Tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TSL) 2023-2026, Uudenmaan ELY-keskus

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoituksen määrä on vähäinen suhteessa korjausvelkaan ja investointien tarpeisiin. Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoitustasoa tulee nostaa pysyvästi, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulee turvata huolehtimalla hoidon ja korjausten lisäksi maantieverkon tarpeellisista investoinneista. Viime vuosina rahoitus ei ole riittänyt edes liikenneverkon palvelutasoa nostaviin pieniinkään investointeihin.

Valtion investointien ennakoitavuus on sidosryhmien, myös Helsingin kaupungin, toiminnan ja omien investointien suunnittelun kannalta välttämätöntä. Osaltaan ennakoitavuuden tarpeeseen vastaa Väyläviraston kahdeksanvuotinen väyläverkon investointiohjelma, johon Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelman tulisi jatkossa kytkeytyä. Suunnitelmassa tulee jatkossa kuvata, mitä suunnitteluhankkeita ja keskeisimpiä selvitystarpeita suunnitelmakaudella on. Näitä tarpeita tulee eri lähteistä, kuten Helsingin seudun MAL-suunnitelmasta. Myös valtion hallinnoimiin väyliin kohdistuvien investointien ohjelmointi tulee perustua seudulle asetettujen
päästövähennystavoitteiden toteuttamiseen. Hankearvioinneissa tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeen käytönaikaisiin liikenteen päästöihin ja rakentamisesta aiheutuviin päästöihin. Pandemian jälkeisenä aikana on myös syytä ottaa huomioon muutokset liikkumiskäyttäytymisessä. Näyttää siltä, että ruuhkahuiput ovat laventuneet ja siten autoliikenteelle varatun maksimikapasiteetin tarve on muuttunut.

Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Helsingin alueen kehittyminen sekä liikenteen ja kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen edellyttävät valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen.

Valtion osallistuminen tieverkon kehittämishankkeisiin siten, että se tukee Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmassa ja MAL-sopimuksessa 2020–2031 esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä, Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä ja Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Ilmasillan eritasoliittymä on myös mainittu osana Lahdenväylän kehittämistä Kehä I:n ja Kehä III:n välillä valtion väyläverkon investointiohjelmassa vuosille 2023–2030.

Kehä I:n kehittämistä tulee jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Helsingin seudun MAL-sopimuksessa (2020–2031) on sovittu, että valtio osallistuu Vihdintien pikaraitiotien hankekokonaisuuden kustannuksiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös Turunväylän ja Huopalahdentien liittymään suunnitellut muutokset.

Myös maanteiden meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingissä yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Ennusteiden mukaan liikennemäärät kasvavat ilman merkittäviä liikennettä vähentäviä toimenpiteitä. Uusien meluesteiden sekä vanhojen meluesteiden parantamisen tarve ja toimenpiteet tulee ottaa suunnitelmassa paremmin huomioon.

Investointikohteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2023−2026 tiehankkeita on Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän. Siinä mainitaan vain Länsiväylän Lahnalahden ja Telkkäkujan alikulkukäytävien peruskorjaus ja Länsiväylän kaiteiden kunnostus Ruoholahden ja Kirkkonummen välillä sekä Hämeenlinnanväylän kaiteiden kunnostus Kehä I:n ja Kehä III:n välillä.

Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka liittyvät tiiviisti myös maankäytön kehittämiseen, tulisi huomioida suunnitelmakaudella 2023–2026: