Asemakaavan muutos nro 12874, Kampin alueita ja Leppäsuon kortteli 411
Detaljplaneändring (nr 12874) för områden i Kampen och kvarteret 411 i Alkärr
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner detaljplaneändring för kvarters-, park- och gatuområden i 4 stadsdelen (Kampen), tomterna 2, 4, 6, 8, 10 och 12 i kvarteret 411 samt gatuområden i 13 stadsdelen (Främre Tölö) i enlighet med ritning nummer 12874, daterad 31.10.2023 och ändrad 23.4.2024, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Föredragandens motiveringar
Detaljplaneändringen gäller en del av stadsdelen Kampen och en del av kvarteret 411 i Alkärr (Främre Tölö) och omfattar såväl kvartersområden som allmänna områden. Genom detaljplaneändringen uppdateras 114 gamla detaljplaner. Detaljplaneändringen för Kampen är den första delen av ett omfattande arbete där de gamla detaljplanerna för innerstaden uppdateras.
Detaljplaneändringen har utarbetats eftersom detaljplaner som är oenhetliga och i strid med det verkliga läget gäller för området. Detaljplanerna har utarbetats under olika tidsperioder, de första på 1800-talet. Bristerna i de gamla detaljplanerna gör det svårare att använda områdena och styra byggandet i dem på ett harmoniskt sätt. De förorsakar även onödiga processer. Det råder dessutom flera byggförbud på området. Byggförbuden upphävs i och med detaljplaneändringen. Detaljplaneändringen gäller inte nya detaljplaner, projekt för kompletteringsbyggande eller pågående utvecklingsobjekt. Projekt som medför betydande ändringar behandlas som separata detaljplaneändringar med konsekvensbedömning.
Detaljplaneändringen syftar till en harmonisk detaljplan som stämmer överens med uppgifterna i bygglovsregistret och nuläget, bidrar till en hållbar stadsstruktur och möjliggör förutsägbara, jämlika utgångspunkter för områdets utveckling med beaktande av servicebehoven på lång sikt. Målet är att innerstaden blir hållbar, livskraftig, trivsam och fungerande och att de kulturhistoriska och stadsbildsmässiga värdefulla objekten och särdragen tryggas.
Planeringsområdet omfattar 547 954 kvadratmeter. I detaljplaneområdet finns nu 246 tomter och 330 byggnader. Detaljplaneändringen omfattar cirka 1,28 miljoner kvadratmeter våningsyta. Det genomsnittliga exploateringstalet (e) för kvarteren och tomterna i detaljplaneområdet är 3,5. I detaljplanelösningen uppgår bostadsytan till högst cirka 560 000 kvadratmeter våningsyta. Dessutom tillåter detaljplaneändringen råvindskonvertering.
Detaljplanelösningen följer den nuvarande byggnadsvolymen, byggnadsytorna och den funktionella helheten. En uppdaterad detaljplan är en tydlig och tidsenlig utgångspunkt för att utveckla området. I detaljplanelösningen anges åtta olika beteckningar för användningsändamål för kvartersområdena. Vissa av beteckningarna tillåter flera slags användning. I de gamla detaljplanerna anges 19 olika beteckningar för användningsändamål. Detaljplanelösningen gör det möjligt att flexibelt placera tjänster i de befintliga husen, bygga lokaler för det huvudsakliga användningsändamålet i de underjordiska lokalerna utöver den i detaljplanen angivna våningsytan och göra ändringar med små konsekvenser i lokalanvändningen. Det är möjligt att konvertera vindsutrymmen till bostäder eller verksamhetslokaler inom ramen för anvisningarna för råvindskonvertering. Onödig rivning av byggnader begränsas och koldioxidsnåla lösningar och kloka materialval stöds. Ett syfte är dessutom att öka växtligheten. Med hjälp av skyddet och bestämmelser om stadsbilden säkerställs att Kampens betydelsefulla särdrag och kvalitet samt de värdefulla miljöerna och de enskilda objekten i området bevaras. Skyddsbestämmelserna harmoniseras och kompletteras. Dessa kan gälla byggnader eller stadsbildmässiga helheter. Dessutom skyddas parker och rader av gatuträd. Parkytan ökar med ett område på 1 831 m² vid Annegatans och Folkskolegatans korsning. Området får namnet Anneskvären.
