Asemakaavan muutos nro 12902, Taka-Töölö, korttelinro 0910140511, Lastenlinnantie 2, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Detaljplaneändring (nr 12902) för Barnets Borg, Bortre Tölö, Barnets Borgs väg 2
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för kvarteret 14511 och gatuområde i 14 stadsdelen (Bortre Tölö) enligt ritning nr 12902, daterad 24.9.2024, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller ett kvartersområde för byggnader som betjänar socialväsendet och hälsovården (YS) på Barnets Borgs väg i Bortre Tölö. Tomtens användningsändamål ändras till kvartersområde för affärs- och kontorsbyggnader i vilket boende får placeras (KA-1). Detaljplaneändringen gör det möjligt att ge ett kulturhistoriskt och arkitektoniskt värdefullt före detta sjukhuskvarter ett nytt användningsändamål. Den ursprungliga byggnadsdelen från 1940-talet med ett torn skyddas också till de viktigaste interiörernas del. Utbyggnadsdelarna vid Stenbäcksgatan och Linnankoskigatan uppfördes på 1950-talet och på deras plats planeras kompletteringsbyggande som främst anvisas för boende och som anpassas efter den byggda kulturmiljön av riksintresse i Bortre Tölö. Nybyggnaderna placeras så att de blir en del av byggnadshelheten. Den ursprungliga byggnaden, Barnets Borg, ska skyddas och anvisas främst för verksamhetslokaler.
Detaljplaneändringens centrala mål är att få den mest värdefulla byggnadsdelen på tomten i användning och bygga om den med hänsyn till skyddsmålen. Efter att Nya barnsjukhuset blev färdigt har man inte behövt Barnets Borg som ett barnsjukhus i Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt och huset har stått tomt i flera år. Ett annat centralt mål är att kompletteringsbygga i områden som är lätta att nå.
Detaljplaneändringen möjliggör nya affärs- och verksamhetslokaler och bostäder på 12 000 m² vy. Detaljplanen tillåter ny bostadsyta på högst cirka 6 000 m² vy och då även verksamhetslokaler på cirka 6 000 m² vy. Tomtens exploateringstal är 1,6. Antalet invånare ökar med cirka 150.
Beslut som detaljplanelösningen bygger på
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan nå sina mål i enlighet med stadsstrategin Läge för tillväxt genom att stadsstrukturen utvecklas på ett hållbart sätt, i första hand genom att förnya och komplettera den befintliga byggda miljön med hänsyn till områdenas särdrag. Med lösningen strävar man efter att bevara byggnaden som skyddas och få lokalerna i ny, aktiv och mångsidig användning. Samtidigt bidrar lösningen till att serviceutbudet i området utvecklas. Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål genom att den främjar bostadsproduktion i enlighet med målen för genomförandeprogrammet för boende och härmed sammanhängande markanvändning. Detaljplaneändringen stämmer överens med generalplanen.
Områdets förutsättningar och nuläge
I den gällande detaljplanen (1987) har området betecknats som kvartersområde för byggnader som betjänar socialväsendet och hälsovården (YS). Barnets Borgs ursprungliga delar från 1940-talet är skyddade med beteckningen sr-1: tornbyggnad, böjd byggnadsdel och en låg byggnadsdel som kopplar ihop dessa. Sjukhuset Barnets Borg blev klart år 1948 i enlighet med planerna av arkitekterna Elsi Borg, Otto Flodin och Olavi Sortta. Barnets Borgs fasader har upplivats med exceptionellt dekorativa reliefmönster på putsningen och skulpturer. Utbyggnadsdelarna uppfördes år 1959. Gårdsområdena planerades av trädgårdsarkitekt Bengt Schalin. Planområdet hör till den byggda kulturmiljön av riksintresse (RKY) för Mejlans sjukhusområde. Byggnaderna har varit tomma redan i flera år.
Kvartersområdet är privatägt. Detaljplanen har utarbetats på ansökan och innehållet har diskuterats med den sökande.
Detaljplaneändringens kostnader
Det medför inga kostnader för staden att genomföra detaljplaneändringen. Detaljplaneändringen höjer tomtens värde. Staden får markanvändningsersättningar för de privatägda tomterna. Man har avtalat om ersättning för markanvändningen i separata förhandlingar med markägaren. Markanvändningsavtalet undertecknades 12.4.2025.
Växelverkan under beredningen av detaljplanen
Den bifogade rapporten om växelverkan innehåller sammandrag av de ställningstaganden från myndigheter och åsikter från intressenter som kommit in under beredningen av detaljplaneändringen samt bemötandena till påpekandena i dessa.
