Asemakaavan muutos nro 12916, pientaloalue, Länsi-Pakila, Pakila
Detaljplaneändring (nr 12916) för småhusområdet i Västra Baggböle
Beslut
Stadsfullmäktige godkände en detaljplaneändring för tomten 21 i kvarteret 34068, tomten 12 i kvarteret 34078, tomten 8 i kvarteret 34080, tomten 14 i kvarteret 34083, tomten 30 i kvarteret 34084, tomterna 2 och 9 i kvarteret 34085, tomten 3 i kvarteret 34087, tomten 35 i kvarteret 34088, tomten 30 i kvarteret 34089, tomten 5 i kvarteret 34090, tomten 52–53 i kvarteret 34097, tomten 9 i kvarteret 34136, tomten 36 i kvarteret 34137, tomten 15 i kvarteret 34139, tomterna 1 och 14 i kvarteret 34143, tomten 6 i kvarteret 34147, tomten 27 i kvarteret 34153, tomten 18 i kvarteret 34157, tomten 21 i kvarteret 34159, tomterna 17–18 i kvarteret 34162, tomten 18 i kvarteret 34163, tomten 9 i kvarteret 34166, tomten 13 och ett parkområde i kvarteret 34168 i 34 stadsdelen (Baggböle, Västra Baggböle) enligt ritning nr 12916, daterad 14.1.2025, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplaneändringen omfattar 27 tomter med fristående småhus, radhus och bostads-, affärs- och kontorsbyggnader i Västra Baggböle.
Detaljplaneändringen gör det möjligt att flexibelt effektivera tomterna med bostadsbyggnader av olika byggnadstyper. Exploateringstalet för 26 tomter ökar i huvudsak till e=0,4. Det högsta möjliga våningsanatalet är två. För en tomt som ligger på influensområdet för förtätning av planeringsprinciperna för Baggbölevägen ökar exploateringstalet till e=0,5, det högsta möjliga våningsanatalet är två och det är möjligt att placera lokaler som följer det huvudsakliga användningsändamålet i vindsvåningen.
Detaljplaneändringens mål är att utveckla Västra Baggböle så att det gamla småhusområdets skiktade byggnadshistoria och gröna trädgårdsaktiga karaktär bevaras. Detaljplaneändringen gör det möjligt att skapa ytterligare ett nytt skikt på ett sätt som är typiskt för Baggböle där skikten småningom överlappar varandra.
De nybyggnader som detaljplaneändringen gör möjligt att bygga har samma skala som de nuvarande byggnaderna i Baggböle. Dessutom gör detaljplaneändringen det möjligt att bygga nya bostadstyper genom att reda ut om bostäder kan byggas ovanpå varandra. På det sättet görs bostadsbeståndet mångsidigare utan att ändra på områdets karaktär som ett småhusområde.
Det är möjligt att effektivisera tomterna genom att bygga ut de nuvarande byggnaderna eller genom att öka antalet våningar. Staden kan reda ut möjligheten att bygga nya byggnader på tomterna bredvid eller i anslutningen till de nuvarande byggnaderna eller genom rivningssanering.
Detaljplaneändringen skapar ny kalkylmässig bostadsvåningsyta på 4 920 m², som indelas jämnt på hela stadsdelens område. Antalet invånare ökar kalkylmässigt med cirka 120 personer.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan nå målen i Helsingfors stadsstrategi för 2021–2025, Läge för tillväxt, genom att förnya och komplettera den byggda miljön på ett hållbart sätt som beaktar områdets särdrag.
Detaljplaneändringen motsvarar Generalplan 2016 för Helsingfors.
Kaavamuutoksen tavoitteet perustuvat kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymiin Länsi-Pakilan täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteisiin.Detaljplaneändringens mål utgår från planeringsprinciperna för kompletteringsbyggandet i Västra Baggböle (på finska) som stadsmiljönämnden har godkänt.
Områdets förutsättningar och nuläge
På tomterna i planeringsområdet finns småhusbebyggelse som är typisk för området och är skiktad till sin åldersstruktur. En del av detaljplaneändringsområdets tomter är obebyggda. Grönskan på tomterna och längs med gatorna är ett betydande karakteristiskt särdrag för området. I detaljplaneändringsområdet ingår kvartersområde för bostadsbyggnader (A) och 100 m² gatuområde.