Beslut som detaljplanen bygger på
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål, eftersom ändringen främjar ökningen av antalet tjänster och arbetstillfällen i ett område som är lätt att nå med kollektivtrafiken. Detaljplaneändringen främjar dessutom närservice och lokaler för många slags aktörer. Detaljplanelösningen tryggar områdets särdrag och en högklassig boendemiljö samt förutsätter att man vid ändringar väljer hållbara och koldioxidsnåla lösningar och vidtar åtgärder som främjar anpassningen. Detaljplanelösningen stämmer överens med Helsingfors generalplan.
Områdets förutsättningar och nuläge
Kampen är ett ekonomiskt och kulturhistoriskt betydande område i hela Finlands skala och ett av de tätast bebyggda urbana områdena i Helsingfors. Detaljplaneområdet är funktionellt mångsidigt och blandat samt avspeglar många tidsskikt.
Kampen har relativt sett mest arbetstillfällen i Helsingfors och är en betydande servicekoncentration som betjänar hela regionen i en stor utsträckning. I Kampen finns cirka 32 090 arbetstillfällen (2022) och cirka 12 160 invånare (2023). I takt men att hamnområdena bebyggts har Kampen och dess kantområden blivit allt viktigare. Under 2000-talet har ett stort antal kontors- och arbetslokaler avvecklats i området, medan mängden bostäder och inkvarterings- och affärslokaler har ökat. Området utvecklas fortlöpande genom särskilda projekt och planeras få nya bostäder, hotell och verksamhetslokaler.
För detaljplaneområdet gäller 114 detaljplaner av olika typer. Detaljplanerna har utarbetats mellan 1800- och 2000-talet. Det råder flera byggförbud på området.
Helsingfors stad äger de allmänna områdena. Kvartersområdena är i huvudsak privatägda. Detaljplaneändringen har utarbetats på stadens initiativ.
Detaljplaneändringens kostnader
Det medför inga kostnader för staden att genomföra detaljplaneändringen.
Detaljplaneförslaget offentligt framlagt (65 § i lagen om områdesanvändning/markanvändnings- och bygglagen) 20.11–19.12.2023
Detaljplaneförslaget presenterades för stadsmiljönämnden 31.10.2023 och nämnden bestämde 7.11.2023 att förslaget till detaljplaneändring skulle läggas fram.
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt under 30 dagar.
Fyra anmärkningar gjordes mot förslaget till detaljplan under framläggningstiden. En av anmärkningarna kompletterades genom ett meddelande.
Påpekandena i anmärkningarna mot förslaget gällde skyddsbeteckningarna, användningsändamålen och fåglarnas förhållanden.
Efter framläggningstiden blev fyra fastighetsägare separat hörda på grund av ändringsbehov som myndighetsutlåtandena gett upphov till, eftersom de berörs av ändringen. Två fastigheter gjorde sammanlagt tre anmärkningar efter förslaget till detaljplaneändring. En av anmärkningarna var en uppdatering av en tidigare anmärkning. De anmärkningar som kom in under det nya hörandet om skyddet gällde skyddsbeteckningarna, användningsändamålen, mängden våningsyta och planprocessen.
Myndighetsutlåtanden om detaljplaneförslaget kom in medan förslaget var offentligt framlagt. Anmärkningarna i utlåtandena gällde skyddsbeteckningarna, kommunaltekniken och räddningsarrangemangen.
Fostrans- och utbildningssektorn tog dessutom upp att det är bra att regelbundet granska innerstaden som helhet i syfte att säkerställa tillräckliga tjänster för ett eventuellt ökande antal invånare.
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Museiverket, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), stadsmuseet och räddningsverket gav utlåtanden om förslaget.
Följande aktörer meddelade att de inte har någonting att yttra: Helen Elnät Ab, fostrans- och utbildningssektorn och social- och hälsovårdssektorn.
Åtgärder efter att förslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till påpekandena i dessa.
Det som framförts i påpekandena har beaktats till ändamålsenliga delar med hänsyn till detaljplanens mål.
I detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet gjordes ändringar efter att planen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs närmare i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
De ändringar som gjorts efter att förslaget var offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter. Med anledning av Museiverkets utlåtande har behövliga ändringar i skyddsbestämmelserna beretts i samarbete med Museiverket, stadsmuseet, byggnadstillsynen och sakkunniga i detaljplanläggning. De privata fastighetsägare vars intressen berörs av ändringarna gavs möjligheten att bekanta sig med frågan och lämna in en anmärkning. Alla som ville fick tilläggsinformation om frågan per e-post och telefon. Anmärkningstiden var 14 dygn. En part som lämnade in en anmärkning beviljades mer tid för att lämna in en anmärkning.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Befogenheter
Enligt 52 § i lagen om områdesanvändning godkänns detaljplanen av kommunfullmäktige.
Fortsatta åtgärder
Man har bett om besked om beslutet om att godkänna planen.
Kaupunginhallitus 11.08.2025 § 481
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 4. kaupunginosan (Kamppi) kortteli-, puisto- ja katualueiden, 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin 411 tonttien 2, 4, 6, 8, 10 ja 12 sekä katualueiden asemakaavan muutoksen 31.10.2023 päivätyn ja 23.4.2024 muutetun piirustuksen numero 12874 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045
Kaupunkiympäristölautakunta 23.04.2024 § 244
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 31.10.2023 päivätyn ja 23.4.2024 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12874 (liite nro 3 ja 4) ja ullakkorakentamisen ohjeen (liite nro 6) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan (Kamppi) kortteli-, puisto- ja katualueita, 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin 411 tontteja 2, 4, 6, 8, 10 ja 12 sekä katualueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
Käsittely
Esteelliset: Kari Pudas (hallintolain 28 §:n 1 momentin § 5. kohta)
Asian aikana kuultavina olivat johtava arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen ja tiimipäällikkö Sinikka Lahti. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
07.11.2023 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
31.10.2023 Pöydälle
06.09.2022 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
30.08.2022 Pöydälle
23.08.2022 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Kerttu Kurki-Issakainen, johtava arkkitehti (25.4.2024 asti), puhelin: 09 310 37349
Sinikka Lahti, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37478
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 09 310 37217
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 19.12.2023
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kampin alueiden ja Leppäsuon korttelin 411 asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo on osallistunut kaavamuutoksen neuvotteluihin, katselmoinut paikalla, ja laatinut kohdealueetta koskevia koeinventointeja. Kaupunginmuseo on antanut kaavamuutoksen ehdotusvaiheesta lausunnon 5.6.2022. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Taustaa
Lausuttavana oleva kaavamuutoshanke on poikkeuksellisen laaja ja kohdistuu toiminnallisesti monipuoliseen ja rakennushistoriallisesti poikkeuksellisen kerrostuneeseen kaupunkiympäristöön. Pääsääntöisesti Kampin kaupunginosan ominaispiirteiden muodostumiseen ovat vaikuttaneet yhtenäistä kaupunkikuvaa määrittäneet historialliset rakennusjärjestykset, joiden mukainen kaupunkikuva on täydentynyt vaiheittain 1890-1970 -lukujen välisenä aikana. Eri historialliset rakennusvaiheet ovat samalla rinnastuneet toisiinsa korttelirakenteessa ja kaupunkikuvassa, mikä on tuottanut kauttaaltaan eheän ympäristön ja poikkeuksetta laadukasta arkkitehtuuria. Tästä on seurannut, että suojelukohteiden määrä kaavamuutosalueella on suuri. Suojelu kohdentuu kaavaehdotuksessa kaupunginosan historiallisten kerrostumien arvoa omaaviin suojelukohteisiin. Asemakaavaehdotuksen suojelu sr-1 ja sr-2 kattaa rakennukset kokonaisuuksina. Erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää myös rakennusten liikekerrosten korkeatasoisen ja säilyneen arkkitehtuurin vaalimiseen, joka muodostaa elimellisen osan rakennusten ja Kampin kaupunginosan urbaaneja ominaispiirteitä.
Historialliset olosuhteet ja käyttötarkoitukset ovat tuottaneet alueelle myös kortteleita, joita leimaa kaupunkikuvallisesti vaihteleva rakennuskanta. Katu- ja räystäslinjasta poikkeavat matalammat porrastukset kuuluvat alueen ominaispiirteisiin, ja myös tämä on tunnistettu alueen ominaispiirteenä. Urbaanin kaupunkiympäristön identiteettiin kuuluu jako katuympäristöön ja tontin sisäiseen pihapiiriin, jotka erottuvat hierarkkisesti, toiminnallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti. Jako katu- ja pihapuolen arkkitehtuuriin omine tunnuspiirteineen kuuluu alueen urbaaniin rakennustapaan, ja suojelun tavoite kohdentuu myös tähän ympäristön ominaispiirteeseen. Tiiviin korttelikaupungin suojelukohteisiin kuuluvat rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osana myös puistot ja aukiot, kadut sekä niiden istutukset.
