Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, päiväkoti Luotsi

HEL 2022-013506
Ärendet har nyare handläggningar
§ 215
Denna beslutsfattare är inte längre aktiv

Vahingonkorvausvaatimus taloudellisesta menetyksestä

Förvaltningschef

Päätös

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen 784,96 euron suuruisesta taloudellisesta vahingosta.

Päätöksen perustelut

Hakija (huoltaja) on esittänyt 14.11.2022 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa 784,96 euron suuruisen korvausvaatimuksen taloudellisesta menetyksestä ajalta 1.- 19.8.2022. Hakijan mukaan kunnallisen hoitopaikan irtisanomisen ajankohta on kirjautunut virheellisesti kaupungin menettelyn johdosta, minkä vuoksi korvausta haetaan seuraavasti: 163,80 euroa kunnallinen hoitomaksua ajalta, jolloin lapset olivat jo siirtyneet yksityiseen varhaiskasvatukseen sekä 621,16 euroa yksityinen hoitomaksu, joka lankesi maksettavaksi, koska Kelan yksityisen hoidon tuki evättiin. Hakijan lapset vaihtoivat kunnallisesta varhaiskasvatuksesta yksityiseen 1.8.2022 alkaen. Hakijan mukaan lasten hakeminen yksityiseen oli tiedossa kunnallisessa hoitopaikassa jo alkuvuodesta ja kesäkuun jälkeen lapset eivät palanneet kunnalliseen päiväkotiin. Sähköpostisekaannuksen ja osittain puuttuvien ohjeiden takia virallinen irtisanominen tapahtui vasta 19.8.2022.

Varhaiskasvatuksen toimipisteen (päiväkoti) selvityksen (liitteet: ilmoitus lapsen loma-ajasta ja hakijan sähköpostiviesti 18.8.2022) mukaan hakijan perheen mahdolliset muutokset olivat päiväkodin tiedossa jo alkuvuodesta alkaen. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ohjeisti useita kertoja perhettä laittamaan kirjallisen ilmoituksen päiväkodinjohtajalle varhaiskasvatuspaikan irtisanomisesta. Mitään ilmoitusta päiväkodinjohtajalle tai varhaiskasvatuksen opettajalle tai päiväkodin yhteiseen sähköpostiin ei koskaan tullut. Lisäksi perheen kesälomia tiedusteltaessa ei tullut ilmi varhaiskasvatuksen päättymisestä, lomakkeessa olisi voinut myös päättymisen ilmoittaa. Selvitetyn mukaan mitään sekaannusta ei päiväkodin osalta asiassa ole. Irtisanominen on kirjattu samana päivänä, jolloin se on kirjallisena saatu, vaikka ohjeessa pyydetään antamaan irtisanomisilmoitus kuukautta ennen. Myös kaupungin sivuilla on selkeät ohjeet varhaiskasvatuspaikan irtisanomisesta, joiden mukaan paikan irtisanomisesta tulee ilmoittaa yksikön esihenkilölle viimeistään kuukautta aikaisemmin. Tämä mahdollistaa sen, että vapautuva paikka voidaan myöntää seuraavalle.

Selvitetyn mukaan varhaiskasvatuspaikan irtisanominen tapahtui vasta päiväkodinjohtajan yhteydenoton jälkeen. Päiväkodin johtaja oli yhteydessä hakijaan 18.8.2022, koska lapsista ei kuulunut ja oletuksena oli, että suunnitelma vaihtaa yksityiseen varhaiskasvatukseen oli mahdollisesti toteutunut. Puhelimessa päiväkodin johtaja pyysi nimenomaan kirjallista viestiä irtisanomisesta. Kirjallinen hakijan viesti saapui 18.8.2022, jolloin se myös kirjattiin Effica-järjestelmään.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana on, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä tulee olla syy-yhteys, minkä lisäksi korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää aina myös vahingonaiheuttajan tuottamusta.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että kaupungin työntekijä tai viranhaltija olisi toiminut asiassa tuottamuksellisesti, mikä olisi johtanut vahingon syntymiseen. Jotta ns. puhdas varallisuusvahinko tulisi korvattavaksi, tulisi sekä vahingonkorvauslain yleisten lähtökohtien, että erityisten edellytysten täyttyä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Mer information fås av

Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036

jaana.iivonen@hel.fi

Beslutsfattare

Marko Enberg
hallintopäällikkö