Valtuustoaloite, liikenneturvallisuuden edistäminen kärkikolmioilla väistämisvelvollisuuden osoittamiseksi
Ledamoten Juhani Strandéns motion om att förbättra trafiksäkerheten
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Behandling
Förslag om återremiss
Ledamoten Juhani Strandén understödd av ledamoten Pia Kopra föreslog att stadsfullmäktige återremitterar ärendet till stadsstyrelsen för ny beredning utgående från att Helsingfors för att främja trafiksäkerheten tydligt (märke för väjningsplikt eller stopp-märke) märker väjningsplikten för bilister vid övergångsställen vid överdragna trottoarer.
3 omröstningen
Fortsatt behandling av ärendet JA, återremiss NEJ
JA-förslag: Behandlingen fortsätter
NEJ-förslag: Ledamoten Juhani Strandéns förslag om återremiss
Ja-röster: 63
Hilkka Ahde, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Sandra Hagman, Juha Hakola, Timo Harakka, Joel Harkimo, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Minna Lindgren, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Matti Niiranen, Johanna Nuorteva, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Minna Salminen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Byoma Tamrakar, Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen
Nej-röster: 9
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Pia Kopra, Laura Korpinen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mirita Saxberg, Juhani Strandén
Blanka: 11
Oona Hagman, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Marko Kettunen, Heimo Laaksonen, Teija Makkonen, Dani Niskanen, Wille Rydman, Seida Sohrabi, Tuomas Tuomi-Nikula, Ozan Yanar
Frånvarande: 2
Mikael Jungner, Tom Packalén
Stadsfullmäktige fortsatte behandlingen av ärendet.
Äänestys 1
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Ahde, Hilkka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
| Alanko-Kahiluoto, Outi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Arajärvi, Pentti | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Arhinmäki, Paavo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Austero, Nita | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Gebhard, Elisa | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Grotenfelt, Nora | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Haatainen, Tuula | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Harakka, Timo | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Harkimo, Joel | Liike Nyt Helsinki |
| Helal, Fardoos | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Hiltunen, Titta | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
| Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Huff, Shawn | Vihreä valtuustoryhmä |
| Jalovaara, Ville | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kari, Emma | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kauppila, Elina | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Korkkula, Vesa | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Korpinen, Sini | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Koskela, Minja | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kärkkäinen, Eeva | Keskustan valtuustoryhmä |
| Lindgren, Minna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Miettinen, Nina | Vihreä valtuustoryhmä |
| Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Nevanlinna, Tuomas | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Niiranen, Matti | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Nuorteva, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pakarinen, Pia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pasanen, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
| Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
| Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
| Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Razmyar, Nasima | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Salminen, Minna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Sarkomaa, Sari | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sauri, Pekka | Vihreä valtuustoryhmä |
| Sazonov, Daniel | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
| Suomalainen, Nina | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Tamrakar, Byoma | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Tuomioja, Erkki | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Wallgren, Thomas | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
| Vartiainen, Juhana | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vepsä, Sinikka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Vierunen, Maarit | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
| Kopra, Pia | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Korpinen, Laura | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Paunio, Mikko | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Strandén, Juhani | Ei valtuustoryhmää |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Hagman, Oona | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kettunen, Marko | Ei valtuustoryhmää |
| Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Makkonen, Teija | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Sohrabi, Seida | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Tuomi-Nikula, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
| Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Jungner, Mikael | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Packalén, Tom | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Efter fullmäktigegrupp
| Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
|---|---|---|---|---|
| Vihreä valtuustoryhmä | 16 | 0 | 2 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 15 | 3 | 4 | 1 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 13 | 0 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 11 | 0 | 0 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 5 | 0 | 1 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Liike Nyt Helsinki | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Ei valtuustoryhmää | 0 | 1 | 1 | 0 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 4 | 3 | 1 |
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Juhani Strandén och 25 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors stad ska sätta upp- och nedvända trianglar, dvs. märken för väjningsplikt, i alla korsningar med förhöjda övergångsställen för att tydliggöra väjningsplikten samt att staden inte längre borde bygga sådana korsningar. Motionen finns som bilaga 1.
Ett förhöjt övergångsställe förbättrar fotgängarnas och cyklisternas säkerhet och gör gatunätets gruppering tydligare. Ett förhöjt övergångsställe är en strukturell lösning i enlighet med den nuvarande vägtrafiklagen och visar i sig väjningsplikten. Helsingfors stad verkar i enlighet med den regeln i lagstiftningen. Helsingfors är aktivt i kontakt med lagstiftaren för att tydliggöra praktiken i enlighet med lagstiftningen.
I den nya vägtrafiklag som trädde i kraft 1.6.2020 ingår en ny väjningsregel. Enligt 24 § 3 mom. 4 punkt i vägtrafiklagen ska ett fordon alltid väja för andra vägtrafikanter vid infart på en körbana efter korsning av en gång- eller cykelbana, och enligt 5 punkt för gående, cyklister eller mopedister som använder gång- eller cykelbanan, vid korsning av gång- eller cykelbanan. Det vägmärke som visar väjningsplikten för ett fordon som kommer från en sidogata kan ersättas med en gatustruktur. Ett typiskt exempel på det är ett s.k. förhöjt övergångsställe.
Den nya väjningsregeln har väckt diskussion och staden har fått respons om den i takt med att nya strukturella lösningar har dykt upp i gatubilden. Detta framhålls i högre grad på vintern.
I Helsingfors byggs förhöjda övergångsställen med eftertanke och typiskt bara i de objekt där man vill betona övergången från huvudnätverkets gata till en lugnare lokalgata. Dessutom gör ett förhöjt övergångsställe det lättare för fotgängare och cyklister att korsa gatan och förbättrar säkerheten på gatan jämfört med en lösning där det bara finns en markering av ett övergångsställe utan några strukturella åtgärder.
Staden utarbetade 19.5.2021 ett meddelande om ett förhöjt övergångsställe för att göra det och dess avsikt mer kända. Meddelandet uppdaterades 13.10.2022.
Flera gatubyggnadslösningar utgår från typritningar så att slutresultatet skulle vara likadan från vägtrafikantens synvinkel och på så sätt lättare att förstå i olika objekt i staden. Trafik- och gatuplaneringstjänsten har 2021 utarbetat en egen typritning för ett förhöjt övergångsställe. I typritningen framställs bland annat en förhöjning på totalt sex centimeter från sidogatan till trottoaren. Förhöjningen uppskattades vara tillräckligt hög för bilister, men samtidigt möjlig att cykla över. Lagstiftningen tar inte ställning till förhöjningens struktur eller höjd. Med förhöjningen förbättras säkerheten för fotgängare och cyklister som går i huvudriktningen i korsningen av sidogatan. Med strukturen betecknas skillnaden mellan huvudnätverket och det lokala nätverket för bilister.
I början av 2023 mötte flera städer under ledning av Kommunförbundet kommunikationsministeriets representant. I mötena gick parterna igenom kommunernas önskemål för efterhandsutvärdering av vägtrafiklagen samt behov av att uppdatera och tydliggöra den. Tydligheten av väjningsregeln för förhöjda övergångsställen lyftes särskilt fram, eftersom bland annat vinterförhållandena varierar mycket i landets olika delar. Kommunförbundet lämnade in en lista över de punkter i vägtrafiklagen som behöver uppdateras eller tydliggöras till ministeriet 31.3.2023.
Våren 2024 ordnade kommunikationsministeriet med representanter från Kommunförbundet, Trafikledsverket och Helsingfors stad ett diskussionstillfälle för att tydliggöra väjningsreglerna för förhöjda övergångsställen. En eventuell lösning och anslutning till den övriga förordningshelheten bedöms för tillfället i kommunikationsministeriet.
I motionen betonas i synnerhet farosituationer för fotgängare och cyklister. Märket för väjningsplikt i korsningar, dvs. upp- och nedvända triangeln, gäller endast väjning mellan fordon och spårvagn. Märket påverkar inte fotgängarens ställning. Om det finns ett märke för väjningsplikt på sidogatan och bilföraren inte är medveten om att hen är på ett förhöjt övergångsställe, är det motiverat att anta, om de nuvarande trafikreglerna tolkas korrekt, att det inte finns ett övergångsställe i korsningen och att bilen därför inte har en väjningsplikt gentemot fotgängare. I en situation där bilföraren inte är medveten om att hen är på ett förhöjt övergångsställe skulle ett märke för väjningsplikt inom ramen för den nuvarande lagstiftningen orsaka mycket farliga situationer för fotgängare på grund av väjningsregeln. Å andra sidan är ett märke för väjningsplikt onödigt i situationer där bilföraren är medveten om att hen är på ett förhöjt övergångsställe.
