. Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaavoituksen seuraavassa vaiheessa lautakunnalla on käytössä Satamatunnelista teetetty yhteiskuntataloudellinen kannattavuusarviointi.
Samalla kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että päätöksenteon seuraavaan vaiheeseen tuodaan tiedoksi kannattavuuslaskelmat, joilla osoitetaan kuinka hanke rahoitetaan sen tuomilla lisääntyvillä tuloilla."
Kannattaja: Anni Sinnemäki
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.
EI-ehdotus: Anni Sinnemäen palautusehdotuksen mukaisesti.
Jaa-äänet: 7
Silja Borgarsdottir Sandelin, Eveliina Heinäluoma, Otto Meri, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava
Ei-äänet: 6
Mia Haglund, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Saana Rossi, Anni Sinnemäki, Sameli Sivonen
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 7–6.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.
EI-ehdotus: Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 7
Silja Borgarsdottir Sandelin, Eveliina Heinäluoma, Otto Meri, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava
Ei-äänet: 6
Mia Haglund, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Saana Rossi, Anni Sinnemäki, Sameli Sivonen
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 7–6.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Länsisataman ja Kampin alueita, jotka sijaitsevat Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Kaavaratkaisu mahdollistaa satamaliikenteen käyttöön tulevan tunnelin rakentamisen Jätkäsaaren ja Länsiväylän välille. Pohjoisen suuaukon yhteyteen on sijoitettu myös pyöräliikenteen pääyhteys keskustasta Länsiväylän suuntaan eli Länsibaana.
Kaavaratkaisulla toteutetaan kaupunginvaltuuston tekemää periaatepäätöstä (3.2.2021, § 19) satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Periaatepäätöksessä päätettiin, että Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan satamatunneli, joka mahdollistaa satamatoimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen.
Kaupunginhallitus päätti täytäntöönpanopäätöksessään 8.2.2021, § 115 kehottaa Helsingin Satama Oy:n hallitusta, kaupunkiympäristön toimialaa ja kaupunginkansliaa jatkosuunnittelemaan asiat kokonaisuutena, johon sisältyvät Eteläsataman vapauttaminen matkustaja-autolauttaliikenteen satamatoiminnasta ja matkustaja-autolauttaliikenteen keskittäminen Katajanokalle ja Länsisatamaan sekä sen edellyttämät Helsingin Satama Oy:n investoinnit mukaan lukien satamatunneli sellaisessa yhteisessä aikataulussa, joka mahdollistaa Eteläsataman arkkitehtuuri- ja designmuseoon liittyvässä kilpailussa etenemisen.
Kaavaratkaisu toteuttaa myös kaupunginhallituksen päätöstä (17.1.2022, § 36) hyväksyä kaupungin ennakkokantana Helsingin Satama Oy:n kehittämisohjelman toteuttaminen.
Kaupunginhallituksen asettamasta satamatoimintojen uudistamisen kokonaisaikataulusta johtuen suunnittelua on jatkettu YVA-vaiheen linjausvaihtoehdon A pohjalta. Linjausvaihtoehto D:n rakenteet ulottuvat kallioon louhittujen öljyvarastoluolien päälle ja tällä on hyvin merkittäviä vaikutuksia vaihtoehto D:n rakentamisen edellytyksiin ja öljyluoliin. Säiliöiden käytöstä poisto, uuden korvaavan säiliön rakentaminen, louhintakiellon poisto, lupamenettelyt, kuntotarkastukset, lisälujitukset, puhdistustoimet ja epävarmuus näiden onnistumisesta aiheuttaisivat kokonaisuutena merkittävän aikataulu- ja kustannusriskin satamatunnelille sekä Satamatoimintojen keskittämishankkeelle. Öljyluoliin liittyvien haasteiden vuoksi vaihtoehto D olisi arviolta noin 10 vuotta A-vaihtoehtoa hitaampi rakentaa, minkä lisäksi sen työnaikaiset vaikutukset Länsiväylän liikenteeseen olisivat pitkäkestoisia ja merkittäviä.
Kaavaratkaisu on tehty mahdollistamaan Länsisataman liikenteen ja matkustajamäärien kasvu. Kaavaratkaisun myötä varmistetaan satamaliikenteen sujuvuus ja ennakoitavuus sekä varmistetaan katuverkon välityskyky siirtämällä sataman raskas liikenne ja osa henkilöautoliikenteestä katuverkolta tunneliin. Tavoitteena on vahvistaa Helsingin Sataman toimintaedellytyksiä, parantaa eteläisen Helsingin liikenteen sujuvuutta ja satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn avulla vapauttaa Eteläsataman alueita kaupunkilaisten kannalta nykyistä mielekkäämpään käyttöön.
Satamatunnelin asemakaavan suunnittelua on edeltänyt laaja suunnittelu- ja selvitystyö. Länsisataman laajennuksen ympäristövaikutukset on selvitetty YVA-lain ja -asetuksen mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Asemakaavan laadinnassa on hyödynnetty ympäristövaikutusten arviointiselostusta ja huomioitu siitä saatu yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä sekä kaupunkiympäristölautakunnan lausunto (9.1.2024).
YVA-menettelyn päättymisen jälkeen satamatunnelin suunnitelmia on kehitetty huomioiden erityisesti Lapinlahden puiston ympäristöön ja luontoon liittyvät vaikutusten lievennyskeinot. Selvityksiä ja arviointeja on tarkennettu tarpeellisilta osin. Lautakunnan lausunnon mukaisesti kaavan valmistelussa on minimoitu vaikutukset liito-oravaan pienentämällä pohjoisen suuaukon avokaivantoaluetta huomattavasti ja määräämällä liito-oravalle häiriötä aiheuttavat rakennustyöt toteutettavaksi sen pesimäkauden ulkopuolella. Avokaivannon pienentämisellä on myös saatu pienennettyä kaadettavien puiden määrää huomattavasti. Kirvelilattakoin hävitettäville elinympäristöille on laadittu hyvityssuunnitelma, eikä rakentamista saa aloittaa ennen kuin kompensointi on toteutettu onnistuneesti. Baana on linjattu mahdollisimman etelään valitun tunneliratkaisun puitteissa ja baanan mitoituksesta on tingitty kaikista herkimmissä kohdissa.
Lapinlahden arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on lievennetty kattamalla avokaukalo kansirakenteella ja määräämällä kaikki suuaukkoon liittyvät maanpäälliset, näkyvät rakenteet toteutettavaksi laadukkaina ja sovitettavaksi kulttuuriympäristöön. Melu- ja ilmanlaatuvaikutukset on selvitetty tarkemmin ja meluvaikutuksia Lapinlahden sairaalapuistoon on lievennetty meluesteellä. Suunnitteluratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa.
Länsiväylän osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymien suunnitteluperiaatteiden (9.5.2023) pohjalta vaihtoehtoisia viitesuunnitelmia, joiden avulla on tutkittu Salmi-saaren maankäyttöpotentiaalia ja kaupunkirakenteen kehittämisen mahdollisuuksia. Viitesuunnitelmien laadinnassa on huomioitu myös satamatunnelivaihtoehdot. Satamatunnelin asemakaavan valmistelussa on hyödynnetty näitä viitesuunnitelmia arvioitaessa satamatunnelivaihtoehtojen mahdollistamaa maankäyttöä ja toteuttamiskelpoisuutta ja tehty valintaa asemakaavan pohjana olevasta satamatunneliratkaisusta.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7737), jonka mukaan Satamatunnelin kaksi ajokaistaa liittyvät avorampin kautta Salmisaarenkatuun ja Länsiväylään. Tunneli aiheuttaa muutoksia jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteyksiin tunnelin pohjoisen suuaukon yhteydessä.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Länsisataman aiheuttamaa liikennettä siirtyy tunneliin, mikä sujuvoittaa maanpäällistä liikennettä ja vähentää sen aiheuttamia haittoja. Osa Lapinlahden sairaalapuiston eteläreunasta muuttuu tunnelin kansirakenteeksi ja virkistysreitit muuttuvat.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että satamatoimintojen sijoittamisesta tehtyjen päätösten toteuttamista jatketaan, tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa sekä suunnittelemalla kasvavan Helsingin liikenne yhdessä maankäytön kanssa.
Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016, yleiskaavan 2002, Jätkäsaaren osayleiskaavan ja maanalaisen yleiskaavan 2021 mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueella on voimassa useita asemakaavoja, jotka on vahvistettu, hyväksytty tai tulleet voimaan vuosina 1887–2024.