Kaavaehdotus
Aikaisempi Kampin kaavakokonaisuus on vahvistettu pääosin 1970-80 -lukujen taitteessa. Alueen suojelumääräykset ovat nykynäkökulmasta puutteelliset sekä laajuutensa että sisältönsä osalta, jotka nyt on pyritty ajantasaistamaan. Kohteiden rakennusoikeus on samalla kirjattu toteutuneen mukaisesti, eikä ns. kaksitasokaavaan liittyvää rakenteellista kannustetta kohteiden säilymiseen jatkossa ole. Tämä tulee avaamaan mahdollisuuksia suojelemattomien kohteiden transformaatioon tai purkavaan uudisrakentamiseen, johon tulee myös kestävän kehityksen näkökulmasta olla huomattavan korkea kynnys. Nykyiset transformaatiokohteet alueella edustavat ympäristöön nähden rakennustaiteellisesti välttävää laatutasoa, johon mahdollisten tulevaisuuden kohteiden osalta tuleekin kiinnittää huomiota. Tästä syystä on erityisen tärkeää varmistaa, että kaavassa kaikki potentiaaliset suojelukohteet tulevat huomioiduksi suojelumerkinnöin, eikä niitä tästä syystä vaarannu.
Suojelumerkintöjen puutteita on kaavaehdotukseen jäänyt joitakin. Lönnrotinkatu 19 kiinteistön katurakennus edustaa terastirapattuine julkisivuineen ja korkeatasoisine porrashuoneineen laadukasta funkiksen asuntoarkkitehtuuria. Kohteen on suunnitellut arkkitehti Arthur Kullman vuonna 1939, ja sen säilyminen ominaispiirteineen tulisi kaavassa varmistaa suojelumerkinnöin.
Lönnrotinkatu 30 kiinteistö on arkkitehti Ole Gripenbergin vuonna 1936 suunnittelema eleetön funkisrakennus, jolla on historiallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Kohde on myös hyvin säilyttänyt alkuperäiset arvonsa, ja sen säilyminen tulee asemakaavan suojelumerkinnöin varmistaa.
Modernismin kohteista suojeluarvoa omaa myös VPK:n toinen toimitalo os. Lönnrotinkatu 25, jonka valkeat lasi- ja rakennuslevyjulkisivut viestivät suunnitteluaikansa modernin arkkitehtuurin keveistä ja valoisista ihanteista korttelikaupungin sisällä. Kohteen on suunnitellut arkkitehti Kaj Salenius vuosina 1956-57. Rakennuksen säilyttäminen kaupunkikuvallisine ominaispiirteineen tulee varmistaa kaavan suojelumerkinnöin.
Mannerheimintien modernien liiketalojen rintamassa 1960-luku edustaa merkittävää muutosvaihetta, joka nyt on uhanalainen. Kaupunginmuseon City-inventoinnissa (2014) Mannerheimintie 4 (ark. Kurt Simberg, 1965) on arvotettu asemaltaan kaupunkikuvallisesti tärkeäksi, osana Mannerheimintien eteläpään ajallisesti kerrostunutta ympäristöä. Samoin on arvotettu myös Mannerheimintie 8 toimistotalo (ark. Pauli Salomaa, 1960). Näiden kohteiden säilyminen ominaispiirteineen on tärkeä varmistaa asemakaavan suojelumerkinnöin, mihin alueen reunavyöhykkeen kaupunkikuvallisiin ominaispiirteisiin kohdentuva laatutavoite ei yksin riitä. Näiden rakennusten säilyminen rakennus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta tulee ratkaista asemakaavassa, ja tähän kaupunginmuseon City-inventointi tarjoaa pohjatiedon.
Kaava-alueella on nykyisen Vanhan kirkkopuiston ympäristöön sijoittuva historiallisen ajan hautausmaa, johon on suoritettu hautauksia 1600-luvulta aina vuoteen 1919 saakka. Tämä alue on liitetty vuonna 2023 muinaismuistorekisteriin kiinteänä muinaisjäännöksenä, nimellä Vanha kirkkopuisto ja tunnuksella 1000030635. Tämä kiinteän muinaisjäännöksen aluerajaus tulee merkitä asemakaavaan kaavamerkinnällä sm.
