Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 8.5.2024, Nervanderinkatu

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 19.9.2024 esittänyt kaupungille määrältään 75 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija kompastui 8.5.2024 Nervanderinkatu 7 vastapäätä olevalla kevyen liikenteen väylällä ison puun kohdalla. Kompastumisen oli aiheuttanut kulkuväylällä oleva epämuodostuma.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut ja muut kaduiksi tarkoitetut kulkuväylät liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään II-luokan mukaisesti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan jalkakäytävällä on puun juurien muodostama kohouma. Vahinkopaikan asfaltin pinta on kunnossa. Jos kohouma tasattaisiin, se edellyttäisi puun poistoa, koska puun juuret ovat tällaisessa paikassa todennäköisesti hyvin pinnassa ja vieressä on jyrkkä kallio. Puu kasvaa käytännössä kallion päällä, ja se on kokonsa perusteella usean kymmenen vuoden ikäinen. Vaihtoehtoisesti jos puu halutaan säästää, kadun tasausta olisi nostettava pitkällä matkalla pituussuunnassa, joka aiheuttaisi olennaisen poikkeaman katusuunnitelmasta ja vaikuttaisi myös koko kadun poikkileikkaukseen. Kohouma on ollut asfaltissa oletettavasti vuosikymmenien ajan. Jalkakäytävän pituus- ja poikittaiskaltevuus ovat tavanomaista suuremmat kohouman vuoksi, mutta ne ovat jalankulkijan selvästi havaittavissa. Kunnossapito ei ole havainnut paikalla korjaustarvetta ja paikalla ei ole tehty toimenpiteitä.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita vahinkopäivältä vahinkopaikan liukkaudentorjunnantarpeesta tai muista talvikunnossapitotarpeista. Kaupungille ei ole esitetty kyseisestä vahinkopaikasta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä 8.5.2024 sää on ollut koko päivän ajan selkeä ja poutainen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka kulkuväylän epätasaisuudet olisivatkin joskus hankalia havaita, vaaran ja vahingon välttämiseksi jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä, sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahinkopaikalla jalkakäytävällä oleva kohouma kadussa johtuu kadun vieressä olevan puun juurista, ja kohouman poistaminen edellyttäisi puun poistamista tai koko kadulle tehtäviä mittavia toimenpiteitä. Vahinkopaikalla ei ole kiinteitä näköesteitä, ja kohouma kulkuväylällä on jalankulkijan havaittavissa. Paikalla ei ole todettu korjaustarvetta.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.