Ledamoten Atte Kalevas motion om att införa ett gränsvärde för koldioxidavtryck för att göra grundberedningen koldioxidsnål
Ledamoten Atte Kalevas motion om att införa ett gränsvärde för koldioxidavtryck för att göra grundberedningen koldioxidsnål
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Atte Kaleva och 26 andra ledamöter föreslår i sin motion att koldioxidavtryck börjar användas som styrredskap för koldioxidsnål grundberedning i Helsingfors och att ett tillräckligt ambitiöst gränsvärde för grundberedningens koldioxidavtryck fastställs.
Ett gränsvärde för koldioxidavtrycket för byggnaders livscykel har införts när Helsingfors stad bygger flervåningshus, och gränsvärdet är ett krav i de nyaste detaljplanerna och bygglov som man ansökt om utifrån dem. Gränsvärdet gäller ändå inte byggnadernas grundbyggnad eller tomternas grundkonstruktioner eller grundförstärkningar som görs som grundberedning av områden. Vid beräkningen av byggnaders koldioxidavtryck iakttas miljöministeriets styrning, som inte beaktar utsläpp från grundbyggnaden eller grundberedningen. Grundberedningen innefattar som begrepp ett brett utbud av åtgärder som förbättrar områdets byggbarhet, bland annat förstärkning av mjuk mark, muddring, grävning, schaktning, fyllnad, rivning av konstruktioner, flyttning av ledningar samt sanering av förorenad mark (Principerna för nyttoanvändning av schaktmassor, stenmassor och rivningsmaterial inom jordbyggnad, 23.8.2019, Helsingfors stad).
Grundbyggnad, i fråga om såväl byggnader som grundförstärkning och grundberedning, skiljer sig från byggandet av byggnadens stomme på det sättet att grundbyggnadsarbetenas omfattning och vilka grundkonstruktioner som har byggts framkommer först i samband med de ovannämnda byggarbetena. Alla tomter och områden är unika till sina grundförhållanden, och två i övrigt identiska byggnader skiljer sig alltid från varandra i fråga om grundkonstruktionerna. Det är omöjligt att på förhand undersöka grundförhållandena i fullständig detalj. Därför är det inte ändamålsenligt att ställa upp allmänna gränsvärden för grundberedning enligt modellen för gränsvärden för koldioxidavtryck för husbyggnad, och inom branschen har man konstaterat, också internationellt, att det inte är möjligt att ställa upp alltomfattande och meningsfulla gränsvärden.
Staden styr ändå aktivt grundberedningens koldioxidsnålhet i grundförstärkningen på andra sätt. I åtgärdsprogrammet Kolneutralt Helsingfors finns till exempel en åtgärd som går ut på att halvera utsläppen från grundberedningen av Malms flygplats före år 2030. Staden har vidtagit konkreta åtgärder för att halvera utsläppen från grundberedningen av Malms flygplats enligt förslaget i åtgärdsprogrammet: på Malms flygplats har staden utfört och planerar provbyggande, med vars hjälp man för den egentliga grundberedningen och grundbyggnaden kan undersöka lämpliga klodioxidsnåla grundförstärkningsmetoder, fastställa de lämpligaste bindemedlen med förnybara råvaror och låga utsläpp, optimera mängden bindemedel, optimera pålarnas belastningsklassificering och materialstyrka för att undvika överdimensionering samt utreda möjligheterna att utnyttja stabiliserade schaktmassor på området. Till provbyggnadshelheten på Malms flygplats hör provstabiliseringar med tio alternativa bindemedel eller blandningar av bindemedel med låga utsläpp, ett vertikaldränerat och markbyggt provfält samt ett träpålat och med träpålar grundförstärkt provfält. Alla provstrukturer undersöks och övervakas.
Alla resultat från Malms flygplats utnyttjas i hela staden för att styra grundberedningen och grundbyggnaden i en koldioxidsnål riktning. Dessutom slutar man använda kalkcement i grundförstärkningen i hela staden, vilket är en åtgärd som togs med i åtgärdsprogrammet Kolneutralt Helsingfors år 2024.
