Valtuustoaloite, Ruoholahdentorin viihtyisyyden kehittäminen

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Ruoholahdentoria tulee kehittää viihtyisäksi oleskelualueeksi siten, että alueella voidaan järjestää aktiivisesti erilaista ympärivuotista toimintaa.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteen tekijät ehdottavat torin kehittämisessä tiivistä yhteistyötä alueella jo toimivien yritysten ja muiden tahojen kanssa. Samassa yhteydessä toivotaan selvitettävän mahdollisuutta rakentaa torille tyylikäs ja ympäristöönsä sopiva paviljonkirakennus esimerkiksi ympärivuotista kahvilatoimintaa varten. Tavoitteena tulisi olla korkealaatuinen ja moderni kaupunkiympäristö, joka kutsuisi alueen asukkaita viettämään aikaa torilla.

Ruoholahden alueen rakentaminen alkoi 1990-luvulla. Asemakaavassa vuodelta 1992 Ruoholahdentori on merkitty torialueeksi, jonka reunoille on ohjeellisesti sijoitettu istutettavat puurivit. Torin alla on maanalaista pysäköintitilaa. Lisäksi on torialueen osat, joille on rakennettava yhtenäinen katos. Torin länsilaidalle on merkitty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa, jossa on puuistutuksia.

Ruoholahden yleisten alueiden suunnittelussa on toteutettu suunnitteluajankohdan ihanteita heijastavia ratkaisuja. Ruoholahden puistot perustuvat arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaan laatimaan Ruoholahden julkisten ulkoalueiden yleissuunnitelmaan. Pallasmaa vastasi myös alueen kalusteiden ja varusteiden suunnittelusta. Ruoholahdessa yleisillä alueilla on merkittävä rooli kaupunkirakenteessa. Alueen sydän muodostuu kaupunkirakenteen läpi itä-länsi-suunnassa kulkevasta kanavasta ja sen varteen sijoittuvista puisto- ja aukioalueista, joihin Ruoholahdentorikin kuuluu. Ruoholahdessa yleisten alueiden keskeiset suunnittelutavoitteet liittyvät alueen vaalimiseen ja kehittämiseen aikakaudelleen tyypillisenä kaupunkimiljöönä. Ruoholahdentorin kehitystarve on toimialalla tiedostettu. Töölön ja Kampinmalmin aluesuunnitelmassa vuosille 2017-2026 on yhdeksi tavoitteeksi mainittu Ruoholahdentorin toimiminen alueen keskeisenä kaupunkitilana, joka toimii muun muassa tapahtumien paikkana.

Ruoholahden keskeisiä aukioita ovat Itämerentori ja Ruoholahdentori. Torialueet ovat rakenteeltaan melko pelkistettyjä, luonnonkivi- ja betonikivipintaisia alueita, joilla on jonkin verran katupuita. Toreilla on nykytilanteessa melko vähän toimintaa.

Itämerentorista on laadittu julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma osana Itämerentorin ja Lepakonaukion asemakaavahanketta. Alueelle suunnitellun korkean rakentamisen myötä koettiin tarpeelliseksi tarkastella uuteen rakentamiseen liittyvien kaupunkitilojen mittakaavaa ja yleisilmettä. Suunnitelmassa Itämerentorille on tuotu lisää kasvillisuutta ja oleskelupaikkoja integroiden toimintoja aukiota ympäröiviin nykyisiin ja tuleviin rakennuksiin.

Ruoholahdentori jatkaa Itämerentorin kanssa samaa julkisten ulkotilojen sarjaa, joka on myös merkittävä viher- ja virkistysyhteys Töölön rantojen viheralueiden ja Jätkäsaaren välillä. Myös Ruoholahdentoria tullaan jatkossa tarkastelemaan osana alueen yleistä kehitystä. Ruoholahdentorille nykytilanteessa tunnusomaisia ovat jo melko kookkaaksi kasvaneet katupuut sekä Juhani Pallasmaan suunnittelema pergolakatos torin pohjoislaidalla. Torilla sijaitsee myös Dennis Oppenheimin Kihlaus -niminen taideteos, joka on yksi Helsingin pidetyimmistä julkisista veistoksista.

Helsingin toreista ja aukioista tehdään tämän ja ensi vuoden aikana koko kaupungin kattava tarkastelu. Näin muodostetaan kokonaisnäkemys torien kehittämistarpeesta tunnistamalla torien ja aukioiden ominaispiirteet ja kehittämismahdollisuudet. Työ on seuraava askel torien masterplanista, joka laadittiin valituille, keskeisille torialueille keväällä 2024. Tarkastelun tuloksena syntyy ohjeisto, jossa aukioita on arvioitu niiden kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten reunaehtojen ja muutoksensietokyvyn mukaisesti sekä ideoitu niiden tulevia toimintoja ja tulevaisuuden imagoa kohteen arvoon soveltuvalla tavalla. Tarkastelun tavoitteena on tunnistaa kaupunkitilojen hyödyntämätöntä potentiaalia, tukea elinvoimaisina kehittyviä kaupunginosia sekä tuottaa viihtyisää ympäristöä. Myös Ruoholahdentori sisältyy tarkasteluun, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä.

Nopeana toimenpiteenä Ruoholahdentorille selvitetään tapahtumasähkön tuomista sinne jo ennen muita toimia. Sähkö mahdollistaa monipuolisemmat tapahtumat torilla.

Vesiliittymän mahdollisuus selvitetään osana suunnittelua. Jos se on mahdollista järjestää, se suunnitellaan torin muun parantamisen yhteydessä lähitulevaisuudessa. Mikäli tapahtumasähkön saaminen osoittautuu vaikeaksi, se järjestetään viimeistään tässä yhteydessä. Paviljonkirakennuksen rakentaminen Ruoholahdentorille on hyvin haasteellista torin kansirakenteen vuoksi. Rakennus voi sijoittua ainoastaan torin länsilaidalle, missä ei ole kantta. Ruoholahdentorin etelälaita halutaan pitää avoimena Helsingin rantoja kiertävää, yhtenäistä rantareittiä varten.

Lautakunta kehotti toimialaa: