Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12968, Käpylä, Oulunkylä, Pakila, Mäkelänkadun jatke, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 28. kaupunginosan (Oulunkylä) katualueen asemakaavan sekä 25. kaupunginosan (Käpylä) kauttakulku- tai sisääntulotien suoja- ja näkemäalueineen, rautatie- ja raitiotiealueen, 28. kaupunginosan (Oulunkylä) kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustien, tie-, vieri-, suoja- ja näkemisalueineen, yleisen tien alueen, sisääntulotien suoja-alueineen, katu- ja puistoalueiden, 34. kaupunginosan (Pakila) sisääntulotien suoja-alueineen asemakaavan muutoksen 6.5.2025 päivätyn piirustuksen numero 12968 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Tuusulanväylän liikennealuetta Käpylän ja Pakilan välillä, pääradan aluetta, vähäiseltä osin Tuusulanväylän suojaviheralueita, puistoaluetta sekä asemakaavoittamatonta aluetta. Alueeseen sisältyy yleisen tien aluetta, sisääntulotietä suoja-alueineen, kauttakulku- tai sisäänajotietä suoja- ja näkemäalueineen, kauttakulku-, sisäänajo- ja ohitustietä vieri-, suoja- ja näkemisalueineen (kaikki edelliset merkinnöillä LT tai EV) sekä rautatiealuetta (LR).

Tuusulanväylän liikennealue (LT), nykyisen liikennealueen kaavoittamaton alue, osa nykyisen Tuusulanväylän viereisistä EV-alueista sekä vähäinen osa puistoaluetta on muutettu kaavaratkaisussa katualueeksi. Tuusulanväylän lännenpuoleisella metsäalueella sijaitseva kapea LT-alueen osa on muutettu kaavaratkaisussa puistoalueeksi (VP).

Kaavamuutosalueella ei ole korttelialueita eikä kaavaratkaisun myötä alueelle synny uuttaa kerrosalaa.

Asemakaavan tavoitteena on Tuusulanväylän nykyisen maantiealueen muuttaminen kaupungin katualueeksi noin kolmen kilometrin pituisella osuudella Käpylän ja Pakilan välillä. Kaavan tultua lainvoimaiseksi tehdään entisestä moottoritiestä kadunpitopäätös. Nykyisen Tuusulanväylän liikennejärjestelyt säilyvät kadulla ennallaan, lukuun ottamatta liikennemerkkejä ja viitoitusta, jotka koskevat moottoritietä.

Asemakaava pohjautuu voimassa olevaan Helsingin yleiskaavaan. Mäkelänkadun jatkeen asemakaava on yksi vaihe pitkäkestoisessa maankäytön kehittämisen kokonaisuudessa, jolla tähdätään yleiskaavan ja kaupunkistrategian toteuttamiseen. Yleiskaavan tavoitteiden mukaan Tuusulanväylästä suunnitellaan pääkatu (kaupunkibulevardi), jota kehitetään osana laadukasta urbaania kaupunkiympäristöä, tiivistettävässä kaupunkirakenteessa.

Kaupunkistrategian 2025 - 2029 kirjauksen mukaisesti "suunnittelemme Mäkelänkadun bulevardin kokonaisuutta raitiotieratkaisuun tukeutuvana. Kokonaisuuden toteutus suunnitellaan kaksivaiheisena niin, että ensimmäisessä vaiheessa viedään eteenpäin Käpylän asemaan tukeutuvaa rakentamista. Alueeseen kytkeytyvää raitiotiehanketta koskevia päätöksiä ei tehdä strategiakaudella." Vaikka raitiotiehankkeesta ei päätetä tällä strategiakaudella, maankäytön suunnittelua on syytä edistää niiltä osin kuin se on perusteltua ottaen huomioon suunnitteluprosessien pitkä kesto, viranomaisten kanssa käydyt neuvottelut sekä maankäytön kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tarkoituksenmukainen vaiheistaminen. Nyt päätettävä asemakaava ei ota kantaa alueeseen kytkeytyvään raitiotiehankkeeseen eikä raitiotiehankkeesta päätetä tällä asemakaavalla.

Kaava-alue on osa Mäkelänkadun bulevardikaupungiksi kutsuttua maankäytön kehittämisaluetta, jonne on aiemmin laadittu kaavarunko jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi. Nyt päätettävä Mäkelänkadun jatkeen asemakaava on edellytys maankäytön kehittämiseksi jatkossa valmisteltaville alueen asemakaavamuutoksille. Nykyistä maantietä ei ole valtion vastustuksen vuoksi mahdollista asemakaavoittaa ja ottaa kaduksi pienempinä paloina. Valtion kanssa muutos on neuvoteltu siten, että se tehdään kunnossapidon ja kokonaisuuden hallinnan kannalta mahdollisimman toimivalla tavalla: nykyinen maantie muutetaan kerralla kaduksi asemakaavamuutoksen osoittamalla alueella.