Trafikreglerna om väjning och principerna för att beteckna väjningsplikten ska lösas på lagstiftningsnivå så att väghållarna inte behöver tolka situationer separat, vilket kan orsaka oklarhet i väjningsplikten. Ur trafiksäkerhetens synvinkel är det inte önskvärt att städerna tolkar väjningsreglerna och beteckningen av dem på olika sätt. Vägtrafikanterna ska kunna lita på att väjningsplikten betecknas på samma sätt i hela landet. Helsingfors följer den nuvarande lagstiftningen när den bygger nya objekt. De upp- och nedvända trianglarna har inte systematiskt tagits bort från alla de objekt som har byggts innan den nuvarande lagen trädde i kraft, men det kommer att göras inom ramen för övergångsbestämmelserna i lagen om den ovan nämnda lagändringen inte framskrider.
Ett förhöjt övergångsställe är en utmärkt strukturell lösning för att förbättra fotgängarnas och cyklisternas säkerhet och genom trafikarrangemangen betona att gatan ändras från en huvudnätverkets gata till en lokalgata. I den gällande situationen med lagstiftningen används de med eftertanke för att betona övergången från huvudnätverket till ett lokalt nätverk, vilket även stöds av trafikmiljön och lokalnätverkets användningsändamål. I fråga om trafikolyckor framträder förhöjda övergångsställen inte som särskilt farliga ställen. Staden känner inte till en enda trafikolycka som drabbat en fotgängare på ett förhöjt övergångsställe. Det har skett några olyckor i korsningar som har lett till skador mellan fordon. Lösningen fungerar alltså i regel på det sätt som önskas och bilisterna kan väja i sådana situationer. I synnerhet i det skede när det arrangemang som nu är ganska nytt blir bekant för alla. Det är dock viktigt att komma överens om nationellt enhetliga regler för att genomföra arrangemanget. Helsingfors strävar för sin del efter att främja en tydlig lösning för alla vägtrafikanter.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 07.01.2025 § 8
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 17.09.2024 § 469
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin tulee asentaa väistämisvelvollisuuden osoittavat kärkikolmiot kaikkiin korotetun jalkakäytävän risteyksiin, väistämisvelvollisuuden selventämiseksi, eikä tällaisia risteyksiä tulisi enää rakentaa.
Ylijatkettu jalkakäytävä parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä selkeyttää katuverkon jäsentelyä. Nykyisen tieliikennelain mukainen rakenteellinen ratkaisu itsessään osoittaa väistämissäännön ja Helsingin kaupunki toimii lainsäädännön tarkoittaman käytännön mukaisesti. Helsinki on aktiivisesti yhteydessä lainsäätäjään lainsäädännön mukaisen käytännön selkeyttämiseksi.
1.6.2020 voimaan tullut tieliikennelaki sisälsi uuden väistämissäännön. Tieliikennelain 24 § 3 momentin kohdan 4 mukaan ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen sekä kohdan 5 mukaan ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sivukadulta tulevalle ajoneuvolle väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki voidaan korvata kadun rakenteella. Tyypillisin esimerkki tästä on ns. ylijatkettu jalkakäytävä.
Uusi väistämissääntö on herättänyt keskustelua ja palautetta on saatu sitä mukaa, kun uusia rakenteellisia ratkaisuja on ilmestynyt katukuvaan. Tämä on korostunut talviaikaan.
Helsingissä ylijatkettua jalkakäytävää käytetään hyvin harkitusti ja tyypillisesti vain kohteissa, joissa korostetaan siirtymistä pääverkon kadulta rauhallisemmalle paikalliskadulle. Lisäksi ylijatkettu jalkakäytävä helpottaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kadun ylittämistä ja parantaa kadun ylittämisen turvallisuutta verrattuna ratkaisuun, jossa käytetään pelkkää suojatiemerkintää ilman rakenteellisia toimenpiteitä.
Ylijatketun jalkakäytävän tarkoituksen ja tunnettavuuden lisäämiseksi kaupunki laati asiasta tiedotteen 19.5.2021, jota päivitettiin 13.10.2022.
Monet kadunrakentamisen ratkaisut perustuvat tyyppipiirustuksiin, jotta lopputulos olisi tienkäyttäjän näkökulmasta samanlainen ja siten ymmärrettävämpi eri kohteissa ympäri kaupunkia. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu laati ylijatketusta jalkakäytävästä oman tyyppipiirustuksen vuonna 2021. Tyyppipiirustuksessa on esitetty mm. yhteensä kuuden sentin korotus saavuttaessa sivukadun ajoradalta jalkakäytävän puolelle. Korotuksen arvioitiin olevan riittävä autoilijoille, mutta samalla vielä pyöräiltävissä. Lainsäädäntö ei ota kantaa rakenteeseen tai korotuksen suuruuteen. Korotuksella parannetaan pääsuuntaa kulkevien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sivukadun risteyksessä. Rakenteella myös osoitetaan autoilijoille muutosta pääverkon ja paikallisverkon välillä.
