Vahingonkorvaus, autovaurio, tammi-helmikuu 2024, Itäväylä ja Tuusulanväylä

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 8.4.2024 esittänyt kaupungille määrältään 1 088,60 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan auto vaurioitui hakijan ajettua tammi- tai helmikuun 2024 aikana kahteen kuoppaan. Kuopista toinen oli Herttoniemessä ja toinen Pakilassa.

Hakijalle on esitetty 14.6.2024 lisäselvityspyyntö kummankin vahinkotapahtuman yksilöinnistä. Hakijaa on pyydetty täydentämään kummankin vahingon osalta tarkka vahinkoaika ja -paikka ajokaistoineen ja ajosuuntineen, sekä yksilöinti siitä, mikä vahinko autolle on tapahtunut vahinkojen seurauksena. Hakija on toimittanut lisäselvitykset 18.6.2024. Hakijan toimittaman lisäselvityksen mukaan ensimmäinen vahinko on tapahtunut 16.1.2024 kello 16.05 Itäväylällä Herttoniemen ensimmäisen liittymän kohdalla Kulosaaren ja Herttoniemen sillan jälkeen. Itäväylällä tapahtuneen vahingon kustannukset ovat lisäselvityksen mukaan olleet 687,68 euroa. Toinen vahinko on tapahtunut Kehä I:llä 3.2.2024 kello 19.17, ja tämän vahingon kustannukset ovat olleet 400,92 euroa.

Vahinkopaikka 3.2.2024 tapahtuneessa vahingossa Kehä I:llä kuuluu ELY-keskuksen kunnossapitovastuulle. Koska hakija ei ole antanut lupaa 8.4.2024 esittämässään vahingonkorvausvaatimuksessa vahingonkorvausasiansa siirtoon, hakijalle on 4.9.2024 ilmoitettu, että kaupungilla ei ole toimivaltaa käsitellä vaatimusta Kehä I:llä tapahtuneen vahingon osalta, ja neuvottu hakijaa esittämään vaatimuksensa tämän vahingon osalta ELY-keskukselle.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka Itäväylällä on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia. Pääkadun urasyvyys saa olla vähäinen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen
kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kaupungille on tullut palaute vahinkopaikalla olleesta kuopasta 8.3.2024, ja kuoppa on paikattu kylmämassalla 10.4.2024. Asiasta saatu selvitys perustuu GPS-tietoon. Kuoppa on syntynyt viikkojen tai kuukausien aikana säätilan vaihteluiden takia, ja urakoitsijalla ei ole ollut tietoa vahinkopaikalla olevasta kuopasta ennen vahinkoa tai 8.3.2024 saapunutta palautetta. Kuoppa on sijainnut ajoradan reunassa.

Kaupungille ei ole saapunut muita palautteita vahinkopaikalla olleesta kuopasta 8.3.2024 annetun palautteen lisäksi. Kaupungille ei ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on arviolta 1 700 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on tammikuun 2024 aikana ennen vahinkopäivää 16.1.2024 pysynyt pääosin pakkasen puolella. Sunnuntaina 7.1.2024 pakkasta on ollut klo 10 aikaan -21,1 °C. Seuraavana päivänä, 8.1.2024 lämpötila on lähtenyt lauhtumaan nopeasti, ja 9.1.2024 klo 10 lämpötila on kääntynyt plussan puolelle. Lämpötila on 9.1.2024 klo 10 ja 11.1.2024 klo 7 välillä ollut plussan puolella olleen enimmillään 2,2 °C. 11.1.2024 klo 8 lämpötila on kääntynyt takaisin pakkasen puolelle, ja lähtenyt nopeasti laskemaan. Lumen syvyys on tuolloin ollut havaintoaseman mittauksissa 25 cm. 11.1.2024 klo 23 pakkasta on ollut -10,4 °C. Vahinkopäivän 16.1.2024 aamuna ja neljänä edeltävänä päivänä ennen vahinkoa on esiintynyt vähäisiä ja ajoittaisia lumisateita, joiden takia lumen syvyys on noussut 11.1.2024–16.1.2024 välisenä aikana 11 cm. Vahinkopäivänä 16.1.2024 ennen klo 16 lämpötila on pysynyt pakkasen puolella vaihdellen -16,2 °C ja -13,9 °C välillä. Vahingon tapahtumisen aikaan 16.1.2024 klo 16 lämpötila on ollut -15,2 °C, lumen syvyys on ollut 36 cm ja keli on ollut selkeä ja poutainen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia.

Katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.