Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus, kaupunkimetsien hoito, kaupunkiympäristön toimiala
Luonnonhoidon periaatteet, metsät
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä liitteenä 1 olevan "Luonnonhoidon periaatteet – osa 1: Metsät" ohjeellisena noudatettavaksi.
Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päätti, että metsien hoitoa ohjaavat työohjeet päivitetään "Luonnonhoidon periaatteet osa 1: Metsät" mukaisiksi ja tuodaan hyväksyttäväksi kaupunkiympäristölautakuntaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Työohjeiden päivitys tehdään vuorovaikutuksessa asukkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Samalla kaupunkiympäristölautakunta päätti, että aikaisemmin hyväksyttyjä ja tällä hetkellä voimassa olevia luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmia ei enää toteuteta. Uudet, valmisteltavat luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmat laaditaan niin, että ne toteuttavat luonnonhoidon periaatteita.
Liitteenä 1 oleva Luonnonhoidon periaatteet, osa 1 Metsät tullaan päivittämään päätöksen mukaisiksi.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat yksikön päällikkö Katriina Arrakoski ja suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Liitteeseen 1 Luonnonhoidon periaatteet, osa 1 Metsät tehdään seuraavat muutokset:
Periaate 2 muotoon: Jätetään pääsääntönä metsäalueet vanhenemaan luontaisesti
Kohtaan: Mitä tavoittelemme? Helsingin metsiin on rajattu alueita, jotka jätetään vanhenemaan luontaisesti. Alueet sijoittuvat pääasiassa ydinmetsien alueille. -> Helsingin metsiin on rajattu alueita, jotka jätetään vanhenemaan luontaisesti. Alueet sijoittuvat ydinmetsien alueille mutta luontainen vanheneminen on lähtökohta kaikilla metsäalueilla.
Luontaisesti vanhenemaan jätettäviä metsäalueita rajataan suunnitteluvaiheessa erityisesti ydinmetsiin. (Luontaisesti vanhenevia metsiköitä rajataan myös muille metsäalueille, mikäli niiden ominaispiirteet ja sijainti antavat siihen mahdollisuuden. -> pois)
Periaate 7: Linjataan että Helsingissä metsiä ei hoideta pienaukkohakkuilla vaan yksittäisten puiden tai puuryhmien poistoilla silloin, kun se on välttämätöntä
Miten toimimme osassa muutetaan seuraava kohta: Tasaikäisten metsien ikärakenne voidaan monipuolistaa ja tehdä kasvutilaa uusille puusukupolville, joiden koko voi vaihdella muutamien puiden latvusaukoista puuryhmiin, mutta varsinaista pienaukkouudistamista ei tehdä. Pienaukoille istutetaan tarvittaessa taimia luontaisesti syntyvien taimien lisäksi.
Periaate 10: Hoitotoimenpiteisiin lisätään kaarnakuoriaisten kohtuullinen sieto metsää luontaisesti uudistavana avainlajina.
Miten toimimme?
Myrskytuhoille, hyönteisten massaesiintymisille ja kasvitaudeille alttiita vanhoja ja heikentyneitä metsiä hoidetaan monipuolistamalla niiden puuston ikärakennetta ja puulajisuhteita. Samalla siedämme aiempaa paremmin kotimaiseen lajistoon kuuluvia metsiä uudistavia, talousmetsissä tuhohyönteisinä pidettyjä lajeja ja annamme niiden toimia metsien uudistajana ja monimuotisuuden lisääjänä.
Periaate 12: Lievennetään toimenpidettä koskien tiheikköjen raivaamista ja korostetaan metsän tunnun säilymistä sekä tiheän kasvillisuuden roolia luonnollisena kulun ohjaajana herkillä luontoalueilla.
Miten toimimme?
Suunnitelmien hoitotoimenpiteet kohdistetaan perustelluista syistä ulkoilureittien ulkopuolella oleviin ylitiheisiin vesakkoihin ja nuoreen puustoon, joita voidaan joissain tilanteissa harventaa jos tälle on jonkinlainen tietty tarve. Hoidettavat alueet valitaan luonnon- ja maisemanhoidon suunnittelussa alueiden kasvupaikkoihin, puustoon ja muuhun metsäluontoon sovittaen. Hoidettaville alueille jätetään aina myös riittävästi myös tiheämpiä nuoren puuston ryhmiä eläinten ja lintujen suojapaikoiksi.