Kaavaratkaisun toteuttaminen luo edellytykset vaiheittain tapahtuvalle bulevardikaupungin asemakaavoitukselle yleiskaavan mukaisesti. Maantiealueen muuttamisella katualueeksi varmistetaan, että jatkossa Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen asemakaavoitus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, joustavasti hankkeiden ja niiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulut huomioiden. Asemakaavoituksen vaiheistamisella minimoidaan riski, että asemakaavat olisivat vanhentuneita toteuttamisvaiheessa. Lisäksi pyritään varmistamaan muun muassa Mäkelänkadun pikaraitiotien suunnittelu- ja toteuttamisedellytykset, mikä on sekä yleiskaavaan pohjautuvan raideliikenneverkoston että Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen toteuttamisen kannalta tärkeää. Alueen toteuttaminen on pitkäjänteistä, ja vaatii kaupungilta mittavia investointeja ja niiden ennakointia. Kaavoitettavien osa-alueiden aikataulutusta, laajuuksia ja rajauksia on myös tarpeen säädellä joustavasti.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarungon yhteydessä arvioitiin kokonaismuutoksen liikennejärjestelmävaikutuksia. Tulevien asemakaavojen yhteydessä arvioidaan tarkemmin esitettyjen liikenneratkaisujen vaikutuksia kaava-aluetta laajemmin. Samoin tulevien asemakaavojen yritysvaikutukset arvioidaan osana tulevien asemakaavojen valmistelua. Nyt laadittu Mäkelänkadun jatkeen asemakaava ei muuta liikennejärjestelyjä, joten tämän asemakaavamuutoksen toteutuksella ei ole liikenteellisiä tai yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia. Asemakaavamuutos luo edelleen edellytykset liikenteen järjestämiseksi, kuten voimassa oleva asemakaava.

Kaavarungon valmistelun yhteydessä arviointiin myös alustavasti kaupungille kohdistuvat kustannukset Mäkelänkadun bulevardikaupunginosan kokonaisuuden toteuttamiseksi. Näiden on arvioitu olevan yli 600 miljoonaa euroa ja ne ajoittuvat etupainotteisesti alueen toteutuessa. Pitkällä yli 60 vuoden aikavälillä kaupungin tulojen on arvioitu kattavan lähes kokonaan nämä investointikustannukset. Kustannusten ja tulojen lopullinen taso riippuu vahvasti tarkemmassa suunnittelussa tehdyistä päätöksistä. Kokonaistalouteen vaikuttaa myös kaupungin rajallinen maanomistus tällä alueella.

Tulevat asemakaavat ja niiden toteutussuunnitelmat ratkaisevat alueen kokonaistaloudellisuuden. Tavoitteeksi on asetettu, että alkuvaiheen investoinnit tulevat katetuksi pitkän aikavälin maankäyttötuloilla. Käpylän aseman alueella ja sen ympäristössä tehdään asemakaavojen valmistelussa vielä tarkennuksia kaavarungon ratkaisuihin ja arvioidaan sen kokonaistaloudellisuutta. Vaiheistuksella parannetaan toteutettavuutta. Asemakaavoja valmistellaan siten, että rakentamisen on mahdollista alkaa 2030-luvulla. Mäkelänkadun jatkeen asemakaava, jossa nykyinen moottoritien liikennealue muutetaan kaduksi, on edellytys alueen rakentamisen mahdollistavien asemakaavojen laatimiselle.

Tuleva pääkaturatkaisu ja suunniteltava lisämaankäyttö sovitetaan yhteen, ja alustavasti arvioidut edellytysinvestoinnit mahdollistavat nämä molemmat. Pääkatua ei ole perusteltua rakentaa kohteeseen ilman sen varteen tulevaa uutta maankäyttöä eikä siten voida esittää vain pääkadun liikennejärjestelymuutoksesta aiheutuvia kustannuksia. Nyt laadittu kaavaratkaisu ei muuta väylän liikennejärjestelyitä, eikä sen toteutus aiheuta kaupungille investointikustannuksia muuten kuin liikennemerkkien muutosten osalta.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alueella sijaitsee Tuusulanväylän moottoritie liittymäramppeineen, suoja- ja näkemäalueineen, siltoineen ja alikulkuineen. Alueen eteläosan läpi kulkee Käpylän aseman kautta Helsingistä Riihimäen suuntaan jatkuva päärata. Tuusulanväylä ylittää silloilla pääradan, Mäkitorpantie‒Asesepäntien ja alittaa Käskynhaltijantie‒Pakilantien sillan. Alueen läpi kulkee myös 110 kV ilmajohto itä-länsisuunnassa, Käpylän aseman kohdalla. Kaava-alueella ei ole korttelialueita.