För området gäller flera detaljplaner från åren 1960–2007. Detaljplanerna är i huvudsak småhusplaner där exploateringstalet är i huvudsak e=0,25, det högsta tillåtna våningsantalet två och det finns en planteringszon vid kanten av tomterna. Tomterna har en beteckning för tilläggsbyggnadslov för att bygga ett garage på 20 m²/bostad och ett förråd på 5 m²/bostad utöver våningsytan.
Kvartersområdena är privatägda. Detaljplaneändringen har utarbetats på basis av ansökningar och innehållet i lösningen har förhandlats fram med sökandena.
Kostnader för detaljplaneändringen
Det medför inga kostnader för staden att genomföra detaljplaneändringen. Detaljplaneändringen höjer områdets värde.
Detaljplanen medför ingen avsevärd nytta för markägarna och det finns därför inte behov att tillämpa förfarandet med markanvändningsavtal i enlighet med stadsstyrelsens beslut 26.4.2021 (§ 310).
Växelverkan under beredningen av detaljplanen
Den bifogade rapporten om växelverkan innehåller sammandrag av de ställningstaganden från myndigheter och åsikter från intressenter som kommit in under beredningen av detaljplanen samt bemötandena till påpekandena i dessa.
Myndighetssamarbete
I samband med beredningen av detaljplaneändringen har staden samarbetat med Helen Ab, Helen Elnät Ab, vattenförsörjningen vid Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster, Museiverket och stadsmuseet utöver olika aktörer inom stadsmiljösektorn.
Myndigheternas ställningstagande om programmet för deltagande och bedömning och om beredningsmaterialet gällde beaktande av vattenförsörjningslinjerna i planeringen av markanvändningen genom att säkerställa tillräckliga lokalreserveringar för vattenförsörjningsledningar och apparater samt reda ut behovet av eventuella flyttningar av ledningar och områdesreserveringar för ledningsgränder. Dessutom påmindes om de avfallshanteringsbestämmelser som trädde i kraft 1.11.2022 och omständigheten i anknytning till organiseringen av avfallshanteringen, enligt vilket skyldigheten till den separata insamlingen av avfall utvidgades att gälla även småhusområdena. Frågorna i ställningstagandena har beaktats i planläggningsarbetet så att beteckningar om ledningsgränder har tagits upp på detaljplanekartan.
Åsikter
Åsikterna om programmet för deltagande och bedömning och om beredningsmaterialet gällde frågan huruvida detaljplaneändringen motsvarar planeringsprinciperna och generalplanen, avgränsningen av detaljplaneområdet, bevarandet av småhusområdets särprägel, ökandet av effektiviteten, gårdarnas grönska, ändringarna i den befintliga växtligheten och faunan, organiseringen av trafik, parkering och platser för uppläggning av snö samt uppvärmningslösningarna, tjänsterna och byggnadsskyddet. I åsikterna fästes också uppmärksamhet vid detaljplaneändringens beteckning för användningsändamål, möjligheten till att bygga bostäder ovanpå varandra och antalet bostäder, våningsantalet, vånings- och byggnadshöjden, byggnadsytan och byggandets avstånd från gränserna, omfattningen av den delen som ska planteras, detaljplaneändringens sociala och ekonomiska effekter samt inverkan på levnadsförhållandena. Dessutom kommenterades deltagande i detaljplaneändringen samt växelverkan. En del av åsikterna gällde frågor utanför detaljplaneändringsområdet.
Åsikterna har beaktats i planläggningsarbetet så långt som möjligt inom ramen för planens mål. Detaljplaneändringens mål är att göra det möjligt att effektivisera området genom att beakta områdets särdrag i enlighet med önskemålen hos de fastighetsägare som ansökte om detaljplaneändring samt målen i generalplanen och planeringsprinciperna.
Det kom in 65 skriftliga åsikter.
Detaljplaneförslaget offentligt framlagt (65 § i lagen om områdesanvändning)
Förslaget till detaljplan hölls offentligt framlagt 20.8–18.9.2024, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen. Ett brev om att detaljplaneförslaget hålls framlagt skickades till en markägare/markinnehavare bosatt i en annan kommun.
Det kom in fem anmärkningar mot planförslaget.