Kannattaja: Mia Haglund
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Mia Haglund: Liitteeseen 1 Luonnonhoidon periaatteet, osa 1 Metsät muokataan seuraavilta osin:
s.16, Periaate 3, kohtaan Miten toimimme:
Hoitotoimenpiteiden yhteydessä jätetään tiheikköjä eläimistön ja linnuston suojapaikoiksi lisäys: ja yhtenäisiksi kulkureiteiksi yleisesti, mutta erityisesti tähän kiinnitetään huomiota vihersormissa ja muissa ekologisissa yhteyksissä.
s. 19, Periaate 6, kohtaan Miten toimimme:
Metsien puulajistossa suositaan metsätyypin tunnusomaisia lajeja lisäys: myös pienpuustossa.
s. 20, Periaate 7 kohtaan Mitä tavoittelemme:
Helsingissä on eri-ikäisistä puista muodostuvia metsiä. Samoilla metsäalueilla on taimia, nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja puita. Lisätään: Harvennuksia tehdään vain perustellusti luonnontilaista metsää edistäen.
s. 21 Periaate 8 kohtaan Mitä tavoittelemme?:
Lisätään: Parhaan metsäisen verkoston muodostavat mahdollisimman luonnontilaiset metsät tiheikköineen.
s. 24 Periaate 11 kohtaan Miten toimimme:
Lisätään: Kulumista estetään tehokkaasti myös jättämällä tiheikköjä ja muuta aluspuustoa selvästi aikaisempaa enemmän.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan "Luonnonhoidon periaatteet – osa 1: Metsät" ohjeellisena noudatettavaksi.
Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää, että metsien hoitoa ohjaavat työohjeet päivitetään "Luonnonhoidon periaatteet osa 1: Metsät" mukaisiksi ja tuodaan hyväksyttäväksi kaupunkiympäristölautakuntaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Työohjeiden päivitys tehdään vuorovaikutuksessa asukkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Samalla kaupunkiympäristölautakunta päättää, että aikaisemmin hyväksyttyjä ja tällä hetkellä voimassa olevia luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmia ei enää toteuteta. Uudet, valmisteltavat luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmat laaditaan niin, että ne toteuttavat luonnonhoidon periaatteita.
Lähtökohdat
Voimassa olevan Helsingin luonnonhoidon linjauksen tavoitteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 8.2.2010. Linjaus hyväksyttiin yleisten töiden lautakunnassa noudatettavaksi aluesuunnitelmien laadinnassa ja muussa toiminnassa 18.10.2011. Helsingin metsien hoidon työohje on vuodelta 2013.
Helsingin kaupunkistrategia 2021 - 2025 linjaa, että "virkistys- ja luontoalueiden metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen on keskeisin tavoite." Strategiassa sitoudutaan myös Helsingin monimuotoisen luonnon aktiiviseen suojeluun ja vaalimiseen sekä metsäisen verkoston vahvistamiseen.
Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta edellytti vuoden 2021 arviointikertomuksessaan, että "kaupunkiympäristön toimiala päivittää luonnonhoidon linjauksen ja koko luonnonhoidon prosessin siten, että monimuotoisuuden lisääminen on metsien hoidon keskeisin tavoite ja hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle pyritään jättämään lisää vanhenevia ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita, metsiä ja metsiköitä."
Metsien hoidon periaatteet on laadittu vuosien 2022 - 2024 aikana kaupunkiympäristön toimialalla kaupunkitila- ja maisemasuunnittelun, yleisten alueiden kunnossapitoyksikön ja ympäristönsuojelu- ja ohjausyksikön yhteistyönä. Valmistelussa ovat olleet mukana myös toimialan vuorovaikutusasiantuntijat. Konsulttina on toiminut Sitowise Oy.