Kaavaehdotus sisältää ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen mukaisen määräyksen ullakkorakentamisesta alueella. Kaavamuutosalueelle sijoittuu historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusosia, joissa ullakkorakentamisen rajoittaminen on tarkoituksenmukaista. Kaavaehdotuksessa tulee varmistaa, että ullakkorakentamisen vyöhykekartalla on oikeudellisesti sitova asema asemakaavakartalla. Jatkossakin on tarkoituksenmukaista ohjata ullakkohankkeita rakennusvalvonnan ullakkoryhmässä, rakennusvalvonnan, asemakaavoituksen ja kaupunginmuseon yhteistyönä.
Kaupunginmuseo puoltaa Kampin alueen ja Leppäsuon korttelin 411 kaavaehdotusta, tässä mainittuine vähäisine täydennyksineen. Kaupunginmuseon arvion mukaan Kampin alueen kaavamuutoksessa tehty työ tuottaa malleja myös jatkossa kantakaupungin asemakaavojen uudistamiseen.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 21.09.2023 § 56
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12874 pohjakartan kaupunginosissa 4 Kamppi, 13 Etu-Töölö. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12874
Kaupunginosat: 4 Kamppi, 13 Etu-Töölö
Kartoituksen työnumero: 24/2023
Pohjakartta valmistunut: 10.8.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Juho Pajukoski, paikkatietoinsinööri, puhelin: 09 310 34336
Nimistötoimikunta 12.04.2023 § 40
Johtava arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen esitteli kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamiseen liittyvää hanketta erityisesti Kampin kaupunginosan ja Annantalon ympäristön osalta.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:
Annanpuistikko – Anneskvären
(puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (pyhimykset ja ritarikunnat); liitynnäinen (Annankadun mukaan).
11.05.2022 Käsitelty
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 5.6.2022
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kampin ja Leppäsuon alueiden asemakaavojen asemakaavaluonnoksesta. Kaupunginmuseo on osallistunut asemakaavatyötä koskeviin neuvotteluihin kulttuuriympäristön vaalimisen ja rakennussuojelun asiantuntijana. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja rakennushistoriallisten arvojen vaalimisen näkökulmasta, ja lausuu kantanaan seuraavaa.
Taustaa
Kampin kaupunginosan ydinalueet muodostuivat Helsingin vanhimmassa empire-asemakaavassa. Alueen luoteisosien kaupunkirakennetta laajennettiin uusilla kortteliryhmillä eri vaiheessa 1800-luvun jälkipuolella (1848, 1874, 1887). Kampin kaupunkikuva on rakentunut yhtenäiseksi kivikaupungiksi pitkän rakennusajan kuluessa, 1800-luvun jälkipuolelta 1900-luvun puoliväliin. Kampista kasvoi keskustan lähialueen asuinkaupunginosa, jonka kaupunkirakenteeseen liittyivät asumisen rinnalla teollisuusalueet, oppilaitokset, kasarmit ja sairaala-alueet. Kampin kaupunginosan rakennuskanta ilmentää urbaanin kaupunkiympäristön monipuolisuutta.
Kaupungin varhaisvaiheessa muodostunut sosiaalinen rakenne vaikutti rakentamisen tapaan Kampin muuntuessa puukaupungista kivikaupungiksi. Yhtenäisiä rakennushistoriallisia arvotihentymiä muodostui Vanhan kirkkopuiston, Bulevardin ja nykyisen Mannerheimintien yhteyteen. Ranta-alueelle sijoittuneen teollisuuskeskittymän yhteyteen rakennettiin myös kaupungin varhaisimmat työväenasuntokohteet. Ruutukaava-alueen uudistuminen kivikaupungiksi tapahtui pitkän rakennusajan sisällä, ja muodostui tyylillisesti monimuotoiseksi. Kampin julkiset rakennukset ilmentävät myös alueen historiallista identiteettiä. Alueelta löytyvät kaupungin vanhimmat säilyneet kansakoulut, toisen asteen reaalilyseot ja keskiasteen koulut, sekä korkeimman teknillisen opetuksen myötä syntynyt rakennusperintö. Kaupungin reuna-alueiden tunnuspiirteitä kantavat myös kasarmit, sairaalat ja hautausmaat Kampissa ja sen läheisyydessä. Tiiviin kaupunkialueen aukiot, puistot ja viheralueet olivat niukkoja, mutta samalla historiallisesti arvokkaita.
