Lausuntopyyntö, luonnos asetukseksi yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta, sosiaali- ja terveysministeriö

HEL 2023-015512
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 2. / 2 §

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle asetuksesta yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta

Helsingfors stadsstyrelse

Päätös

Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:

1. Lausunnonantajan näkemykset yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteista (1 §)

Tavoitteiden sanoittamisessa on yleisesti ottaen onnistuttu ja niiden muotoilu on selkeämpi voimassa olevaan asetukseen nähden. Perustelumuistiossa on huomioitu hyvin sekä hyvinvointialueuudistuksen aiheuttamat muutokset sosiaalityön toimintaympäristössä että mahdollisuudet edistää henkilöstön veto- ja pitovoimaa tuomalla sosiaalityön tutkimus vahvemmin osaksi käytäntöä.

On hyvä, että sosiaalihuollon vaikuttavuuden edistäminen on nostettu omaksi tavoitteekseen ja perustelumuistiossa on huomioitu siihen liittyvät sosiaalihuollon erityispiirteet. On kuitenkin kyseenalaista, missä määrin korkeatasoista ja pitkäkestoista vaikuttavuustutkimusta voidaan toteuttaa yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen valtionrahoituksella, jos tutkimusrahoitus on myös jatkossa lähtökohtaisesti kaksivuotinen.

Pykälän kolmannen kohdan tavoitetta tulisi täydentää lisäämällä siihen tutkimustiedon levittäminen ja hyödyntäminen sosiaalihuollossa ja muualla yhteiskunnassa. Näin se olisi yhdenmukainen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta (888/2019) kanssa, ja vahvistaisi tutkimustiedon levittämisen ja hyödyntämisen merkitystä sosiaalihuollon tutkimusperusteisuudessa.

2. Lausunnonantajan näkemykset yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueista (2 §)

Esitetyt painoalueet ovat tärkeitä ja niissä on huomioitu kattavasti sosiaalityön eri ulottuvuudet. On hyvä, että asiakasturvallisuus ja laatu sekä henkilöstö, asiantuntijuus ja työn rakenteet on tuotu uusina painoalueina asetukseen. Samoin on myönteistä, että kohdassa 2 sanoitusta on laajennettu erityistä tukea tarvitsevista erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin.

Uutta 2 momenttia, joka kohdentaa kaikkia sisällöllisiä painoalueita aiempaa selkeämmin ja vahvemmin palvelujärjestelmään voidaan pitää kiitettävänä. Momentti vahvistaa sosiaalityön tutkimukselle asetuksessa esitettyjä tavoitteita ja päämääriä sekä edistää tutkimusperusteisia sosiaalipalveluja ja palvelujärjestelmän kehittämistä tutkimuksen avulla.

Tutkimuksen jatkuvuuden näkökulmasta kohta 6 on hyvä
lisäys, mutta sen säännöskohtaiseen perusteluun tulisi avata, miten arviointitutkimuksen rahoitus jaetaan suhteessa uusiin tutkimushankkeisiin. Lisäksi ehdotetaan asetuksen sanamuotoa muutettavan muotoon ”aiemmin tämän asetuksen perusteella rahoitusta saaneille hankkeille”, jotta asetusta ei tämän kirjauksen vuoksi tarvitsisi päivittää toistuvasti.

Tämä myös mahdollistaisi sen, että rahoituksen avulla kehittyjä toimintamalleja tai interventioita voitaisiin kokeilla käytännössä jonkin aikaa ennen arviointitutkimukseen rahoituksen hakemista. Nykymuodossa asetusteksti luo painetta hakea rahoitusta arviointitutkimukseen välittömästi, sillä sen jatkuvuus on epävarmaa.

Tässä muodossaan painoalueet eivät riittävän selkeästi tai yksilöidysti nosta implementointitutkimusta esiin ja siten ohjaa hankkeita myös implementointitutkimuksen suuntaan. Implementointitutkimuksen nostaminen joko tutkimuksen painoalueisiin tai esimerkkinä perustelumuistiossa mainittaviin tutkimusasetelmiin vahvistaisi sosiaalihuollon tutkimusperusteisuutta sekä tutkimustiedon levittämistä ja hyödyntämistä sosiaalihuollossa.

3. Lausunnonantajan näkemykset valtakunnallisen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmästä (3 §)

Ei lausuttavaa, sillä uudessa asetuksessa ei ole merkittävää muutosta voimassa olevaan asetukseen nähden.

4. Lausunnonantajan näkemykset valtakunnallisen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän tehtävistä (4 §)

Asetukseen tehty lisäys uuden tiedon levittämisen ja hyödyntämisen tukemisesta sosiaalihuollossa ja muualla yhteiskunnassa on tärkeä, ja se tulisi nostaa myös tutkimuksen tavoitteisiin (1 §).