Helsinki omistaa metsiä kaupungin rajojen sisäpuolella noin 4 650 hehtaaria ja Uudellamaalla muiden kuntien alueilla noin 4 500 hehtaaria (vuoden 2023 tiedot). Helsinki on metsäinen kaupunki, sillä suurin osa (62 %) kaupungissa sijaitsevista viheralueista on luokiteltu metsiksi. Helsingin rajojen sisäpuoleisista metsistä luonnonsuojelualueita on noin 470 hehtaaria eli noin 10 %.
Valtaosa metsistä on pienialaisia asuinalueiden lähimetsiä. Metsäpinta-alasta 52 % sijaitsee 25 metrin etäisyydellä ulkoilureittien, katujen ja tonttien reunoista. Laajimmat yhtenäiset metsäalueet, metsäverkoston ydinmetsät, ovat Helsingin vihersormissa Keskuspuiston, Uutelan, Mustavuoren ja Östersundomin alueilla.
Periaatteiden keskeinen sisältö
Luonnonhoidon linjauksen nimi muutetaan luonnonhoidon periaatteiksi. Päivitys tehdään osissa, josta ensimmäinen osa koskee metsien hoidon periaatteita. Toinen osa koskee avoimia alueita eli niittyjä ja peltoja. Kolmas osa käsittelee pienvesiä: puroja, lampia ja ojia.
Helsingin metsien monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti ja metsäalueita jätetään vanhenemaan luontaisesti. Näiden keskeisimpien tavoitteiden lisäksi otetaan huomioon metsäalueiden merkitys virkistysalueina kaupunkilaisten terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä, metsässä liikkumisen turvallisuus ja maisemalliset arvot. Lisäksi huomioidaan metsien kyky kestää ilmaston muutosta, kaupungin tiivistymistä ja asukasmäärän kasvua.
Metsien hoidon periaatteet koskevat Helsingin kaupungin omistamia metsiä sekä Helsingissä että muiden kuntien alueilla. Periaatteet ohjaavat luonnon- ja maisemanhoidon suunnittelua. Muiden kuntien alueella otetaan lisäksi huomioon kyseisten kuntien maankäyttösuunnitelmat ja muut hoitoa ohjaavat määräykset.
Helsingillä ei ole taloudellisia tuottotavoitteita omistamilleen metsille. Metsien hoidon periaatteet eivät koske maankäytön suunnittelua.
Metsien hoidon periaatteiden keskeisimpänä tavoitteena on suunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen. Metsissä tunnistetaan ja turvataan luontoarvot, jotka otetaan huomioon luonnon- ja maisemanhoidon suunnittelussa. Metsiin rajataan alueita, jotka jätetään vanhenemaan luontaisesti. Ne sijoittuvat pääasiassa metsäverkoston ydinmetsien alueille. Monimuotoisuutta lisätään jättämällä metsiin lahopuuta ja tiheikköjä, säilyttämällä vanhoja puita ja torjumalla haitallisia vieraslajeja.
Monimuotoisuutta ja kestävyyttä edistetään hoitamalla metsiä monilajisina ja edistämällä eri-ikäisten puiden kasvua metsissä. Periaatteena on vahvistaa metsäistä verkostoa ja parantaa metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Kasvavan ulkoilukäytön aiheuttamaa maaston kulutusta ehkäistään reittien ohjauksella ja luonnonhoidolla. Metsien hoidon periaatteisiin kuuluu myös varautuminen luonnontuhoihin ja muihin metsien kestävyyttä uhkaaviin riskeihin.
Periaatteiden mukaan Helsingin metsiä vaalitaan kaupunkilaisten terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä. Tavoitteena on, että metsien hoidolla tuetaan kaupunkilaisten aktiivista liikkumista ja yhdessäoloa eri vuodenaikoina niin lähimetsissä kuin laajemmilla metsäalueillakin. Tähän kuuluu myös ulkoilun turvallisuudesta huolehtiminen ulkoilureittien ja väylien varsilla, joilla tehdään 25 metrin eli puiden pituuden etäisyydellä vaarallisten puiden kaatamista tarpeen mukaan. Sama tarve on myös erilaisten tonttien ja metsän reunoilla.