Påpekandena i anmärkningarna gällde byggandets volym på småhusområdet, naturvärden, grönskan och de gröna strukturerna, trafiken, byggnadernas placering på tomten samt byggandets effekter på kulturmiljön och sociala effekter.
Helen Elnät Ab, Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) och stadsmuseet gav utlåtanden om detaljplaneförslaget. Påpekandena i utlåtandena gällde behandlingen av områdets arkeologiska historia och behovet av utrymme för kommunaltekniska system.
Åtgärder efter att förslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till påpekandena i dessa.
Med beaktande av målen med planen är det inte ändamålsenligt att ändra förslaget med anledning av påpekandena i samband med det offentliga framläggandet.
Beteckningarna och bestämmelserna på detaljplanekartan ändrades inte efter det offentliga framläggandet. I det övriga materialet har det gjorts ändringar för vilka det redogörs närmare i planbeskrivningens nästsista kapitel.
Befogenheter
Enligt 52 § i lagen om områdesanvändning godkänns detaljplanen av kommunfullmäktige.
Kaupunginhallitus 10.03.2025 § 155
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin 34068 tontin 21, korttelin 34078 tontin 12, korttelin 34080 tontin 8, korttelin 34083 tontin 14, korttelin 34084 tontin 30, korttelin 34085 tonttien 2 ja 9, korttelin 34087 tontin 3, korttelin 34088 tontin 35, korttelin 34089 tontin 30, korttelin 34090 tontin 5, korttelin 34097 tontin 52–53, korttelin 34136 tontin 9, korttelin 34137 tontin 36, korttelin 34139 tontin 15, korttelin 34143 tonttien 1 ja 14, korttelin 34147 tontin 6, korttelin 34153 tontin 27, korttelin 34157 tontin 18, korttelin 34159 tontin 21, korttelin 34162 tonttien 17–18, korttelin 34163 tontin 18, korttelin 34166 tontin 9, korttelin 34168 tontin 13 sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen 14.1.2025 päivätyn piirustuksen numero 12916 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045
Kaupunkiympäristölautakunta 21.01.2025 § 22
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 14.1.2025 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12916 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin 34068 tonttia 21, korttelin 34078 tonttia 12, korttelin 34080 tonttia 8, korttelin 34083 tonttia 14, korttelin 34084 tonttia 30, korttelin 34085 tontteja 2 ja 9, korttelin 34087 tonttia 3, korttelin 34088 tonttia 35, korttelin 34089 tonttia 30, korttelin 34090 tonttia 5, korttelin 34097 tontteja 52–53, korttelin 34136 tonttia 9, korttelin 34137 tonttia 36, korttelin 34139 tonttia 15, korttelin 34143 tontteja 1 ja 14, korttelin 34147 tonttia 6, korttelin 34153 tonttia 27, korttelin 34157 tonttia 18, korttelin 34159 tonttia 21, korttelin 34162 tontteja 17–18, korttelin 34163 tonttia 18, korttelin 34166 tonttia 9, korttelin 34168 tonttia 13 sekä puistoaluetta.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
14.01.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Stella Vahteristo, arkkitehti, puhelin: 09 310 56003
Antti Varkemaa, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37053
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 18.9.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Länsi-Pakilan pientaloalue 2023 20.8.2024 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee 27 eri puolilla Länsi-Pakilaa sijaitsevaa tonttia, jotka ovat voimassa olevassa asemakaavassa erillispientalojen (AO), omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen (AOR), asuinpientalojen (AP) ja asuin-, liike- ja toimistorakennuksien korttelialuetta (AL). Lisäksi kaavamuutosalueeseen sisältyy pieni osa puistoaluetta (P) suunnittelualueen koillisosassa Rohkatien päätteessä. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa pientaloalueen tonttien tiivistäminen yleiskaavan hengessä. Kaavamuutoksen tavoitteet perustuvat Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan 24.5.2022 hyväksymien Länsi-Pakilan täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteiden ja yleiskaavan tavoitteisiin. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemusten johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa.
Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on pääosin asuntovaltaista aluetta A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata. Halkosuontien varteen, pienelle alueelle ulottuu yleiskaavan asuntovaltainen A3-merkintä, jolla korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4-1,2. Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja vuosien 1955 ja 2007 väliltä, enimmäkseen kuitenkin 1970- ja 1980-luvulla laadittuja. Lähes poikkeuksetta tontin kadunpuoleiselle rajalle on osoitettu noin neljä-viisi metriä leveä istutettava alueen osa, korkein sallittu kerrosluku on kaksi ja tehokkuusluku on e =0,25. Suojelumääräyksiä ei tonteille asemakaavoissa ole osoitettu.
