Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Nora Grotenfeltin ym. valtuustoaloitteesta koskien ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamisesta yhdenvertaisuuden varmistamiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Nora Grotenfeltin ja neljän muun valtuutetun aloitteesta koskien ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamista sekä toimenpideohjelman käynnistämistä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi:

”Aloitteessa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan henkilöstön riittävä kielitaito, houkuttelemaan ja säilyttämään ruotsinkielisiä työntekijöitä sekä seuraamaan jäsennellysti ruotsinkielisten palvelujen tasoa. Valtuustoryhmä ehdottaa, että Helsinki käynnistäisi toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa tavoitetasoa yhdenvertaisen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi kaupungin ruotsinkielisten palvelujen osalta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että tavoitetason nostamisen edistäminen on toimialalla jo käynnistynyt. Ehdotettuja toimenpiteitä tullaan pitkälti toteuttamaan päivitettävänä olevan toimialan kaksikielisyyssuunnitelman myötä.

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.2.2022 § 161 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluille kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka kaupunkiyhteisenä toimenpiteenä on toimialojen kaksikielisyyssuunnitelmien päivittäminen. Kaksikielisyyden edistämiseksi sekä yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi molemmilla kansalliskielillä on kaksikielisyyssuunnitelmassa sovittu toimialatasoisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Toimenpidesuunnitelmien yhteisinä tavoitteina on, että ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys paranee, ruotsinkieliset palveluketjut toimivat ja ruotsinkielinen asiakasviestintä paranee.

Syksyllä 2024 toimialajohtaja päätti 17.10.2024 § 229 asettaa toimialalle ruotsinkielisten palvelujen työryhmän edistämään koko toimialan kaksikielisyyttä. Uudistettu päätös työryhmästä on tehty vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita.

Ruotsinkielisen henkilöstön rekrytointi

Toimiala osallistuu kohdennetusti ruotsinkielisiin rekrytointi- ja oppilaitostapahtumiin Suomessa. Vuonna 2024 on aloitettu selvitystyö mahdollisuudesta osallistua tulevina vuosina myös pohjoismaisiin rekrytointi- ja työnantajakuvatapahtumiin. Selvitystyön perusteella keväälle 2025 on varattu osallistuminen kahteen rekrytointitapahtumaan Tukholmaan. Osallistuminen pohjoismaisiin rekrytointitapahtumiin arvioidaan vuosikohtaisesti ja jatkossa osallistumisen Medrek-rekrytointitapahtumaan näyttää hyvin todennäköiseltä. Pohjoismaista yhteistyötä on edistetty myös hankkimalla toimialalle kausityöntekijöitä pohjoismaisen Nordjobb-palvelun kautta. Lisäksi vuokratyökumppani Seuren kanssa on tehostettu ruotsinkielisen vuokratyöhenkilöstön saatavuutta.

Toimialalla julkaistaan vuosittain 2 000–4 000 työpaikkailmoitusta. Vuonna 2024 julkaistiin 2 153 ilmoitusta, joilla haettiin työntekijöitä 4 749 avoimeen tehtävään. Tällä hetkellä suositellaan ruotsinkielistä työpaikkailmoitusta, jos työ edellyttää ruotsin kielen taitoa, mutta viime kädessä rekrytoiva esihenkilö on tehnyt päätöksen julkaisukielestä. Kaksikielisyyssuunnitelman toimialatasoisten toimenpiteiden mukaisesti ruotsin kieltä edellyttävien työtehtävien rekrytointi-ilmoitukset julkaistaan jatkossa kaksikielisinä samanaikaisesti.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala järjestää resurssiensa mukaisesti harjoittelua ja ohjausta sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opiskelijoille. Ruotsinkielisiä harjoittelupaikkoja on tarjottu ja ruotsinkielisiä harjoittelijoita on ollut vuosittain. Toimiala tekee suunnitelmallista, säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten oppilaitosten kanssa. Näillä yhteistyöfoorumeilla arvioidaan harjoitteluyhteistyötä ja harjoittelupaikkojen tarvetta sekä kehitetään uusia malleja, joilla pyritään varmistamaan riittävä määrä ruotsin kielellä ohjattuja harjoittelujaksoja. Ostopalvelujen osalta kukin tuottaja vastaa itsenäisesti tarjoamistaan harjoittelupaikoista ja oppilaitosyhteistyöstä. Tietoa harjoittelu-, työ-, opinnäytetyö- ja oppisopimusmahdollisuuksista annetaan ruotsiksi För studerande och praktikanter | Helsingfors stad -nettisivuilla.

