Valtuustoaloite, Helsingin eläinpelastusyksikön toiminta on turvattava
Ledamoten Amanda Pasanens motion om att säkerställa Helsingfors djurräddningsenhets verksamhet
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Amanda Pasanen och 25 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors djurräddningsenhets verksamhet inte ska läggas ner och att staden även i fortsättningen ska trygga finansieringen av transport av skadade och vilda djur till Högholmens Vilddjurssjukhus. Motionen finns som bilaga 1.
Djurräddningsenhetens verksamhet har inte avslutats eller avvecklats. Helsingfors stads räddningsverk bedriver sin verksamhet i enlighet med den riksomfattande verksamhetsmodellen och koncentrerar sig på räddningsväsendets lagstadgade uppgifter utifrån Nödcentralens riskanalys. Djurräddningsenheten tillkallas i situationer där objektet är hus- och produktionsdjur samt vilda djur, om situationen förorsakar fara för människor eller stör samhällets verksamhet. Dessutom har djurräddningsenhetens telefontjänst överförts till Högholmen, där utbildade djurskötare tar emot samtalen.
Bakgrund
Djurräddningsenheten inrättades i Helsingfors räddningsverk när staden beredde sig på den första fågelinfluensavågen. Efter inrättandet beslutade staden att utvidga enhetens verksamhet till att även ta hand om andra djurräddningsuppdrag. Samtidigt inrättades i förarens telefon en rådgivningstjänst för stadsborna.
Under årens lopp utvidgades och fördjupades verksamheten avsevärt jämfört med vad staden hade planerat och hur mycket staden hade tilldelat resurser. Dessutom visade det sig att telefontjänsten blev väldigt belastande när antalet dagliga telefonsamtal ökade varje år. Det visade sig också att rådgivningen förutsatte kännedom om vilda djur. För de resurser som hade tilldelats djurräddningsenheten före ändringen finns det numera mer kritiska behov inom sådana funktioner som stöder räddningsverkets lagstadgade uppgifter och räddningsmännens arbetssäkerhet.
Utmaningar med beredskap
Helsingfors invånarantal har ökat snabbt samtidigt som staden förtätats. Dessutom har både staden och dess befolkning förändrats kraftigt. Dels på grund av en kraftig befolkningstillväxt och byggande har beredskapen i Helsingfors inte lyckats svara på förändrade behov, och räddningsverksamhetens beredskap har uppvisat långvariga brister.
Räddningsverket har försökt svara på utmaningarna med beredskapen bland annat genom att bygga nya räddningsstationer och utveckla sin verksamhet i den komplexa stadsmiljön som ständigt förändras. Detta har inneburit ett ökat personalbehov i en situation då Finland har brist på räddningsmän på en riksomfattande nivå. En stor del av resurserna har riktats till lagstadgade uppgifter.
Lagstiftning
I och med välfärdsområdesreformen har finansieringen av räddningsväsendets tjänster överförts till staten från ingången av 2023, och därmed riktas finansieringen endast till lagstadgade tjänster. Utöver det har räddningsverket under 2024 tilldelats nya lagstadgade uppgifter, vilket orsakar nya utmaningar i en situation där det redan råder stor personalbrist.
Lagen om djurvälfärd (693/2023) fastställer att djurskyddsmyndigheterna omfattar Livsmedelsverket, regionförvaltningsverket, Tullen, kommunalveterinären och den tjänsteinnehavare som utövar tillsyn över hälsoskyddet i kommunen samt polisen. Dessutom förpliktar lagen att var och en ska hjälpa vilda djur som är sjuka, skadade eller annars i hjälplöst tillstånd eller se till att djuret får lämplig vård.
Sammanfattning och slutsatser
På grund av de ovannämnda omständigheterna har social-, hälsovårds- och räddningssektorn inte möjlighet att fortsätta djurräddningsenhetens verksamhet i samma omfattning som tidigare. Räddningsverket håller inte på att avsluta enhetens verksamhet, utan den har övergått till en riksomfattande verksamhetsmodell och man eftersträvar att styra verksamheten i den riktning som avses i lagen.