Kampin asuinkaupunginosan kaupunkikuvaan liittyvät mm. 1800-luvun lopun uusrenessanssirakennukset, moni-ilmeiset jugend-kohteet vuosisadan vaihteesta, 1910-luvun klassisoituvan tyylin rakennusesimerkit, 1920-luvun klassismin lukuisat asuinrakennukset, funktionalismin piirteitä ilmentävät 1930-luvun kaupunkitalot, sekä sodanjälkeisen asuntorakentamisen modernistiset esimerkit. Kampin kaupunkikuvasta löytyvät myös 1960-luvun liiketalorakentamisen esimerkit, nykyaikaisen liikekeskustan muodostumisen merkkeinä. Yksittäiskohteina alueella on säilynyt myös puutaloja, ajalta ennen kivikaupungin rakentamista. Kampin rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kokonaisuus on poikkeuksellisen monipuolista ja kerrostunutta.
Nykyinen kaavatilanne
Kampin kaupunginosa asetettiin rakennuskieltoon vuonna 1961 asemakaavan valmistelua varten. Alueen asemakaavat olivat tuolloin edelleen pääosin alkuperäisiä 1800-luvun alkupuolen kaavoja. Pitkään valmisteltu asemakaavauudistus eteni osayleiskaavaan vuonna 1974, ja uudistettuihin asemakaavoihin 1970-80 –lukujen vaihteessa. Asemakaavoituksen tavoitteena oli pyrkiä turvaamaan alueen käyttö asuinalueena, pysäyttämään tuolloin käynnissä oleva rakennusten konttoristuminen, sekä suojaamaan alueen vanhat rakennukset purkamiselta. Asemakaava pyrki myös tuottamaan edellytyksiä asuinympäristön laadun parantamiseen, joka näkyi mm. uusien puistojen perustamisena, korttelien piha-alueiden käsittelynä istutuksin sekä kaavan paikoitusratkaisuissa.
Uusien asemakaavojen rakennussuojelu toteutui suojelumerkinnöin ark ja So, jotka kielsivät rakennusten purkamisen muista kuin välittämättömistä syistä. Kaava-alueen kaupunkirakenteen säilyttämiseksi luotiin ns. kaksitasokaavoitus, jossa kaavan rakennusoikeus laskettiin toteutunutta matalammaksi, mikä toimi pidäkkeenä rakennusten purkamiselle. Pyrkimyksen taustalla vaikutti 1950-70 –lukujen kaupunkikehitys, purkuaalto, jonka vaikutuksesta kaupunkien rakennuskanta uudistui hallitsemattomasti ja arvokasta rakennuskantaa menetettiin. Säilyttämisen tavoitteen voi katsoa Helsingin kantakaupungin kaksitasokaavoissa toimineen, ja myös Kampin kaupunkirakenne on säilynyt. Voimassa olevien asemakaavojen suojelumerkintöjen sisältö sekä merkintöjen kattavuus on kuitenkin tänä päivänä riittämätön, alueen arvokkaiden rakennusten ominaispiirteiden vaalimiseksi ja ylläpitämiseksi. Kampin asemakaavat ovat rakennussuojelun näkökulmasta vanhentuneita.
Nyt käynnissä olevan kaavatyön tavoitteena on kulttuuriympäristön osalta alueen keskeisten arvojen säilyttäminen. Rakennussuojelun tavoitteena on lisäksi turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja myös erityispiirteitä, sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Kaavan tavoitetta kulttuuriympäristön vaalimisen osalta on mahdollista muotoilla täsmällisemmin, vastaamaan tarkemmin rakennussuojelun tavoitteita, sisältöä ja tarkoitusta.