Metsäluonnolle tyypillisiä maisemia ja sen arvoja korostavia piirteitä ylläpidetään osana kaupunkikuvaa. Luontoarvojen lisäksi tiedossa olevat maiseman ja kulttuuriympäristön erityiskohteet ja arvokkaat ominaispiirteet otetaan huomioon metsien hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Metsiä koskevien tietojen saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan asukkaiden käyttöön.
Vuorovaikutus ja osallistaminen
Asukasvuorovaikutus
Asukkaiden mielipiteitä metsistä ja metsien hoidosta selvitettiin usealla eri tavalla metsien hoidon periaatteiden valmistelun aikana kaupunkiympäristön toimialalla.
Kesällä 2022 tehtiin tuhannen asukkaan otantaan perustuvan tutkimus "Luonto ja metsät kasvavassa Helsingissä 2022". Tutkimukseen vastanneiden mukaan kaupungin tärkein metsäisten alueiden hoitoon liittyvä tehtävä oli luonnon monimuotoisuuden vaaliminen (73 % vastaajista). Myös liikkumis- ja oleskelumahdollisuuksien parantaminen (47 % vastaajista) koettiin tärkeäksi.
Kaikille avoin seminaari kaupunkimetsiin ja niiden hoitoon liittyvästä ajankohtaisesta tutkimuksesta järjestettiin 8.9.2022. Keskustelua seminaarin aiheista jatkettiin 21.9.2022 kaikille avoimessa keskusteluillassa, jossa syvennyttiin osallistujien esiin nostamiin Helsingin metsien hoidon teemoihin.
Luonnosversio päivitetyistä metsien hoidon periaatteista oli asukkaiden kommentoitavana Kerro Kantasi -palvelussa 17.10.2022 - 6.11.2022. Luonnokseen saatiin yhteensä 409 kommenttia.
Saatuja palautteita hyödynnettiin edelleen valmistelussa, ja valmistuneet metsien hoidon periaatteet asetettiin nähtäville kaupunkiympäristön verkkosivuille 9.4.2024 - 28.4.2024. Periaatteisiin saatiin 11 kirjallista palautetta.
Sidosryhmäyhteistyö
Linjausta valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa:
- Helsingin latu ja polku ry.
- Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa ry.
- Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry.
- Helsingin suunnistajat
- Herttoniemi-seura
- Keskuspuistoryhmä
- Lauttasaari-seura
- Luontoliiton metsäryhmä
- Mountain Bike Club Finland ry.
- Ympäristöliike Helsinki
Sidosryhmien kanssa järjestettiin tapaamiset 26.9.2022, 27.9.2022 ja 1.11.2022. Niissä kartoitettiin ryhmille tärkeitä teemoja Helsingin metsien hoidosta ja kerättiin palautetta metsien hoidon periaatteiden luonnosversiosta. Tapaamisista kaksi oli keskustelutilaisuuksia ja kolmas oli maastokäynti, jonka aikana konkretisoitiin metsien hoitoon liittyviä kysymyksiä erilaisten esimerkkikohteiden avulla.
Kerro Kantasi -kyselyvaiheen jälkeen päivitetty luonnos käytiin vielä läpi sidosryhmätapaamisessa 13.12.2023.
Asukkaiden ja sidosryhmien keskeisimmät huomiot
Vuoden 2022 lopulla kootuissa Kerro Kantasi -kyselyn palautteissa kiitettiin luonnoksessa esitettyjä lähtökohtia ja tavoitteita hyviksi. Kyselyn avulla saatiin kommentteja periaatteiden sisällöstä, painotuksista ja selkeydestä. Luonnonhoidon periaatteiden kolmesta teemasta monimuotoisuus korostui yleisesti arvostetuimpana, ja sille asetettuja tavoitteita ja lähtökohtia kiiteltiin. Luonnonhoidon suunnittelua ja toteutusta koskevissa maininnoissa korostui epäluottamus hoidon toteuttamista ja sen perusteluita kohtaan sekä halu vaikuttaa suunnitteluun ja toteutukseen. Virkistyskäytön kommentoijista suurin osa oli huolestunut maastopyöräilyn aiheuttamasta metsänpohjan kulumisesta tai kritisoi hiihdon yksinoikeutta reitteihin talvella. Luontokokemuksiin liittyvät maininnat jakautuivat estetiikkaan ja metsän tuntuun, jotka kommentoijasta riippuen nähtiin samana tai eri asiana.