Djurräddningsenheten tillkallas via Nödcentralen i situationer där objektet är hus- och produktionsdjur samt vilda djur, om situationen förorsakar fara för människor eller stör samhällets verksamhet.
Med den ändrade verksamhetsmodellen tryggas utförandet av de lagstadgade uppgifterna, tjänsternas regionala jämlikhet och stadsbornas likvärdiga behandling.
Konsekvensbedömning
I de riksomfattande strategiska målen för räddningsväsendet 2023–2026 som statsrådet fastställt är mål 1 att en likvärdig och högklassig servicenivå inom räddningsväsendet tillgodoses både regionalt och på riksnivå.
Räddningsverket koncentrerar sig på att utföra räddningsväsendets lagstadgade tjänster och på att producera brådskande akutvårdservice. Genom ändringen av verksamheten har man strävat efter att trygga utförandet av de lagstadgade uppgifterna.
Så tryggas även likabehandlingen av människor och en jämlik tillgång till service både regionalt och på riksnivå, vilket kan ha en positiv inverkan på stadsbornas känsla av trygghet och således stadsbornas välbefinnande.
Social-, hälsovårds- och räddningsnämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Vid sammanträdet den 16 september 2024 återremitterade stadsstyrelsen svaret på ledamot Kauppilas hemställningskläm för ny beredning och förutsatte att verksamheten mellan Högholmens vilddjurssjukhus och räddningsverket beskrivs mer detaljerat enligt den verkliga situationen. Stadsstyrelsen anser att en hållbar och långsiktig lösning för att ordna de nödvändiga funktionerna ska hittas i samband med beredningen av budgeten för 2025.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan behandlas i stadsfullmäktige svar på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 30.09.2024 § 596
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Tuomas Rantanen: Lisätään esittelijän perusteluissa sopivaan kohtaan: ”Kokouksessaan 16.9.2024 kaupunginhallitus palautti valtuutettu Kauppilan ponsivastauksen valmisteluun ja edellytti, että Korkeasaaren villieläinsairaalan ja pelastuslaitoksen välinen toiminta kuvataan täsmällisemmin todellisen tilanteen mukaan. Kaupunginhallitus katsoo, että toimintojen järjestämiseen tulee hakea pitkäaikaisesti kestävä ratkaisu vuoden 2025 talousarvion valmistelun yhteydessä.”
Kannattaja: Minja Koskela
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Tuomas Rantasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
23.09.2024 Pöydälle
03.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 10.09.2024 § 192
Lausunto
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Amanda Pasasen ja 25 muun valtuutetun Helsingin eläinpelastusyksikön toimintaa koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:
"Aloitteessa esitetään, että Helsingin eläinpelastusyksikön toimintaa ei tule ajaa alas. Lisäksi ehdotetaan, että kaupunki turvaa jatkossakin rahoituksen loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten kuljetuksiin Korkeasaaren villieläinsairaalaan.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että eläinpelastusyksikön toimintaa ei ole missään vaiheessa lopetettu tai toimintaa ajettu alas. Edelleen lautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin pelastuslaitos toimii nykyisin valtakunnallisen toimintamallin mukaisesti, keskittyen pelastustoimen lakisääteisiin tehtäviin Hätäkeskuksen tekemän riskinarvion perusteella. Eläinpelastusyksikkö hälytetään tilanteisiin, joissa kohteena ovat koti- ja tuotantoeläimet sekä villieläimet, mikäli tilanne aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai haittaa yhteiskunnan toimintaa. Lisäksi eläinpelastusyksikön puhelinpalvelu on siirretty hoidettavaksi Korkeasaareen, jossa puheluihin vastaavat koulutetut eläintenhoitajat.
Taustaa
Eläinpelastusyksikkö on perustettu aikanaan Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle varauduttaessa ensimmäiseen lintuinfluenssa-aaltoon. Perustamisen jälkeen yksikön toimintaa päätettiin laajentaa myös muiden eläinpelastustehtävien hoitamiseen. Samalla yksikön kuljettajan puhelimeen perustettiin neuvontapuhelin kaupunkilaisten käyttöön. Vuosien kuluessa toiminta laajeni ja syveni huomattavasti siitä, mitä alun perin oli suunniteltu ja resursoitu. Lisäksi puhelinpalvelu osoittautui erittäin kuormittavaksi päivittäisten puheluiden määrän kasvaessa vuosittain. Annetun neuvonnan havaittiin myös edellyttävän perehtyneisyyttä villieläimiin. Eläinpelastusyksikköön ennen muutosta sijoitetulle resurssille on nykyisin kriittisempää tarvetta muissa toiminnoissa, jotka tukevat pelastuslaitoksen lakisääteisiä tehtäviä sekä pelastajien työturvallisuutta.