Myndighetssamarbete
Under beredningen av detaljplaneändringen har man samarbetat med olika aktörer inom stadsmiljösektorn och dessutom med följande myndigheter: Helen Ab, Helen Elnät Ab, samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Museiverket, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), kultur- och fritidssektorn och social-, hälsovårds- och räddningssektorn.
Myndigheternas ställningstaganden om programmet för deltagande och bedömning samt beredningsmaterialet gällde byggnadsskyddet och anpassningen av nybyggnaderna efter de ursprungliga byggnadsdelarna på tomten och efter miljön samt vattenlednings- och avloppsnäten. Frågorna i ställningstagandena har beaktats i planläggningsarbetet så att nybyggnaderna anpassas till sin höjd, byggnadsmassa och fasader efter Barnets Borgs kulturhistoriskt och arkitektoniskt värdefulla ursprungliga byggnad och den byggda kulturmiljön i Bortre Tölö. Skyddsbestämmelserna för de värdefulla särdragen på den ursprungliga byggnadsdelens fasader, för tomtkonstruktionerna och för de viktigaste interiörerna anges i detaljplanen.
Åsikter
Totalt fyra åsikter om programmet för deltagande och bedömning samt beredningsmaterialet kom in. De gällde nybyggnadssättet, bevarandet av helheten med sina olika skikt, skyddet av byggnaderna och konstruktionerna på tomten, företagslokalerna samt fåglarnas säkerhet och levnadsförhållanden. Åsikterna har beaktats i planläggningsarbetet så att nybyggnaderna anpassas efter Barnets Borgs kulturhistoriskt och arkitektoniskt värdefulla ursprungliga byggnad och den byggda kulturmiljön i Bortre Tölö till sin höjd, byggnadsmassa och fasader. Skyddsbestämmelserna för de värdefulla särdragen på den ursprungliga byggnadsdelens fasader, för tomtkonstruktionerna och för de viktigaste interiörerna anges i detaljplanen. Planen gör det möjligt att mångsidigt bygga affärs- och verksamhetslokaler i olika storlekar på tomten. Fåglarnas säkerhet säkerställs med en detaljplanebestämmelse om kollisionsrisken.
Detaljplaneförslaget offentligt framlagt (65 § i markanvändnings- och bygglagen/lagen om områdesanvändning) 26.2–26.3.2024
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggnadsförordningen.
En anmärkning gjordes mot förslaget. Anmärkningen gällde fåglarnas häckningsplatser i byggnader.
Myndighetsutlåtanden om detaljplaneförslaget kom in medan förslaget var offentligt framlagt. Påpekandena i utlåtandena gällde beräkningen av klimatavtrycket, bullerbekämpningen och säkrandet av tornbyggnadens ljudisolering med hänsyn till skyddsmålen samt behandlingen av frågor kring luftkvaliteten. Det konstaterades i utlåtandena att detaljplanelösningen stämmer överens med de riksomfattande målen för områdesanvändning när det gäller den byggda kulturmiljön (RKY) och tryggar på ett förtjänstfullt sätt skyddsmålen för den värdefulla sjukhusbyggnadens interiörer, exteriör och gårdsområde. I utlåtandena konstaterades även att skyddsmålen är ändamålsenliga och att nybyggnaderna anpassas efter miljön och de gamla byggnaderna på tomten i tillräcklig mån. Dessutom gavs en översikt över de färdiga vattenförsörjningslinjerna. Det framfördes i utlåtandet att det är viktigt att tornet förblir den högsta dominanten i kvarteret.
Helen Elnät Ab, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen) och stadsmuseet gav utlåtanden om detaljplaneförslaget.
Helen Elnät Ab hade ingenting att invända mot förslaget. Dessutom meddelade social-, hälsovårds- och räddningssektorn att den inte har någonting att yttra. Museiverket meddelade att stadsmuseet ansvarar för att ge ett utlåtande.
Åtgärder efter att förslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Med beaktande av målen med planen är det inte ändamålsenligt att ändra förslaget med anledning av påpekandena i samband med det offentliga framläggandet.
Det gjordes inga ändringar i detaljplanekartan eller bestämmelserna efter att förslaget hade varit offentligt framlagt. De övriga kompletteringarna till materialet anges i detaljplanebeskrivningens sista kapitel.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Befogenheter
Enligt 52 § i lagen om områdesanvändning godkänns detaljplanen av kommunfullmäktige.