Suunnittelualueen rakennuskanta on ikärakenteeltaan ja ilmeeltään kerroksellista pientalorakentamista. Vanhin rakennus on rekisteritietojen mukaan valmistunut vuonna 1947, nuorin vuonna 1980. Osa muutosalueen tonteista on rakentamattomia. Länsi-Pakilan ominaisluonnetta on tarkasteltu selvityksissä Länsi-Pakilan ympäristöhistoriallinen selvitys, historiallinen tausta ja Länsi-Pakilan ympäristöhistoriallinen selvitys, nykytila. (Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy ja MASU Planing Oy, 18.6.2021). Selvityksiin on koottu alueen identiteetin kannalta keskeisiä vaalittavia ominaispiirteitä ja työn aikana paikannettuja arvokkaita ja huomionarvoisia erilliskohteita ja rakennuksia. Tämän valikoiman pohjalta on valittu rakennukset, joista on teetetty rakennushistoriallinen inventointi. Kaavamuutosalueeseen sisältyy kaksi rakennusta, joilla on inventoinnissa tunnistettu erityistä kulttuurihistorialista merkittävyyttä.
Asemakaavan muutosehdotuksessa, kahta tonttia lukuun ottamatta, kaikki tontit on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A) tehokkuusluvulla e=0,4. Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on pääosin kaksi. Rakennusalaa ei pääsääntöisesti ole merkitty, vaan rakennusten etäisyyksille on eri tilanteissa annettu vähimmäisetäisyys metreissä. Asuinrakennuksilla etäisyys naapuritontin tai virkistysalueen rajasta on neljä metriä, talousrakennuksilla kadusta ja virkistysalueesta kolme metriä ja naapuritontin rajasta kaksi metriä. Rajanaapureiden yhteisellä sopimuksella etäisyydet voivat kuitenkin olla pienemmät. Ympäristöhistoriallisessa selvityksessä esiin tuotuja, alueen vaalittavia ominaispiirteitä kuten alueen vehreä yleisilme ja etupuutarhat, maisemallisesti merkittävät puut ja puuryhmät sekä katujen varsien pensasaidat, muut säilyneet aidat ja istutukset on asemakaavaehdotuksessa pyritty vaalimaan kaavamääräyksin. Tonttien kadun puoleisiin reunoihin on määrätty noin kolmen metrin levyinen alue, jota koskee joko määräys istutettava alueen osa, puin ja pensain istutettava alueen osa tai istutettava alueen osa, jolla kaupunkikuvallisesti merkittävä puusto tulee säilyttää. Myös suunnitteluperiaatteissa edellytetään, että täydennysistutusten tulee olla monilajista ja alueen ominaispiirteisiin sopivaa puutarhakasvillisuutta. Vehreyttä pyritään vaalimaan myös määräämällä säilyttämään tai istuttamaan tontilla vähintään yksi kookas puu tontin 400 m2 kohti. Lisäksi tonteilla tulee säilyttää olemassa olevaa kookasta puustoa ja olevaa kasvillisuutta mahdollisuuksien mukaisesti. Tonttiliittymän leveys saa olla enintään 3,5 metriä.
Kaupunkikuvaan ja rakentamiseen liittyen uudisrakennuksista määrätään, että ne on suunniteltava siten, että ne muodon, materiaalin, värin ja julkisivupintojen jäsentelyn suhteen ovat sopusoinnussa alueen olevien rakennusten kanssa. Tontilla olevien talousrakennusten ja autosuojien tulee olla muodoltaan ja kooltaan alisteisia suhteessa oleviin asuinrakennuksiin. Rakennuksille on myös annettu enimmäiskorkeudet, mutta ei kattomuotoon, materiaaleihin tai väritykseen liittyviä määräyksiä. Lisäksi viidellä tontilla on määrätty julkisivun enimmäispituus (12 metriä) ja päädyn enimmäisleveys (10 metriä).
