Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 1.6.2024, Fredrikinkatu

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 17.6.2024 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 1.6.2024 noin klo 20 Fredrikinkadulla, kauppakeskus Kampin edessä jalkakäytävällä sadevesikouruun. Hakija on täydentänyt vaatimustaan toimittamalla kuvia vahinkopaikasta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka on jalkakäytävällä, jota kunnossapidetään A-luokan mukaisesti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka sijaitsee Fredrikinkatu 63–65 välissä valaistulla jalkakäytävällä. Vahingonaiheuttajaksi ilmoitettu sadevesikouru on Helsingissä keskusta-alueilla yleisesti käytetty kivinen sadevesikouru, joka madaltuu reunoilta keskelle päin muodostaen vedelle uran.

Sadevesikouru on painunut arviolta noin 10 metrin matkalta 1–2 cm alemmaksi kuin sitä ympäröivät graniittilaatat. Korkeusero on kuitenkin niin vähäinen, että sen korjaamiselle ei ole turvallisuus- eikä toimivuusperustetta. Sadevesikouru hoitaa päätehtävänsä eli sadevesien ohjauksen. Kaikkien kiveyksien materiaaliominaisuus on, että ne painuvat aikojen saatossa ja tällöin painuma ei ole täysin tasainen. Mikäli vahinkokohtaa korjattaisiin, siinä olisi todennäköisesti 1–2 vuoden kuluttua isompia korkeuseroja tai jopa sadevesien ohjausongelma. Vahingonaiheuttajana ollut sadevesikouru ei ole aiheuttanut eikä aiheuta korjaustoimenpiteitä.

Kaupungille ei ole saapunut palautteita vahinkopaikalla olleesta kuopasta ennen vahinkoa eikä vahinkopaikasta ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa 1.6.2024 klo 20 sää on ollut selkeä ja poutainen. Aurinko on laskenut Helsingissä vahinkopäivänä 1.6.2024 klo 22.33.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, vaaran ja vahingon välttämiseksi jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä, sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Vahinkopaikalla ei ole kiinteitä näköesteitä. Fredrikinkadulla oleva sadevesikouru on yleisesti Helsingin keskustassa käytetty rakenne. Kaupunki katsoo, ettei sadevesikourun kiveyksessä olevaa vähäistä korkeuseroa voida pitää vaaraa aiheuttavan tekijänä. Vahinkopaikalla ei ole korjaustarpeita. Katu on kunnossapitolain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden ja valaistuksen osalta sekä hakijan toimittamien valokuvien perusteella sadevesikouru on ollut vahinkoaikaan havaittavissa.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.