Kaupunginhallitus 09.06.2025 § 410
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14511 sekä katualueen asemakaavan muutoksen 24.9.2024 päivätyn piirustuksen numero 12902 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045
Kaupunkiympäristölautakunta 24.09.2024 § 478
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 24.9.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12902 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelia 14511 sekä katualuetta.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
- kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijalta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
- HUS-yhtymä: 10 000 euroa
Käsittely
Esteelliset: Risto Rautava (hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohta)
Kaupunkiympäristölautakunta valitsi yksimielisesti sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estyneitä tässä asiassa, iältään vanhimman läsnä olevan jäsenen johdolla tilapäiseksi puheenjohtajaksi Katri Penttisen.
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Laura Viljakainen ja tiimipäällikkö Sinikka Lahti. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Laura Viljakainen, arkkitehti, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 37243
Sinikka Lahti, tiimipäällikkö, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 37478
Teemu Vuohtoniemi, liikenneinsinööri, liikenne- ja katusuunnittelu, puhelin: 09 310 37490
Oula Rahkonen, maisema-arkkitehti, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, puhelin: 09 310 27273
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 09 310 37217
Ville Mäntyniemi, projektipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 52614
Kirsi Federley, johtava tonttiasiamies, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, puhelin: 09 310 36451
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 25.3.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Lastenlinnan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tontin käyttötarkoitusta muutetaan mahdollistamaan toimitila- ja asuinrakentaminen. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Lastenlinnan sairaala on valmistunut arkkitehtien Elsi Borgin, Otto Flodinin ja Olavi Sortan suunnitelmien mukaan vuonna 1948. Lastenlinna koostuu korkeasta, pyöreämuotoisesta sairaalarakennuksesta ja siihen liittyvästä matalasta siipirakennuksesta. Julkisivuja on elävöitetty poikkeuksellisen koristeellisilla, rappaukseen reliefinä tehdyillä kuvioilla sekä veistoksilla.
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS), joka sijaitsee Lastenlinnantiellä Taka-Töölössä. Tontin käyttötarkoitus muuttuu Liike- ja toimisto-rakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa asumista (KA-1). Kaavaratkaisu mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan entisen sairaalan korttelin osoittamisen uuteen käyttöön. Kaavaselostuksen mukaan alkuperäisen 1940-luvun rakennusvaiheen osuus torneineen suojellaan tärkeimpien sisätilojensa osalta. Stenbäckinkadun ja Linnankoskenkadun varren 1950-luvun laajennusosien tilalle suunnitellaan pääosin asumiskäyttöön osoitettavaa täydennysrakentamista valtakunnallisesti merkittävään Taka-Töölön rakennettuun kulttuuriympäristöön sovittaen. Uudisrakennukset on sijoitettu paikalleen siten, että ne sopeutuvat purettujen rakennusten lailla osaksi rakennuskokonaisuutta. Alkuperäinen, suojeltava Lastenlinnan rakennus osoitetaan pääosin toimitilakäyttöön. Kaavaratkaisun keskeisiä tavoitteita on saada tontin arvokkain rakennusosuus käyttöön ja peruskorjattua suojelutavoitteet huomioiden. Uuden lastensairaalan valmistuttua Lastenlinnalle ei ole enää ollut käyttöä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastensairaalana ja se on ollut tyhjillään useamman vuoden ajan. Kaavan keskeisiä tavoitteita on myös täydennysrakentaminen hyvin saavutettaville alueille. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa ja kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta.
Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1987 Lastenlinnan tonttia koskee merkintä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS. Kaavassa Lastenlinnan alkuperäinen rakennusvaihe eli Lastenlinnantien varren torniosa jalustoineen ja kaareva, kolmikerroksinen hoitolaosa on suojeltu merkinnällä sr-1 suojeltava rakennus. Alkuperäinen sisäänkäynti ja sen katos on suojeltu erikseen kt/s-merkinnällä ja määräyksellä suojeltava katos. Lisäksi asemakaavassa on annettu määräys: ”YS-korttelialueen luonnonkivimuurit, koristeaiheiset portit, rakennusten luonnonkiviset tukimuurit ja seinät sekä piha-alueen kiveys tulee säilyttää.” 1950-luvulla valmistuneita laajennusosia ei ole suojeltu. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on merkitty kantakaupunkialueeksi C2.
Kaupunginmuseon kanta
Kaupunginmuseo on lausunut asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (14.3.2023). Museo on myös osallistunut kaavahankkeeseen liittyviin neuvotteluihin sekä käynyt katselmuksilla kohteessa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja rakennustaiteellisesti merkittävän entisen lastensairaalarakennuksen käyttötarkoituksen muutos toimitila- ja asuinkäyttöön on vaativa tehtävä. Kaupunginmuseo on laatimassaan muistiossa Suojelutavoitteet Lastenlinnan uutta käyttöä varten (28.2.2019) nostanut esiin suojelutavoitteita, jotka ovat olleet lähtökohtina asemakaavan muutoksessa Lastenlinnan alkuperäisten 1940-luvun rakennusosien suojelumääräyksille.
Kaavaselostuksen mukaan Lastenlinnan alkuperäinen vuonna 1948 valmistunut rakennusosa muureineen, portteineen ja luonnonkiviladontoineen säilyy suojeltuna asemakaavan muutoksessa. Suojelu ulottuu myös vanhan lastensairaalarakennuksen tärkeimpiin sisätiloihin. Kaavassa edellytetään lisäksi arvokkaiden sisätilojen huonekohtaista inventointia, jotta uusi toiminta saadaan sovitettua arvokkaisiin sisätiloihin. Piha-alueilla säilytetään ramppirakennelma sekä alkuperäisen pihasuunnitelman mukaiset istutukset ja puusto. Lastenlinnan vanhimman 1940-luvun rakennuksen sr-1 suojelumerkintä on päivitetty asemakaavan muutoksen yhteydessä muotoon: ”Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen arvokas suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen alkuperäisiä tai niihin verrattavia rakenteita, rakennusosia ja arvokkaita sisätiloja. Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät saa heikentää sen arvoa tai hävittää sen ominaispiirteitä. Rakennusta ei saa purkaa.” Museo katsoo, että asemakaavan muutoksen suojelumääräyksissä on huomioitu Lastenlinnan rakennuksen ja ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot ja toteaa esitettyjen suojelumääräysten olevan asianmukaiset.
Lastenlinnan vanhaan säilytettävään osaan esitetään asemakaavassa uusia toimintoja. Alkuperäinen 1940-luvun rakennus koostuu kolmesta erilaisesta osasta: tornista, kaarevasta nelikerroksisesta osasta ja näitä yhdistävästä nivelosasta. Viitesuunnitelman (Lahdelma & Mahlamäki architects, 24.1.2024) mukaan torniin ja tornin jalustaan esitetään potilas- ja tutkijahotellia aputiloineen. Viitesuunnitelman yleiskuvauksen mukaan Lastenlinnan koristeellinen julkisivurappaus kunnostetaan ja julkisivut säilytetään ennallaan. Myös suojeltaviksi esitetyt sisäosat säilytetään ja kunnostetaan. Tornin tilojen osalta keskikäytävän paikka ja mittakaava säilyy, mutta huoneiden ovet uusitaan. Huonejako noudattaa kuitenkin viitesuunnitelman mukaan tornin alkuperäisen huonejaon periaatetta. Huoneisiin rakennetaan peseytymistilat. Torniosaan esitetään myös uutta hissiä. Nelikerroksisen kaarevan rakennuksen osan maantasokerrokseen sijoittuu viitesuunnitelmassa coworking-tiloja ja asumisen aputiloja, ylimpiin kerroksiin asuntoja. Viitesuunnitelmassa neljännen ja viidennen kerroksen tilat on yhdistetty kaksikerroksisiksi asunnoiksi. Kaarevien keskikäytävien paikka ja mittakaava säilytetään ja palautetaan alkuperäisen luonteiseksi, mutta asuntoihin asennetaan uudet ovet. Kaarevan osan länsipään merenlahden suuntainen julkisivuosa palautetaan alkuperäisen luonteiseksi. Nivelosaan sijoittuu rakennuksen pääsisäänkäynti ja toisen kerroksen ravintola keittiöineen, joiden tilat ja ilme säilytetään.
Asemakaavanmuutos mahdollistaa 1950-luvun laajennusosan purkamisen. Lastenlinnan laajennusosat, nk. A- ja B-osat, rakennettiin 1950-luvun lopulla Elsi Borgin suunnitelmien mukaan. Borg oli jo eläkkeellä työn vastaanottaessaan, joten laajennusosa piirrettiin Kaisa Harjanteen ja Maija Suurlan perustamassa arkkitehtitoimistossa. Harjanne ja Suurla myös jatkoivat suunnittelutyötä Borgin kuoleman jälkeen. Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (13.2.2023) mukaan vuonna 1959 rakentuneiden laajennusosien kunto on selvitysten mukaan vanhempia osia heikompi. Lastenlinnan tulevaa käyttöä käsittelevissä ennakkoneuvotteluissa museo katsoi, että 1950-luvun laajennusosien purkamista voidaan tutkia, sillä laajennusosat eivät ole arkkitehtonisesti ja laadullisesti niin merkittävä, kuin Lastenlinnan alkuperäiset osat.