Toimintavalmiuden haasteet
Helsingin kaupunki ja väestö on kasvanut nopeasti sekä tiivistynyt ja muuttunut voimakkaasti. Osaltaan voimakkaan väestönkasvun ja rakentamisen takia Helsingin toimintavalmius ei ole pystynyt vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin ja pelastustoiminnan toimintavalmiudessa on havaittu pitkäaikaisia puutteita. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on pyrkinyt vastaamaan toimintavalmiuden haasteisiin muun muassa rakentamalla uusia pelastusasemia ja kehittämällä toimintaansa kompleksisessa muuttuvassa kaupunkiympäristössä. Tämä on tarkoittanut lisääntyvää henkilöstötarvetta samaan aikaan, kun Suomessa on valtakunnallinen pula pelastajista. Resursseja on kohdistettu vahvasti lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen.
Lainsäädäntö
Hyvinvointialueuudistuksen myötä pelastustoimen palvelujen rahoitus on siirtynyt vuoden 2023 alusta valtiolle, ja sen myötä rahoitus kohdistuu vain lakisääteisiin tehtäviin. Lisäksi vuoden 2024 aikana Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle on kohdistettu uusia lakisääteisiä tehtäviä, mikä aiheuttaa uusia haasteita jo ennestään vaikeassa henkilöstön saatavuustilanteessa.
Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) määrittää eläinsuojeluviranomaisiksi Ruokaviraston, aluehallintoviraston, Tullin, kunnaneläinlääkärin ja kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavan viranhaltijan sekä poliisin. Lisäksi laki velvoittaa jokaista auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä tai huolehtimaan, että se saa asianmukaista hoitoa.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Edellä mainituista seikoista johtuen sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, ettei Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei mahdollisuutta jatkaa eläinpelastusyksikön toimintaa sellaisenaan, kuten se on aiemmin ollut. Samalla lautakunta toteaa, ettei Helsingin kaupungin pelastuslaitos ole lopettamassa yksikön toimintaa, vaan se on siirtynyt valtakunnalliseen toimintamalliin ja toimintaa on pyritty ohjaamaan lain tarkoittamaan suuntaan.
Eläinpelastusyksikkö hälytetään Hätäkeskuksen kautta tilanteisiin, joissa kohteena ovat koti- ja tuotantoeläimet sekä villieläimet, mikäli tilanne aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai haittaa yhteiskunnan toimintaa.
Toimintamallin muutoksella turvataan lakisääteisten tehtävien hoitaminen ja palvelujen alueellinen yhdenvertaisuus sekä kaupunkilaisten tasapuolinen kohtelu.
Vaikutusten arviointi
Valtioneuvoston vahvistaman pelastustoimen valtakunnallisen strategisen tavoitteen mukaan, pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos keskittyy pelastustoimen lakisääteisten palvelujen hoitamiseen sekä kiireellisen ensihoitopalvelun tuottamiseen. Toiminnanmuutoksella on pyritty turvaamaan lakisääteisten tehtävien hoitaminen.
Näin turvataan myös ihmisten tasapuolinen kohtelu ja palvelun yhdenvertainen saatavuus sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, millä voi olla positiivisia vaikutuksia kaupunkilaisen kokemaan turvallisuuden tunteeseen ja tätä kautta kaupunkilaisen hyvinvointiin."
03.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jari Korkiamäki, pelastuspäällikkö, puhelin: 09 310 30060
Marko Rostedt, pelastusjohtaja, puhelin: 310 30100
Jani Pitkänen, pelastuskomentaja, puhelin: 09 310 30000
Detta beslut publicerades 16.10.2024
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Jan Ihatsu, stadssekreterare, telefon: 09 310 36276