Lausunto
Kaavan liiteaineistona toimiva Kamppi, arkkitehtuurin ominaispiirteet -selvitys antaa hyvän kuvan alueen kaupunkirakenteen kehityksestä ja ominaispiirteistä. Eri rakennuskausien ominaispiirteet ilmenevät myös rakentamisessa käytetyissä materiaalisessa ja tekniikoissa. Visuaalisten tunnuspiirteiden ohella myös aikakauden tunnusomaiset materiaalit (luonnonkiven käyttö, rappaustyypit, pintakäsittelyt, puurakenteet, moderni rakennustekniikka ym.) konkretisoivat kohteiden arvojen kokonaisuutta. Myös ympäristön kerrostuneisuudella on Kampin osalta olennaista merkitystä, sekä koko kaupunkirakenteen että yksittäisten tonttien ja rakennusten osalta. Rakennusperinnön ominaispiirteiden kuvaamiseen vakiintunut tyylikausijaottelu ilmentää kehityksen taustalla olevia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, ja tarjoaa joustavan tavan ryhmitellä alueen rakentumisen kronologiaa. Näiltä osin alueen ominaispiirre-selvitystä voidaan vielä täydentää ja tarkentaa.
Yksittäisten merkintöjen osalta Vaalittavat ominaispiirteet -kartassa tulisi huomioida myös Hietalahdenkatu 16 tontin yhtenäinen julkisivurintama (ark. Olli Saijonmaa, 1950), arvokkaana jälleenrakennuskauden esimerkkinä. Samoin arvokas kokonaisuus muodostuu Ressun lukion julkisivusta Lönnrotinpuistikon suuntaan, mikä tulisi karttaan täydentää. Teekkarila (Lönnrotinkatu 27, ark. Kaj Englund, 1931) muodostaa betonirakenteisine kattoprofiileineen vaikuttavan kadunkulma-aiheen, joka tulisi myös karttamerkinnöissä huomioida. Mannerheimintien varren rakennusrintamaa ei ole varustettu Vaalittavat ominaispiirteet -kartassa alueen kaupunkirakenteellista merkitystä kuvaavilla merkinnöillä, mikä tulee analyysissä vielä korjata.
Kampin korttelipihat: Havaintoja -esityksessä on kuvattu Kampin korttelipihojen historiaa, sisältöä ja nykytilannetta, sekä tuotu esille kehitysmahdollisuuksia vähäisen lisärakentamisen ja tontinsisäisen viherympäristön kehittämisen osalta. Selvityksen analyysissä tulisi vahvemmin tuoda esille piharakentamisen historiassa vaikuttanut ohjauksen tavoite – asumisolosuhteiden takaaminen ja viihtyvyyden parantaminen. Tämän tavoitteen mukaisesti tonttien sisäosien rakentaminen kiellettiin rakennusjärjestyksessä vuonna 1929, jonka jälkeen asuinrakennusten yhteydessä piharakentamisesta luovuttiin. Nämä tavoitteet ovat mahdollistaneet alueen säilymisen viihtyisänä asumisympäristönä, myös ruutukaavaan tiivisti rakennettuna. Nämä historialliset periaatteet ovat säilyttäneet pätevyytensä myös tänä päivänä, eikä avoimina rakennettuihin pihoihin tule sijoittaa lisärakentamista. Siellä missä piharakentaminen on toteutunut, on katu- ja piharakennusten välisen selkeän hierarkian säilyttäminen kulttuuriympäristön näkökulmasta tärkeä ominaispiirre. Myös pihajulkisivujen ja korttelien sisänäkymien anonyymi, moni-ilmeisesti vaihteleva luonne on tiiviin korttelikaupungin kulttuuriympäristön tärkeä ominaispiirre. Autopaikoituksen (luvaton) sijoittuminen piha-alueille heikentää merkittävästi asumisolosuhteita, ja rakennussuojelun näkökulmasta tällainen käyttö heikentää myös mm. jälkiasennushissien ratkaisemista arvokkaiden porrashuoneiden tapauksessa.