Kaavaratkaisun mukaiset uudisrakennusosat sijoittuvat kiinni katutilaan Stenbäckinkadulla ja säilytettävän kivimuurin taakse Linnankoskenkadulla. Purettavien 1950-luvun rakennusten tilalle rakennettavat uudisrakennukset on sijoitettu viitesuunnitelman mukaan paikalleen siten, että ne sopeutuvat osaksi rakennuskokonaisuutta. Stenbäckinkadun varren uudisrakennus on viisikerroksinen, rapattu betonirunkoinen asuinkerrostalo. Uudisrakennusten julkisivujen päämateriaali, rappaus, täydentää vanhojen koristerapattujen rakennusten kokonaisuutta. Linnankoskenkadun varren kivimuurin takana oleva matala rakennus puretaan ja purettavan rakennuksen tilalle rakennetaan kaksikerroksinen rivitalotyyppinen asuinrakennus. Rivitalo avautuu pääosin pihan suuntaan, toisesta kerroksesta on näkymät kivimuurin yli meren suuntaan. Asuinrakennukset yhdistyvät matalalla jalustaosalla toisiinsa kadunkulmassa.
Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009) Meilahden sairaala-alue. Lastenlinnan rakennus kuuluu lisäksi kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kaavaselostuksen mukaan uudisrakennus sovitetaan korkeudeltaan ja julkisivuiltaan lähiympäristön olemassa olevaan rakenteeseen ja erityisesti tontin suojeltuun alkuperäiseen rakennukseen. Kaupunginmuseo pitää ehdottoman tärkeänä, että Lastenlinnan torni jää selvästi korkeimpana korttelin dominantiksi. Kaupunginmuseo katsoo, että asemakaavan muutoksen ehdotuksessa uudisrakennukset on sopeutettu riittävässä määrin kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaseen ympäristöön sekä tontin vanhoihin suojeltuihin rakennuksiin.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksen ehdotuksesta.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 31.01.2024 § 6
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12902 pohjakartan kaupunginosassa 14 Taka-Töölö. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12902
Kaupunginosa: 14 Taka-Töölö
Kartoituksen työnumero: 59/2023
Pohjakartta valmistunut: 29.12.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija, puhelin: 09 310 31976
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Detta beslut publicerades 24.06.2025
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser eller för vars område byggnadsordningen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Besvär anförs primärt via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Förvaltningsdomstolens besöksadress är:
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Förvaltningsdomstolen är öppen måndag–fredag kl. 8.00-16.15.
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks, (det överklagade beslutet);
- till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas (yrkandena);
- grunderna för yrkandena;
- vad besvärsrätten grundar sig på om det överklagade beslutet inte avser ändringssökanden själv.
I besvären ska dessutom ändringssökandens namn och kontaktuppgifter uppges. Om talan förs av ändringssökandens lagliga företrädare eller ombud, ska också dennes kontaktuppgifter uppges. Medan besvären är anhängiga ska förvaltningsdomstolen utan dröjsmål underrättas om ändringar i kontaktuppgifterna.
Besvären ska också innehålla uppgift om postadress och eventuell annan adress till vilken handlingar som hänför sig till rättegången kan sändas (processadress). Om ändringssökanden har uppgett flera processadresser, kan förvaltningsdomstolen välja till vilken av dem den skickar de handlingar som hänför sig till rättegången.
Till besvärsskriften ska fogas
- det överklagade beslutet med besvärsanvisning;
- utredning om när ändringssökanden har fått del av beslutet, eller annan utredning om när besvärstiden börjat löpa;
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte redan tidigare har lämnats till myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift med stöd av lagen om domstolsavgifter (1455/2015) för behandlingen av ärendet. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
Skyddad e-post: https://securemail.hel.fi/
Använd alltid skyddad e-post när du skickar personliga uppgifter.
Nämn alltid diarienumret (t.ex. HEL 2021-000123) i ditt meddelande om ditt ärende redan har upptagits till behandling vid Helsingfors stad.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
Norra esplanaden 11-13 | |
Telefonnummer: | 09 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045