Alkuvuodesta 2023 useat kaupungit Kuntaliiton johdolla tapasivat liikenne- ja viestintäministeriön edustajan asiaan liittyen. Tapaamisissa käytiin läpi kuntien toiveita tieliikennelain jälkiarviointiin liittyen sekä tieliikennelain päivitys- ja selkeytystarpeita. Väistämissäännön selkeys ylijatkettujen jalkakäytävien osalta nousi korostetusti esille, koska mm. talviolosuhteet vaihtelevat maan eri osissa voimakkaasti. Kuntaliitto toimitti listan tieliikennelain päivitys- ja selkeytystarpeista ministeriöön 31.3.2023.
Keväällä 2024 liikenne- ja viestintäministeriö järjesti Kuntaliiton, Väyläviraston ja Helsingin kaupungin edustajien kanssa keskustelutilaisuuden väistämisjärjestelyjen selkeyttämiseksi ylijatkettujen jalkakäytävien osalta. Mahdollinen ratkaisu ja liittyminen muuhun säädöskokonaisuuteen on tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriössä arvioitavana.
Aloitteessa nostetaan esiin erityisesti vaaratilanteet jalankulkijoille ja pyöräilijöille. ”Väistämisvelvollisuus risteyksessä”-liikennemerkki eli kärkikolmio koskee ainoastaan ajoneuvojen ja raitiovaunujen välistä väistämistä. Jalankulkijan asemaan merkillä ei ole vaikutusta. Mikäli sivukadulla on kärkikolmio ja kuljettaja ei tiedosta olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä, nykyisiä liikennesääntöjä oikein tulkittaessa on perusteltua olettaa, että risteyksessä ei ole suojatietä ja siten autolla ei olisi väistämisvelvollisuutta jalankulkijoihin. Kärkikolmio aiheuttaisi tilanteessa, jossa autoilija ei ymmärrä olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä, nykyisen lainsäädännön puitteissa hyvin vaarallisia tilanteita jalankulkijoille väistämissäännön vuoksi. Kärkikolmio on puolestaan turha tilanteessa, jossa kuljettaja tiedostaa olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä.
Väistämisen liikennesäännöt ja merkitsemisperiaatteet on ratkaistava lainsäädäntötasolla siten, ettei jokaisen tienpitäjien tarvitse erikseen tulkita tilanteita, milloin väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta ei ole toivottavaa, että kaupungit tulkitsevat eri tavalla väistämissääntöjä ja niiden merkitsemistä. Tienkäyttäjän on voitava luottaa siihen, että väistämissäännöt merkitään yhtenevästi koko maassa. Helsinki noudattaa nykyistä lainsäädäntöä uusia kohteita rakennettaessa. Ennen nykyisen lain voimaan tuloa rakennetuista kohteista ”kärkikolmioita” ei ole systemaattisesti poistettu, mutta se tullaan tekemään lain siirtymäsäännösten puitteissa, jos yllä mainittu lainsäädäntömuutos ei etene.
Ylijatketut jalkakäytävät ovat erinomainen rakenteellinen ratkaisu parantamaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä korostamaan liikennejärjestelyin kadun muuttumista pääverkon kadusta paikalliskaduksi. Nykyisessä lainsäädännön tilanteessa niitä käytetään harkiten korostamaan siirtymää pääverkolta paikallisverkolle, jota tukee myös liikenneympäristö ja paikallisverkon käyttötarkoitus. Liikenneonnettomuuksien osalta ylijatketut jalkakäytävät eivät ole korostuneet vaarallisina paikkoina. Kaupungilla ei ole tiedossa yhtään jalankulkijaan kohdistunutta onnettomuutta ylijatketuilla jalkakäytävillä. Liittymissä on sattunut muutama ajoneuvojen väliseen omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus. Ratkaisu siis toimii yleensä toivotulla tavalla ja autoilijat osaavat väistää näissä tilanteissa hyvin. Erityisesti siinä vaiheessa, kun tämä melko uudehko järjestely tulee tutuksi kaikille. On kuitenkin tärkeää saada valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt järjestelyn toteuttamiseen. Helsinki pyrkii omalta osaltaan edistämään kaikille tienkäyttäjille selkeän ratkaisun löytämistä.
Esittelijä
Lisätiedot
Jouni Korhonen, johtava liikenneasiantuntija: 09 310 52675
Detta beslut publicerades 30.01.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 09 310 36550