Arviointiryhmän tehtävistä ei ilmene, mitä uuden tiedon levittäminen ja hyödyntäminen käytännössä tarkoittaisi ja mikä sen suhde olisi tutkimushankkeissa tehtävään tiedon levittämiseen. Perustelumuistiossa ei avata, viitataanko tällä ensisijaisesti viestinnälliseen tukeen vai johonkin muuhun toimenpiteeseen.

Olisi tarpeellista, että tutkimushankkeista sekä niiden etenemisestä ja tuloksista viestittäisiin keskitetysti, jolloin ajankohtainen tieto olisi helposti kaikkien saatavilla ja seurattavissa. Tämä lisäisi osaltaan tutkimusrahoituksen käytön läpinäkyvyyttä.

5. Lausunnonantajan näkemykset valtakunnallisen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän kokoonpanosta (5 §)

Asetuksen mukaan arviointiryhmässä tulee olla riittävä ja tasapuolinen edustus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Perustelumuistiossa todetaan, että kokoonpanon tulisi olla alueellisesti kattava. On tärkeää, että arviointiryhmän kokoonpanossa huomioidaan alueellisen kattavuuden lisäksi palvelujärjestelmän edustuksen osalta myös väestömäärän jakautuminen ja väestörakenne. Tasapuolisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edustuksen varmistaminen edellyttää, että arviointiryhmän kokoonpanossa on monipuolinen edustus erilaisilta alueilta.

6. Lausunnonantajan näkemykset voimaantulosta (6 §)

Voimaantuloajankohta on hyvä. Perustelumuistion mukaan asetus olisi voimassa toistaiseksi, mutta arviointiryhmän tehtävänä on tehdä ministeriölle vuosittain ehdotus tutkimustoiminnan painoalueista ja tavoitteista seuraavalle vuodelle, eli asetuksen 1 § ja 2 § muutostarvetta arvioidaan vuosittain. Vuosittaisen arvioinnin hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalaista.

Korkeatasoisten ja vaikuttavien tutkimushankkeiden suunnittelu ja järjestäytyminen ovat pitkiä prosesseja, jotka onnistuakseen edellyttävät rahoitusmekanismilta ennakoitavuutta ja vakiintuneisuutta. Tavoitteet ja painoalueet on muotoiltu asetusluonnoksessa niin kattavasti, ettei vuosittaiselle päivittämiselle ole perusteita. Poikkeuksen tähän tekee asetuksen 2 § 1 momentin 6 kohta, johon esitetään tämän lausunnon kohdassa 2 vaihtoehtoista sanamuotoa.

Perustelumuistiossa tulisi lisäksi todeta, että tutkimuksen tavoitteita ja painoalueita muutettavan asetuksella vain, jos niissä havaittaisiin ilmeisiä epäkohtia tai puutteita.

7. Onko asetuksen olennaisia vaikutuksia arvioitu riittävästi? Mitä muita olennaisia vaikutuksia asetuksella voidaan arvioida olevan?

Vaikutuksien arvioinnista ei ilmene, miten vuosina 2020–2023 jatkorahoitusta saaneiden hankkeiden osuus rahoituksesta vaikuttaa uusien tutkimushankkeiden rahoitukseen tai lisääntyykö sosiaalityön tutkimukselle myönnettävä rahoitus tämän myötä.

8. Muita yleisiä huomioita ehdotuksesta?

Sosiaalityön tutkimuksen valtion rahoitus on tärkeää, sillä se edistää asetuksen mukaisten tavoitteiden lisäksi rahoitusmekanismin mahdollistamilla keinoilla sosiaalityön pito- ja vetovoimaa. Kokonaisuudessaan asetusluonnos on voimassa olevaa asetusta kattavampi ja monipuolisempi. Perustelumuistiossa on kiitettävästi avattu ja määritelty asetuksessa käytettyjä käsitteitä sekä perusteltu valittuja tutkimuksen tavoitteita ja painoalueita. Asetusta ei näistä syistä tulisi päivittää ilman erityisen painavaa syytä.

Föredragande

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Mer information fås av

Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276

jan.ihatsu@hel.fi

Bilagor

1. Lausuntopyyntö 8.12.2023
Bilagan publiceras inte på internet.
2. Lausuntopyyntö 8.12.2023, liite, luonnos, fi
Bilagan publiceras inte på internet.
3. Lausuntopyyntö 8.12.2023, liite, luonnos, Perustelumuistio
Bilagan publiceras inte på internet.

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.