Sidosryhmätilaisuuksissa luonnontilaisten metsien ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen nousivat merkittävimmiksi keskustelijoita yhdistäväksi huolenaiheiksi. Viimeisessä tilaisuudessa, jossa pohjamateriaalina oli Kerro Kantasi -kyselyssä julkaistu periaatteiden luonnos, saatiin sidosryhmiltä hyviä huomioita periaatteiden täsmentämiseksi. Palaute liittyi muun muassa kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen toleranssiin, maaperän hyvinvoinnin parempaan huomioimiseen, näkymien avaamisen täsmentämistarpeeseen ja reittien reunojen hoidon reunavaikutuksen huomioimisen merkitykseen.
Huhtikuussa 2024 nähtävillä olleisiin metsien hoidon periaatteisiin saatiin 11 kirjallista palautetta sidosryhmiltä ja asukkailta. Saaduissa mielipiteissä tuotiin esiin huoli metsien liiallisesta hoitamisesta. Niiden mukaan lähtökohtaisesti kaikkien metsien olisi syytä saada vanheta luontaisesti eli mielipiteissä esitettiin tarve jättää metsät kokonaan hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Metsien hoidon tarpeita pidettiin liian vähäisesti ja heikosti perusteltuina. Osa saaduista kommenteista käsitteli hyvin yksityiskohtaisesti erilaisia metsänhoitotoimenpiteitä. Kommenteissa toivottiin metsäalueiden puhtaanapidon tehostamista. Lisäksi mielipiteissä kritisoitiin metsiä hävittävää täydennysrakentamista.
Yksityiskohtaisempi kuvaus vuorovaikutuksesta ja osallistamisesta sekä valmistelutyön aikana saadusta palautteesta sekä siihen annetuista vastineista on liitteessä 2.
Metsien hoidon periaatteet suunnittelutyökaluna
Luonnon- ja maisemanhoidon suunnittelusta sekä alueilla tehtävien hoitotoimenpiteiden teettämisestä ja valvonnasta vastaa Helsingissä kaupunkiympäristön toimiala. Metsien hoidon periaatteet ohjaavat yleistasoisesti yleisten alueiden toimenpideohjelmien ja luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien laadintaa.
Yleisten alueiden toimenpideohjelmissa määritellään luonnon- ja maisemanhoidon yleistavoitteet ja luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmien kohdealueet luonnonhoidon periaatteiden mukaisesti. Toimenpideohjelmat laaditaan suurpiireille valtuustokausittain neljän vuoden välein.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy yleisten alueiden toimenpideohjelmat, jotka tulevat korvaamaan yleisten alueiden suunnitelmat.
Tämän jälkeen tehtävissä luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmissa määritellään yksityiskohtaiset metsien ja niittyjen hoidon tavoitteet ja toimenpiteet hoidon toteutusta varten. Rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmista. Tämä edellyttää ensin hallintosääntömuutosta, jonka kaupunkiympäristön toimiala valmistelee.
Yleisten alueiden kunnossapito tilaa luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmien toteutuksen.
Edellä kuvattu suunnittelu tehdään kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelussa, ympäristöpalvelun sekä muiden toimialan asiantuntijoiden kanssa yhteystyössä asukkaita sekä sidosryhmiä kuullen. Suunnittelussa voidaan käyttää myös konsulttia.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.
Kaupunkiympäristölautakunta 11.06.2024 § 338
04.06.2024 Pöydälle
Detta beslut publicerades 24.06.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Katriina Arrakoski, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 64382
Laura Walin, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 33250
Hannu Seppälä, infrapäällikkö, puhelin: 09 310 38017