Utöver koldioxidsnålheten undersöks möjligheterna att lagra kol permanent i jordmånen, dvs. kolnegativ grundförstärkning. Kol kan bindas i marken till exempel genom att använda träpålar som grundförstärkning i stället för andra typer av pålar eller pelarstabilisering. Vissa objekt med träpålar har redan byggts och flera planeras. Däremot kräver användning av träpålar i byggnadsgrunden särskilt övervägande. I Aalto-universitetets forskningsprojekt DeMiCo, som staden deltar i, undersöks användningen av biokol som en del av bindemedelsblandningar för stabilisering. De första positiva resultaten har redan erhållits:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214391224001910(Länk leder till extern tjänst)
För att främja koldioxidsnålhet vid styrningen av grundberedningsplaneringen tillämpar stadsmiljösektorns geotekniska sakkunniga en modell där lämpligheten hos olika metoder för grundförstärkning granskas utifrån utsläpp. I första hand undersöks möjligheten att använda träpålar som metod för grundförstärkning, i andra hand granskas lämpligheten hos andra koldioxidsnåla metoder för grundförstärkning i förhållande till den kvalitetsnivå som krävs (förbelastning, vertikal dränering, ursparing), varefter stabilisering med koldioxidsnåla bindemedel eller i sista hand pålning kan komma på fråga. I enlighet med verksamhetsplanen för stadsmiljösektorns grundläggningsteam ska modellen vidareutvecklas under 2025 genom att utreda och ge noggrannare anvisningar om användningen av träpålar och vertikal dränering i grundförstärkningen.
Vid sidan av koldioxidsnåla metoder har det också en stor inverkan att olika former, placeringar och kvalitetsnivåer för markanvändningen fastställs redan när markanvändningen planeras med beaktande av områdets geotekniska villkor och grundbyggnadens koldioxidsnålhet. En förutsättning för en koldioxidsnål grundberedning är att en sakkunnig i grundbyggnad deltar i detaljplaneprojekten.
Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 12.05.2025 § 306
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Susanna Hyvärinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 60716
Kaupunkiympäristölautakunta 08.04.2025 § 203
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Aloitteessa esitetään, että hiilijalanjälki otetaan käyttöön esirakentamisen vähähiilisyyden ohjaamisen välineenä Helsingissä, ja että esirakentamisen hiilijalanjäljelle asetetaan riittävän kunnianhimoinen raja-arvo.
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvo on otettu käyttöön asuinkerrostalojen rakentamisessa Helsingin kaupungilla, ja raja-arvoa käytetään vaatimuksena uusimmissa asemakaavoissa ja niiden pohjalta haetuissa rakennusluvissa. Raja-arvo ei kuitenkaan koske rakennusten pohjarakentamista eikä myöskään tonttien pohjarakenteita tai alueellisia esirakentamisena tehtyjä pohjanvahvistuksia. Rakennusten hiilijalanjäljen laskennassa noudatetaan ympäristöministeriön ohjausta, joka ei huomioi pohja- tai esirakentamisen päästöjä. Esirakentaminen käsitteenä sisältää laajan valikoiman alueen rakennettavuutta parantavia toimenpiteitä eli mm. pehmeän pohjamaan vahvistamista, ruoppauksia, kaivuja, louhintaa, täyttöjä, rakenteiden purkamista, johtosiirtoja sekä pilaantuneiden maiden puhdistamista (Kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämisen periaatteet maarakentamisessa, 23.8.2019, Helsingin kaupunki).
Pohjarakentaminen – sekä rakennusten että pohjanvahvistusten ja esirakentamisen osalta – poikkeaa rakennuksen rungon rakentamisesta siinä, että vasta edellä mainittujen rakennustöiden yhteydessä selviää pohjarakennustöiden laajuus ja toteutuneet pohjarakenteet. Jokainen tontti ja alue on pohjaolosuhteiltaan uniikki, ja kahden muuten täsmälleen samanlaisen rakennuksen pohjarakenteet poikkeavat aina toisistaan. Tutkimuksilla ei voida etukäteen selvittää täydellisen tarkasti pohjaolosuhteita etukäteen. Hiilijalanjäljen yleisten raja-arvojen asettaminen esirakentamistoimenpiteille talonrakentamisen hiilijalanjälkiraja-arvon mallin mukaisesti on siten epätarkoituksenmukaista, ja alalla on kansainvälisestikin todettu, ettei kaiken kattavaa ja mielekästä raja-arvoa ole mahdollista asettaa. Helsingin kaupungilla kuitenkin ohjataan esirakentamisen vähähiilisyyttä pohjanvahvistusten osalta aktiivisesti muilla tavoin.
Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelmassa on toimenpiteenä puolittaa Malminkentän esirakentamisen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisina toimenpiteinä HNH30-ohjelmassa esitetyn Malminkentän esirakentamisen päästöjen puolittamistoimenpiteen osalta Malminkentällä on tehty ja suunnitellaan koerakentamista, jonka avulla voidaan varsinaista esi- ja pohjarakentamista varten tutkia soveltuvia vähähiilisiä pohjanvahvistusmenetelmiä, määritellä soveltuvimmat uusiopohjaiset, vähäpäästöiset sideaineet, optimoida sideainemääriä, optimoida paalujen rasitusluokkia ja ainevahvuuksia ylimitoituksen välttämiseksi sekä selvittää stabiloitujen kaivumassojen hyödyntämismahdollisuuksia alueella. Malminkentän koerakennekokonaisuuteen kuuluu koestabilointeja 10 vaihtoehtoisella, vähäpäästöisellä sideaineella tai sideaineseoksella, pystyojitettu ja maanvarainen koekenttä sekä puupaalutettu ja puupaalupohjanvahvistettu koekenttä. Kaikkia koerakenteita tutkitaan ja monitoroidaan.
Kaikkia Malminkentältä saatuja tuloksia hyödynnetään koko kaupungissa esi- ja pohjarakentamisen vähähiilisyyden ohjaamisessa. Lisäksi HNH30-ohjelmaan vuonna 2024 tuotuna toimenpiteenä on kalkkisementistä luopuminen pohjanvahvistuksissa koko kaupungissa.
Vähähiilisyyden lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia varastoida hiiltä pysyvästi maaperään eli hiilinegatiivista pohjanvahvistusta. Hiilen sitominen maaperään voidaan tehdä esimerkiksi käyttämällä puupaaluja pohjanvahvistuksena korvaamassa muita paalutyyppejä tai pilaristabilointia. Joitakin puupaalukohteita on jo toteutettu ja useita suunnitellaan. Sen sijaan rakennusten perustuksissa puupaalujen käyttö vaatii erityistä harkintaa. Aalto-yliopiston DeMiCo-tutkimushakkeessa, jossa Helsingin kaupunki on mukana, tutkitaan biohiilen käyttämistä osana stabiloinnin sideaineseoksia, ja ensimmäisiä lupaavia tuloksia on jo saatu
Vähähiilisyyden edistämiseksi esirakennussuunnittelun ohjauksessa toimialan geotekniset asiantuntijat noudattavat mallia, jossa pohjanvahvistusmenetelmien soveltuvuutta tarkastellaan päästöperusteisesti. Ensisijaisesti tutkitaan puupaalujen käytön mahdollisuus pohjanvahvistusmenetelmänä, toissijaisesti tarkastellaan muiden vähäpäästöisten pohjanvahvistusmenetelmien soveltuvuus vaadittavaan laatutasoon nähden (esikuormitus, pystyojitus, kevennys), jonka jälkeen kyseeseen voi tulla stabilointi vähähiilisillä sideaineilla tai viimesijaisesti paalutus. Mallia ollaan kaupunkiympäristön toimialan pohjarakennus-tiimin toimintasuunnitelman mukaisesti kehittämässä edelleen vuoden 2025 aikana selvittämällä ja ohjeistamalla tarkemmin puupaalujen ja pystyojituksen käyttöä pohjanvahvistuksissa.
Vähähiilisten menetelmien ohella suuri vaikutus on myös sillä, että jo maankäytön suunnitteluvaiheessa maankäytön eri muodot, sijainnit ja laatutasot määritellään ottaen huomioon alueen geotekniset reunaehdot ja pohjarakentamisen vähähiilisyys. Pohjarakentamisen asiantuntijan osallistuminen kaavahankkeisiin on edellytys esirakentamisen vähähiilisyydelle.
01.04.2025 Pöydälle
25.03.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mirva Koskinen, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37821
Detta beslut publicerades 29.05.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Susanna Hyvärinen, stadssekreterare, telefon: 09 310 60716