Poikkeaminen, Kruunuhaka, K2 tontti 1, Metsäsikakortteli, Senaatti-kiinteistöt

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 2 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista voimassa olevasta asemakaavasta nro 8980 seuraavasti:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Senaatti-kiinteistöt

Rakennuspaikka

1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 2 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa sijoittaa rakennusten ensimmäiseen kerrokseen pelkkää toimistotilaa, rakentaa kiinteistön pihan puolelle porrashuoneen (116 k-m²), tekniikkakuilun, tukimuurin ja pyöräkatoksen, avata oviaukkoja tontin 4 vastaiseen suojeltuun rajaseinään, luopua pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitteesta ja lyhytaikaisesta pysäköintipaikkavelvoitteesta, poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8980 siten, että asemakaavan velvoittava määräys sisustaa rakennusten ensimmäisen kerroksen tiloista 2–10 % tontin kerrosalasta näyttely- ja liiketilaksi ei toteudu, uusi porrashuone, tekninen kuilu, tukimuuri ja pyöräkatos rakennetaan rakennusalan ulkopuolelle, ja uusia oviaukkoja avataan suojellun rakennuksen rajaseinään tontin 4 puolelle, korttelia 2 koskeva autopaikkamääräys ja velvoittava määräys varata 25 % autopaikoista lyhytaikaista pysäköintiä varten ei toteudu.

Hakijan mukaan poikkeamishakemus on osa korttelin perusparannus- hanketta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksia on hankala saada esteettömiksi ilman uutta porrashuonetta. Tavoitteena on saada ulkopuolista tarvetta palveleva talotekniikka sijoitettua suojeltujen rakennusten ulkopuolelle ja kortteliin runsaasti pyörätelineitä. Pysäköintipaikat varataan jatkossa virka-autoille ja autopaikkojen leveyttä lisätään. Osa paikoista muutetaan polkupyöräpaikoiksi.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 8.1.1988 vahvistettu Helsingin vanha kaupunginosa -niminen asemakaava nro 8980. Asemakaavan mukaan kortteli on merkitty YH, Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle tontilla 1 on osoitettu rakennusalat mutta ei ole määritelty rakennusoikeutta. Koko kaava-alue on merkitty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (s s s -merkintä), jonka rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja ei saa vähentää. Tontin rakennukset on merkitty asemakaavassa suojeltaviksi rakennuksiksi sr- ja sk -merkinnöin, joista jälkimmäinen viittaa valtioneuvoston 18.9.1980 asetuksen 480/1985 nojalla tekemään suojelupäätökseen. Korttelin 2 rakennusten katutasoon liittyviin tiloihin tulee sisustaa näyttely- ja liiketilaa yhteensä vähintään 2 %, kuitenkin enintään 10 % tontin kerrosalasta. Näistä tiloista saadaan tontille 4 sijoittaa kellariin enintään 300 m². Maanpäällisten autopaikkojen määrä ja sijainti tontilla on suunniteltava siten, ettei rakennuksen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähene. Piha on istutettava tai päällystettävä tyyliin sopivalla tavalla. Suojelumääräyksellä merkittyjen rakennusten autopaikkamääräys on 1 ap / 800 k-m². Muun kerrosalan osalta autopaikkamääräys on enintään 1 ap / 350 k-m². Määräyksen edellyttämien autopaikkojen lukumäärän ylittäessä maanpäällisten autopaikkojen määrän saa autopaikkoja rakentaa maan alle tai rakennuksiin siten, että: kortteliin 2 tontille 4 saa sijoittaa korttelin 2 tonttien 1, 4, ja 5, korttelin 5 tontin 8, korttelin 12, korttelin 29 tontin 2 sekä korttelin 591 tontin 4 autopaikkoja. Korttelin 2 autopaikoista on vähintään 25 % varattava lyhytaikaista pysäköintiä varten.

Asemakaava-alue on osa luokiteltua kiinteää muinaisjäännösaluetta (tunnus 1000006099) ja on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskustan (C1), keskustatoimintojen alueeksi. Yleiskaavan aluemerkinnän C1 mukaan alue on palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää.

Helsingin maanalaisen yleiskaavan nro 12704 (tullut voimaan 19.8.2021) mukaan alue on keskustan maanalaisen kehittämisen kohdealuetta, jossa on esitetty alueelle olemassa olevat liikennetunnelit, sekä tilavaraus ohjeellista linjausta noudattavalle suunnitellulle liikennetunnelille.

Hakemuksen mukaisen korttelin 2 tontilla 1 Snellmaninkadun varren rakennus ja puolet Kirkkokadun varren rakennuksesta on sisällytetty Museoviraston inventoinnissa (RKY) valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohdeluetteloon (Senaatintori ympäristöineen).

Tontilla sijaitsee kaksikerroksinen empirerakennus 1840-luvulta ja nelikerroksinen jugendrakennus vuodelta 1906. Rakennukset ovat olleet monessa käytössä, ja niissä on tehty useita muutoksia. Rakennukset ovat nykyisin valtioneuvoston toimitiloja. Karttapalvelun tietojen mukaan kerrosala on yhteensä 3 838 k-m².

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia korttelin ulkopuolelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että hankkeella ei ole tarvetta antaa vastinetta saatujen lausuntojen johdosta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Museovirastolta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).

Museovirasto toteaa lausunnossa (11.3.2024), että hankkeen arkkitehdin Museovirastolle esittelemät luonnokset osoittavat, että esitetyt asemakaavasta poikkeavat ratkaisut ovat osana korttelin kehittämishanketta sovitettavissa hyväksyttävällä tavalla korttelin kulttuuriympäristöön ja suojeltuihin rakennuksiin. Museovirasto puoltaa poikkeamishakemusta. Muutos- ja korjaussuunnitelmista on rakennuslupakäsittelyä varten pyydettävä Museoviraston lausunto.

ELY-keskus toteaa lausunnossaan (21.2.2024), että hankkeeseen liittyvät asiakirjat on esitelty sovitussa esittelytilaisuudessa Kaupunkiympäristön toimialan tiloissa. Yhtä rakennusta lukuun ottamatta rakennukset on suojeltu asetuksella ja toimivalta niiden osalta on Museovirastolla. Yhtä rakennusta ei ole suojeltu, eikä sen osalta ole huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hakemuksen mukainen poikkeaminen asemakaavasta on vähäinen eikä aiheuta ympäristöön merkittäviä muutoksia. Esitettyjen suunnitelmien mukainen toteuttaminen parantaa merkittävästi korttelin sisäisiä yhteyksiä, parantaa autopaikkojen käytettävyyttä sekä lisää pyöräpaikkojen lukumäärää. Rakennusalan ylitykset tapahtuvat korttelin sisäosissa, eikä niillä siten ole vaikutusta laajemmin kaupunkikuvaan.

Museovirasto on puoltanut esitettyjä poikkeamisia. ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että yhtä rakennusta lukuun ottamatta rakennukset on suojeltu asetuksella ja toimivalta niiden osalta on Museovirastolla. Yhtä rakennusta ei ole suojeltu, eikä sen osalta ole huomautettavaa. Korttelin erityinen käyttö huomioiden katutasossa olevat liiketilat saa muuttaa toimistotilaksi, uusia autopaikkoja ei tarvitse toteuttaa ja autopaikkoja koskevasta määräyksestä varata 25 % autopaikoista lyhytaikaista pysäköintiä varten saa maankäytöllisistä syistä poiketa.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö tai hyödyntäminen sekä tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.