Edellä mainittujen selvitysten perusteella suunnittelualueen olevista rakennuksista osoitteessa Alkutie 79 sijaitsevalle pientalolle esitetään suojelumerkintää sr-2. ”Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja ja vesikattoa. Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät saa heikentää sen arvoa tai hävittää sen ominaispiirteitä. Rakennusta ei saa purkaa.” Tämä Arkkitehtitoimisto Kalle Vartolan suunnittelema kaksikerroksinen omakotitalo on 1960– 1970-luvun taitteen modernistisen uniikin pientaloarkkitehtuurin hyvä esimerkki. Rakennus on säilynyt pääosin ulkoisesti alkuperäisten suunnitelmien mukaisena. Tontin eteläosassa katualueen varressa sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävä kivinen tukimuuri, jolle on esitetty merkintä ”Säilytettävä tukimuuri.”. Osoitteessa Suovatie 16 sijaitsee kerroksellinen pientalokokonaisuus, joka on rakentunut 1953 vuodesta lähtien. Asuinrakennuksen vanhin osa on kaupunkikuvallisesti merkittävää jälleenrakennuskauden yksilöllisesti suunniteltujen pientalojen katuosuutta Suovatiellä. Tämän kokonaisuuden ja katutilan ilmeen vaalimiseksi tontille on annettu merkintä A/s: ”Asuinrakennusten korttelialue, joka on kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti, paikallishistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas.” Tälle tontille on myös määritelty rakennusala, joka Suovatien ja Elontien kulmauksessa noudattaa tontin varhaisinta rakennusvaihetta edustavan pientalon rakennusalaa, rakennuksen harjasuunta on olevan talon mukainen ja rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan Suovatien puoleiseen reunaan. Näillä määräyksillä ohjataan olevan 1950-luvun pientalon säilyttämiseen osana Suovatien kokonaisuutta, vaikka rakennusala muutoin mahdollistaa olevasta kokonaisuudesta poikkeavan ratkaisun.
Länsi-Pakilalla on ympäristöhistoriallisessa selvityksessäkin tunnistettu yksityiskohdissaan kerroksellinen, mutta kokonaisuutena tasapainoinen puutarhakaupunkimainen yleisilme, jossa näkyy eri vuosikymmenien tunnusomainen rakennustapa 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Enintään kaksikerroksinen rakentaminen ja kortteleiden pienimittakaavainen rakenne ja hallittu mittakaava yhdessä selkeän ja vehreän, mutta ilmeeltään vaihtelevan katuverkoston kanssa antavat Länsi-Pakilalle sen oman tunnistettavan ominaisluonteen. Nyt esillä oleva asemakaavan muutosehdotus tukee yleiskaavan tiivistämistavoitetta, jättäen kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa lisärakentaminen eri tavoin, myös olevaan rakennuskantaa säilyttäen. Yksilöllisiä ratkaisuja edustavat, tiivistä katutilaa muodostavat pientalot ja rivitalot ovat osa Länsi-Pakilan rikasta, vaihtelevaa ja moni-ilmeistä kaupunkikuvaa. Yksittäisenä kohteena Alkutie 79 arkkitehtuuriltaan erityisen arvokkaan ja yhtenäisen katutilan ilmeen kannalta keskeisen Suovatie 16 pientalon säilyminen on pyritty varmistamaan kaavamääräyksin. Kaavamääräyksin pyritään lieventämään täydennysrakentamisen vehreyttä vähentävää vaikutusta ja toisaalta varmistamaan myös jo varhaisista kaavallisista ratkaisuista periytyvän vehreän katutilan ja tonttien puutarhamaisen ominaisluonteen säilyminen jatkossakin, mitä kaupunginmuseo pitää erittäin tärkeänä vaalimistavoitteena Länsi-Pakilassa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Asemakaavan suunnittelualueista sijaitsee Alkutie 79:n kiinteistö osittain muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen Tukikohta XXII:11 (Länsi-Pakila) (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000013819) alueella. Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus, joka on kuulunut koko pääkaupunkiseutua 1914–18 kiertäneeseen linnoitettuun puolustusvyöhykkeeseen. Helsingin kaupunginmuseo teki kiinteistön alueella maastokatselmuksen 2021 ja Museoviraston koekaivausryhmä dokumentoi kiinteistön eteläosassa olleita linnoitteita, jotka jäivät tuolloin uudisrakennuksen alle. Maastotarkastuksessa huomattiin tontin pohjoisosassa betonikappaleita, jotka viittaavat maan alla säilyneisiin linnoitteisiin, joita ei oltu aikaisemmin kartoitettu. Kiinteän muinaisjäännöksen aluerajausta tarkennettiin kiinteistön alueella keväällä 2024 maastotarkastuksen ja arkistolähteiden perusteella, jolloin selkeästi tuhoutuneet alueet rajattiin pois ja samalla rajausta laajennettiin pohjoisosasta käsittämään havaittujen betonirakenteiden kappaleiden alue.