Alueella on voimassa asemakaavat numero 9188 (vuodelta 1987), 7201 (vuodelta 1975), 5722 (vuodelta 1966), 5596 (vuodelta 1965), 5557 (vuodelta 1964), 5556 (vuodelta 1964), 12445 (vuodelta 2018) ja 11570 (vuodelta 2009).

Voimassa olevissa asemakaavoissa Tuusulanväylän alue on käyttötarkoitukseltaan LT, eli kauttakulku- tai sisääntulotietä suoja-alueineen, yleisen tien aluetta tai ohitustie-, vieri- ja suoja-aluetta näkemisalueineen, niiltä osin kuin se ei ole LR-alueen eli rautatiealueen yllä. Rautatiealueella on merkinnät, joilla Tuusulanväylä johdetaan eri tasossa sen läpi (eritasoristeys). Voimassa olevissa asemakaavoissa on myös merkintöjä, joilla pyöräilyn ja kävelyn yhteyksiä johdetaan eri tasoissa Tuusulanväylän ali tai rata-alueen yli. Lisäksi Tuusulanväylän tiealueen reunoilla on EV-aluetta (suojaviheralue), katu- ja puistoaluetta sekä LR-aluetta (rautatie- tai raitiotiealuetta).

Alueen läpi kulkevaa 110 kV ilmajohtoa varten voimassa olevissa asemakaavoissa on merkitty sähkölinjaa varten varattu alueen osa.

Käskynhaltijantien‒Pakilantien sillan- ja liittymän alueella sekä sillan eteläpuolella on kaavoittamatonta aluetta.

Kaupunki omistaa Tuusulanväylän liittymän ramppialueet Käpylän aseman kohdalla. Rautatiealue ja pääosa Tuusulanväylän liikennealueesta sekä Käskynhaltijantien ja Pakilantien liittymän ramppialueet ovat valtion omistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos pohjautuu Helsingin voimassa olevaan yleiskaavaan, jonka mukaisesti Tuusulanväylästä suunnitellaan pääkatu Käpylän ja Pakilan välisellä osuudella.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Tuusulanväylän maantiealueen muuttaminen katualueeksi Käpylän ja Pakilan välisellä alueella aiheuttaa Helsingille kaupungin arvion mukaan noin 0,7 miljoonaa euroa katujen ylläpidon kustannuksia vuodessa. Ko. kustannukset realisoituvat kun kadunpitopäätös on tehty (arviolta 1 - 2 vuotta kaavan hyväksymisen jälkeen).

Tuusulanväylän alueelle, Pohjolankadun ja Alkutien välille on selvitetty sijoittuvan 5 siltaa ja 6 alikulkukäytävää. Meluesteiden yhteispituus on noin kaksi kilometriä. Siltojen laskennallinen jälleenhankinta-arvo on noin 30 - 40 miljoonaa euroa. Vuotuinen ylläpitokustannus silloille on noin 0,4 miljoonaa euroa.

Kahdelle sillalle suositellaan erikoistarkastusta. Mikäli nämä sillat jouduttaisiin uusimaan ennen uuden Mäkelänkadun toteuttamista kyseisellä kohdalla, olisi kustannus noin 10 - 15 miljoonaa euroa. Muiden siltojen osalta on arvioitu riittävän varautuminen noin 0,5 miljoonan euron peruskorjauskustannuksiin ennen uuden Mäkelänkadun toteuttamista.

Kaupungille syntyy kustannuksia liikenteenohjauksen päivittämisestä moottoritietä koskevien liikennemerkkien ja autoliikenteen viitoituksen osalta. Tämän lisäksi voidaan tehdä muita vähäisiä päivityksiä liikenteenohjaukseen, mikäli kaupungin liikenteenohjausperiaatteet sitä edellyttävät. Liikenteenohjaukseen ja viitoitukseen liittyvät kustannukset ovat arviolta noin 150 000 euroa.