Ominaispiirre- ja korttelipihaselvitys antavat aineksia asemakaavan yleismerkintöjen asettamiseksi. Näiden yleismerkintöjen piiriin tulisi lisätä myös korttelien sisäpihojen kaupunkikuvallisia ja rakennushistoriallisia ohjausmerkintöjä. Luonnoksessa piha-alueiden käsittelyyn ei nyt kohdistu yleismerkintöjä, mitä kaupunginmuseo pitää puutteena. Yleismerkinnöissä huomioidaan saneerauskauden kohteiden katulinjasta poikkeavien julkisivulinjojen säilyttäminen, olennaisena katumiljöötä muokkaavan tekijänä, jota kaupunginmuseo puoltaa. Samalla tavoin tulisi 1960-luvulla syntynyttä kaupunkitilaa avaavaa modernia rakennuskantaa ylläpitää siten, ettei arkkitehtonisiin ominaispiirteisiin kuuluvaa polveilevaa massoittelua muutoksin heikennetä. Yleismerkinnöissä voidaan huomioida myös alueen ullakkorakentamisen ohjaus. Ullakkorakentamista tulee ohjata nykyisen alueellisen ullakkorakentamisen poikkeamispäätöksen mukaisin rajauksin. Poikkeamispäätöksen vyöhykekartan yleismerkinnän alueille tulee rajoittaa vesikaton muutoksia kulma-aiheissa ja poikkipäädyissä, sekä yleisesti rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaissa kohteissa.
Asemakaavaluonnoksen yleismerkinnässä on mainittu ennen vuotta 1970 rakennettujen kohteiden ikkunoista. Ikkunoiden yleismerkintä nyt esitetyssä muodossa saattaa jäädä riittämättömäksi. Se ei ota kantaa ikkunarakenteiden palauttaviin tarpeisiin (puitejaon muutoksiin), tai ikkunoiden materiaalien monimuotoisuuteen (historialliset teräsikkunat, arvokkaat tammirakenteet ym.). Ikkunarakenteet liittyvät rakennussuojelukohteiden julkisivuihin ja niiden arvoon, ja niitä koskevat määräykset on tarkoituksenmukaisinta liittää tonttikohtaisiin määräyksiin.
Rakennussuojelumerkinnät
Sr-1 ja Sr-2 merkinnät ovat kaupunginmuseon arvion mukaan tarkoituksenmukainen tapa merkitä asemakaavassa suojeltavat rakennuskohteet. Suojelumääräykset kohdentuvat kohteisiin ja niiden arvoon kokonaisuutena, julkisivujen, vesikaton ja arvokkaiden sisätilojen osalta. Mikäli suojeltuja rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, tulee se tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisin materiaalein ja menetelmin, mikä tulee suojelumerkinnän määräyssisällössä vielä tarkentaa.
Asemakaavaluonnoksessa on annettu rakennussuojelumerkintöjä myös kaupunginosan historiallisesti arvokkaille viheralueille, jota kaupunginmuseo puoltaa rakennussuojelumerkintöineen. Tarkennukset saattavat puistojen osalta olla vielä tarpeen ja määräyksissä saattaa olla syytä tuoda esille ympäristöhistoriallisen selvityksen velvoite korjaustoimenpiteiden suunnittelun tueksi.
Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavakartan suojelumerkintöjen tulee kohdentua alueen rakennuskannan todennettuihin arvoihin, tasapuolisella ja ennakoitavalla tavalla. Kamppi, arkkitehtuurin ominaispiirteet -selvityksen perusteella asetetut asemakaavan yleismerkinnät eivät kaupunginmuseon kannan mukaan ole riittäviä turvaamaan yksittäiskohteiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kampin rakennuskanta on historiallisesti ja toiminnallisesti poikkeuksellisen kerrostunutta.
Kohteiden erityispiirteiden huomioiminen sekä niiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen luokittelu edellyttää rakennusinventointia, jonka perusteella kohteiden arvotus voidaan tehdä asiantuntijatulkinnalla. Arvotukset perustuvat kohteiden rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen selvityksiin. Alueen rakennuskanta käsittää huomattavan arvokkaita, erityisen arvokkaita ja korkean arvoluokan kohteita, sekä myös arvotuksen ulkopuolelle jääviä kohteita.
Asemakaavatyön vaatimasta rakennusinventoinnin tarpeesta ja inventointimallista tulee jatkossa neuvotella kaupunginmuseon ja eri osapuolien kanssa yhteistyössä. Inventointitarve on alustavasti arvioiden laaja, ja tulee edellyttämään työhön suunnattuja resursseja. Inventointimallia voidaan soveltaa koemielessä Kampin asemakaavan pohjatyönä, ja arvioida sen soveltuvuutta kantakaupungin asemakaavojen uudistustyöhön jatkossa.
Kaupunginmuseo seuraa Kampin asemakaavan valmistelutyötä.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
Föredragande
Upplysningar
Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045