Kiinteistön pohjoisosaan suunnitellaan uuden talon rakentamista. Koska kaavahanke koski kiinteää muinaisjäännöstä, järjestettiin 12.2.2024 muinaismuistolain 13. §:n mukainen neuvottelu, jossa todettiin puolustusaseman XXII:11 lähes kokonaan tuhoutuneen lähiseudun rakennusten, pihamaiden ja katualueiden alle. Kiinteistön pohjoisosassa on vanhojen ilmakuvien perusteella mahdollisesti jäljellä vähäisiä osia puolustusasemasta maan alla.
Muinaisjäännöksen osan katsotaan aiheuttavan merkitykseensä nähden kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Kohteen merkittävyysarvion perusteella kiinteistön alueella sijaitsevan muinaisjäännöksen osa on poistettavissa riittävien tutkimusten ja dokumentoinnin jälkeen. Asemakaavaan alue osoitetaan aikataulullisista syistä kaavamerkinnällä smd ja selityksellä: ”Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Ennen rakennustöiden aloittamista tulee suorittaa tonteilla sijaitsevien linnoituslaitteiden arkeologinen tutkiminen ja dokumentointi.” Koska kyseessä on pieni yksityinen hanke, jossa taloyhtiön omistus on yhdellä osakkaalla, valtio vastaa muinaisjäännöskohteen tutkimuksen ja dokumentoinnin kustannuksista.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Länsi-Pakilan pientaloalue 2023 asemakaavan muutoksen ehdotukseen.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
John Lagerstedt, tutkija, puhelin: 310 28328
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 06.08.2024 § 37
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12916 pohjakartan kaupunginosassa 34 Pakila. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12916
Kaupunginosa: 34 Pakila
Kartoituksen työnumero: 7/2024
Pohjakartta valmistunut: 1.7.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija, puhelin: 09 310 31976
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Detta beslut publicerades 04.04.2025
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser eller för vars område byggnadsordningen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Besvär anförs primärt via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Förvaltningsdomstolens besöksadress är:
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Förvaltningsdomstolen är öppen måndag–fredag kl. 8.00-16.15.
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks, (det överklagade beslutet);
- till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas (yrkandena);
- grunderna för yrkandena;
- vad besvärsrätten grundar sig på om det överklagade beslutet inte avser ändringssökanden själv.
I besvären ska dessutom ändringssökandens namn och kontaktuppgifter uppges. Om talan förs av ändringssökandens lagliga företrädare eller ombud, ska också dennes kontaktuppgifter uppges. Medan besvären är anhängiga ska förvaltningsdomstolen utan dröjsmål underrättas om ändringar i kontaktuppgifterna.
Besvären ska också innehålla uppgift om postadress och eventuell annan adress till vilken handlingar som hänför sig till rättegången kan sändas (processadress). Om ändringssökanden har uppgett flera processadresser, kan förvaltningsdomstolen välja till vilken av dem den skickar de handlingar som hänför sig till rättegången.
Till besvärsskriften ska fogas
- det överklagade beslutet med besvärsanvisning;
- utredning om när ändringssökanden har fått del av beslutet, eller annan utredning om när besvärstiden börjat löpa;
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte redan tidigare har lämnats till myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift med stöd av lagen om domstolsavgifter (1455/2015) för behandlingen av ärendet. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
Skyddad e-post: https://securemail.hel.fi/
Använd alltid skyddad e-post när du skickar personliga uppgifter.
Nämn alltid diarienumret (t.ex. HEL 2021-000123) i ditt meddelande om ditt ärende redan har upptagits till behandling vid Helsingfors stad.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
Norra esplanaden 11-13 | |
Telefonnummer: | 09 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Upplysningar
Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045