Maantiealueen muuttaminen katualueeksi edellyttää kadunpitopäätöstä, jonka valmistelun tilannekatsaus ja aikataulutus on aloitettu elokuussa 2025. Aikaisempien tapausten (Hakamäentie ja Vihdintie) perusteella kadunpitopäätös tehtäisiin noin vuoden päästä kaavan voimaantulon jälkeen - tosin Tuusulanväylä kytkeytyy seudullisesti merkittävään maantieyhteyteen (Kehä I), joten kadunpitopäätökseen tähtäävät neuvottelut voivat kestää pidempään.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa (liite 3) on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on lisäksi tehty yhteistyötä Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY), DNA Oyj:n, Elisa Oyj:n, Gasgrid Finland Oy:n, Helen Oy:n, Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Kaupunkiliikenne Oy:n (HKL), Senaatti-kiinteistöjen, Telia Finland Oyj:n, Väyläviraston, Museoviraston, Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n, Liikenne- ja viestintävirasto/Traficom Ilmailun, Liikenne- ja viestintävirasto/Traficom Tieliikenteen, Helsingin Poliisilaitoksen, Finavian, kaupunginkanslian, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan/Pelastuslaitoksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan/Kaupunginmuseon kanssa.

Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa on tehty yhteistyötä asemakaavan valmisteluaikana. Ely-keskuksen ja kaupungin välisiä työneuvotteluita on pidetty syksystä 2024 alkaen, erityisesti kaava-alueen ja kaduksi muutettavan alueen rajaukseen liittyen. Työneuvotteluja pidettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon sekä kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon aikana. Ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue antoi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon 14.2.2025. Ely-keskus antoi kaavaehdotuksesta lausunnon 8.4.2025.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat vesihuoltoon ja viemäriverkostoon, matkapuhelinverkon tukiasemiin sekä kaava-alueen jatkosuunnittelun aikaiseen yhteistyöhön ja pelastuslaitoksen riittävän toimintavalmiusajan varmistamiseen mahdollisten muutosten yhteydessä. Ely-keskuksen kannanotto kohdistui osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn tarkastelualueen ja kaava-alueen rajaukseen ja laajuuteen, asemakaavamuutoksen tavoitteisiin ja sisältöön sekä lähestymisjaksoon, jolla pehmennetään siirtymistä maantiemäisestä kaupunkimaiseen liikenneympäristöön. Lisäksi Ely-keskuksen kannanotto kohdistui kaava-alueelle ja sen ympäristöön aikaisemmin laaditun Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarungon suunnitelmiin, ja kaavarungon pohjaksi laadittujen maankäytön ja liikenteen suunnitteluratkaisujen vaikutuksiin, erityisesti Kehä I:n liikenteen sujuvuuden osalta, sekä yhteistyöhön ELY-keskuksen ja kaupungin välillä. Kaupunginmuseon lausunto koski jatkossa tehtävää maankäytön suunnittelua ja yleiskaavan tehokkuustavoitteita sekä alueella sijaitsevia arkeologisia kohteita ja niiden huomioimista jatkosuunnittelussa. Lisäksi Museovirasto ja HSL totesivat, että heillä ei ole kommentoitavaa.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että tarvittavat kaavamerkinnät on tarkistettu, asemakaavan selostuksessa on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkemmin nyt laadittavan tiealueen asemakaavan tavoitteista ja toteuttamisen vaikutuksista, Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueelle laaditun kaavarungon laatimisen yhteydessä tehdyistä vaikutusten arvioinneista liikenteen, ja erityisesti Kehä I:n liikenteen sujuvuuden osalta, sekä tulevien asemakaavojen yhteydessä tehtävästä vaikutusten arvioinnista. Pelastuslaitoksen kanssa jatketaan yhteistyötä ja varmistetaan jatkossa, että toimintavalmiusaika pysyy mahdollisten muutosten myötä riittävällä tasolla. Kannanotot on otettu huomioon myös siten, että kaavaratkaisua on työstetty yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa. Yhteistyötä maantien ja kadun rajapinnan suunnittelussa jatketaan myös alueen seuraavissa asemakaavoissa, kun liikennejärjestelyjen muutokset ovat ajankohtaisia. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma-aineistosta saapui 13 kirjallista mielipidettä.

Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, kykeneekö kaupunki hoitamaan vastuunsa tiealueen kunnossapidosta, vastustettiin Tuusulanväylän osan muuttamista kaduksi, viitaten kaava-alueelle ja sen ympäristöön laaditun Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarungon suunnitelmiin maankäytön muutoksista, jota liikennealueelle nyt laadittava asemakaava ei mahdollista. Mielipiteissä esitettiin, että Mäkelänkadun kaupunkibulevardin suunnittelu ja siihen liittyvät kaavamuutokset tulisi tehdä kokonaisuutena, jotta muutosten vaikutukset näkyisivät ja niihin voitaisiin ottaa kantaa. Mielipiteet koskivat myös Tuusulanväylän viereisten kortteleiden kehittämissuunnitelmia ja lisärakentamisoikeutta, ja lisäksi esitettiin huoli valosaaste- ja häiriövalo-ongelmasta ja lintujen pesäpaikkatilanteesta. Mielipiteitä saatiin myös puhelimitse ja ne koskivat epätietoisuutta siitä, mitä alueita kaava-alueeseen kuuluu ja mitä muutoksia asemakaavassa mahdollistetaan.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä kertomalla asemakaavan selostuksessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkemmin, mitä nyt laadittavassa asemakaavassa määrätään ja mille alueille, mitä muutoksia nyt laadittava asemakaava mahdollistaa ja mitä ei mahdollista. Lisäksi kerrotaan, että kaava-alueen ja sen ympäristön maankäytön muutoksia ei suunnitella tämän asemakaavan yhteydessä, vaan vasta seuraavissa asemakaavoissa, ja että näiden seuraavan vaiheen asemakaavojen yhteydessä arvioidaan muutosten vaikutuksia, ja tällöin niihin voi ottaa kantaa. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.3.2025 - 8.4.2025.

Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui kuusi kappaletta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat katualueen kunnossapitoon, kaava-alueen ja sen ympäristön maankäytön suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja tulevaan asemakaavoitukseen. Muistutuksissa myös vastustettiin kaduksi muuttamista ja Mäkelänkadun bulevardikaupungin hankkeen etenemistä. Huomautukset on otettu huomioon siten, että asemakaavan selostuksessa on kerrottu alueen suunnittelun aikaisemmista ja tulevista vaiheista kohdassa "Aluetta koskevat muut suunnitelmat ja päätökset". Kaupunki varaa jatkossa myös tarvittavat resurssit ja rahoituksen kaduksi muutettavan tiealueen kunnossapitoon.

Lausuntoja saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Helen Sähköverkko Oy:ltä ja kaupunginmuseolta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja pelastuslaitos ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Kaupunginmuseon lausunnossa huomautukset kohdistuivat alueella sijaitsevaan arkeologiseen kulttuuriperintöön, kaava-alueen ja sen ympäristön (Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen) jatkosuunnittelussa huomioitaviin asioihin, kuten yleiskaavan tehokkuustavoitteisiin, kaupunkitilan mittakaavaan ja vehreyteen, alueiden ominaispiirteisiin, ja selvittämättömien alueiden olevan rakennuskannan ja ympäristön arvojen ja suojelutavoitteiden arviointiin. HSY:n lausunnossa esitetyt huomautukset kohdistuivat yhdyskuntatekniseen huoltoon ja yhteistyöhön Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen jatkosuunnittelussa. ELY-keskuksen lausunnossa huomautukset koskivat asemakaavakartan katumerkintää ja kaava-alueen pohjoisosan mahdollista liittymäkieltomerkintää. Kaava-alueen ja sen ympäristön jatkosuunnitteluun kohdistuvissa, ELY-keskuksen huomautuksissa korostettiin yksityiskohtaisen suunnittelun aikaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä, sekä Kehä I:n liittymän ja valtion muun liikenneverkon toimintavarmuudesta huolehtimista siinä vaiheessa, kun maankäytön muutoksia jatkossa suunnitellaan. Helen Sähköverkko ilmoitti lausunnossaan, että heillä ei ole asemakaavan muutosehdotukseen huomautettavaa.

Kaupunginmuseon huomautukset on otettu kaavaratkaisussa huomioon merkitsemällä kaavakarttaan alueella sijaitsevat muinaismuistot suojelumerkinnällä "sm" (alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös). HSY:n huomautukset on huomioitu siten, että yhteistyötä jatketaan vesihuollon ja yhdyskuntatekniikan suunnittelussa siinä vaiheessa, kun alueen maankäytön suunnittelu tulee ajankohtaiseksi. ELY-keskuksen huomautukset on otettu kaavaratkaisussa huomioon lisäämällä kaavakarttaan liittymäkielto Käskynhaltijatien ja Pakilantien pohjoispuoleisesta liittymästä kaava-alueen pohjoisrajaan asti. Kaava-alueen ja sen ympäristön jatkosuunnittelua viedään eteenpäin tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä tienpitäjän kanssa, ja huolehditaan Kehä I:n liittymän ja valtion muun liikenneverkon toimivuudesta. Maankäyttö- ja liikenneratkaisut suunnitellaan laajempi kokonaisuus huomioiden ja asemakaavojen yhteydessä tehdään tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla tai puhelimitse.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.