Alueella on voimassa myös maanalaiset asemakaavat nro 6044 (vahvistettu 3.7.1969) ja 9207 (vahvistettu 19.12.1986), jotka on huomioitu kaavan valmistelussa.
Helsingin kaupunki omistaa kadut ja yleiset alueet. Korttelialueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin ja Helsingin Sataman aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Tunneli toteutetaan Helsingin Satama Oy:n investointina.
Satamatunnelin rakentaminen tuo katu- ja liikennejärjestelmämuutoksia Länsiväylän ja Porkkalankadun risteykseen sekä Länsiväylälle. Satamatunnelista aiheutuvista infra- ja liikennejärjestelmämuutoksien kustannuksista vastaa Helsingin Satama Oy.
Länsiväylän alueen muutoksista on valmisteilla tiesuunnitelma, jonka suunnitelma-alue yltää Lauttasaaren Lemissaaren liittymään asti. Väylämuutoksista aiheutuvien kustannusten rahoitusjaosta valtion, Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n välillä sovitaan jatkosuunnittelussa.
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia pyöräilybaanan osalta, johon on yleiskaavassa varauduttu, ja joka sijoittuu Lapinlahden puistoon tunnelin pohjoispuolelle.
Kaavaratkaisu ei sisällä kaupungille tulovaikutuksia aiheuttavaa kerrosalaperusteista rakennusoikeutta. Kaupunki vuokraa Helsingin Satama Oy:lle Satamatunnelin vaatiman maa-alan, josta kaupunki saa vuokratuloa.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:
- Helsingin Satama Oy
- Uudenmaan ELY-keskus
- Uudenmaan liitto
- Museovirasto
- Väylävirasto
- Rajavartiolaitos
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Helen Oy
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
- Kaupunkiliikenne Oy
- Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes
- Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kaupunginmuseo)
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (Pelastuslaitos)
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- kaupunginkanslia
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen, suunnitelmien yhteensovittamiseen Salmisaaren voimalaitosalueeseen liittyvien rakenteiden kanssa, alueella olevan louhintakieltoalueen huomioimiseen, johtosiirtoihin ja johtojen huoltamisen mahdollisuuksiin.
Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että suunnitelmat on sovitettu yhteen kannanotoissa esille nostettujen asioiden kanssa ja suunnitteluratkaisut on laadittu yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Kulttuuriympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia on pyritty minimoimaan kaavamääräyksin.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn periaatteisiin, suunnitelmien suhteeseen valmisteilla olevaan Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaan, vuorovaikutuksen puutteeseen, tunnelilinjauksen valintaprosessiin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman puutteellisuuteen, puisto-, luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseen, ilmasto- ja liikenteen vaikutuksiin, Länsibaanaan, kustannuksiin, rakennusaikaisiin haittoihin ja vaikutusten arviointiin
Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että mielipiteissä esille nostettuja tunnelin rakentamisen vaikutuksia on selvitetty laajasti ja kaava on laadittu näiden selvitysten tulosten perusteella.
Kirjallisia mielipiteitä saapui yhteensä 26 kpl.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Jatkotoimenpiteet
Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:
- Auris Kaasunjakelu Oy
- Gasgrid Finland Oy
- Helen Oy
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin poliisilaitos
- Helsingin Satama Oy
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
- Kaupunkiliikenne Oy
- Liikenne- ja viestintävirasto/Traficom (Ilmailu, Merenkulku, Tieliikenne)
- Museovirasto
- Puolustusvoimat
- Rajavartiolaitoksen esikunta
- Suomenlahden merivartioston esikunta
- Senaatti-kiinteistöt
- Säteilyturvakeskus STUK
- Tulli
- Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes
- Uudenmaan liitto
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
- Väylävirasto
- Espoon kaupunki
- Helsingin vanhusneuvosto
- Helsingin vammaisneuvosto
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
- sekä muut mahdolliset tahot.
Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 04.03.2025 § 109
11.02.2025 Pöydälle
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 11.11.2024
Detta beslut publicerades 07.04.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Otso Huhtala, arkkitehti, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 37296
Teemu Vuohtoniemi, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 09 310 37490
Kati Immonen, erityisasiantuntija, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37254
Jussi Haiko, tiimipäällikkö, maa- ja kallioperä, puhelin: 09 310 15456