Toimiala on solminut Yrkeshögskolan Arcada Ab:n kanssa puitesopimuksen, jossa sovitaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoitteluiden toteuttamisesta ja ohjauksesta. Arcada on yksi neljästä ensisijaisisesta ammattikorkeakoulusta, joiden opiskelijat saavat ensimmäisenä varata toimialan harjoittelupaikkoja (Jobiilissa). Noviasta tulevien opiskelijoiden kanssa tehdään kertaluonteiset harjoittelusopimukset. Sosiaalityön opintoihin liittyvä uusi harjoittelupuitesopimus Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin kanssa on valmistelussa.

Henkilöstön kielitaito

Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti henkilöstön ruotsin kielen osaamista vahvistetaan. Suomen kielen taidon vaatimuksen madaltamisesta ruotsinkielisissä yksiköissä voidaan mahdollisesti selvittää tulevaisuudessa.

Toimialan osaamisen kehittämisen yksikkö tarjoaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan henkilöstölle ruotsin kielen kursseja, jotka ovat osa jatkuvaa henkilöstön ammatillista täydennyskoulutusta. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia ja niihin osallistutaan työajalla. Esimerkiksi vuonna 2024 toimialalla tarjottiin yhteisesti kuusi erilaista ruotsin kielen kurssia, joissa huomioitiin eri kielitaitotasot, eri tehtävissä toimivat ammattilaiset sekä heidät, jotka eivät ole aiemmin opiskelleet ruotsin kieltä. Lisäksi toimialan palvelukokonaisuudet, palvelut ja työyksiköt voivat budjetoida ja hankkia erillistä, palvelukohtaista kielikoulutusta. Vieraskielisille järjestetään myös suomen kielen kursseja.

Kaksikielisyyssuunnitelman mukaisesti ollaan parhaillaan työstämässä ehdotusta kielilähettilästoimintamallille Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluissa. Ehdotuksessa huomioidaan toimialan tarpeet, muita käytössä olevia toimintatapoja ja muiden organisaatioiden hyviä kokemuksia vastaavista toimintamalleista. Mikäli kielilähettilästoimintamalli otetaan käyttöön, tehdään se kaikissa toimialan palveluissa. Kielilähettiläiden tehtävänä on työskennellä myönteisen kaksikielisen kieli-ilmapiirin puolesta ja rohkaista työtovereita käyttämään ja kehittämään ruotsin kielen taitojaan. Tämä voi toteutua esimerkiksi yhteisillä matalan kynnyksen keskusteluhetkillä, käytäväkeskusteluilla, tiedon ja materiaalien jakamisella tai yhteisillä kahvihetkillä.

Helsingin kaupungilla on käytössä Sarastia-henkilöstöjärjestelmä. Järjestelmästä on mahdollista saada tietoa henkilöstön äidinkielestä, edellyttäen, että tiedot on kirjattu järjestelmään. Käynnissä olevan kaupunkiyhteisen HR-järjestelmäuudistuksen suunnitteluvaiheessa henkilöstön äidinkieli, kielitaidon kirjaaminen ja seuranta on nostettu esiin tunnistettuina kehittämistarpeina.

Ruotsinkieliset palvelut

Toimialan palveluita tuotetaan kaksikielisesti ja henkilöstö palvelee asiakkaita molemmilla kansalliskielillä. Ruotsinkieliset palvelut tuotetaan joko keskitetysti ruotsin- tai kaksikielisissä tiimeissä ja yksiköissä, tai suomenkielisten palvelujen yhteydessä. Joitain palveluja tuotetaan ruotsiksi osittain tai kokonaan ostopalveluna.

Hankinta-asiantuntijat vastaavat siitä, että kielitaitoon liittyvät vaatimukset on kuvattu selkeästi tarjouspyyntöasiakirjoissa ja sopimuksissa, ja että kielelliset oikeudet huomioidaan kilpailutusdokumenteissa. He huolehtivat myös siitä, että kielitaitovaatimukset nousevat hankinnan valmistelussa keskusteluun ja tulevat huomioiduiksi. Palvelukokonaisuudet vastaavat siitä, että kielelliset oikeudet toteutuvat heidän järjestämisvastuullaan olevissa palveluissa. Toimialla hankitaan lisäksi erilaisia tarvikkeita, kalusteita, tietojärjestelmiä ja muita hankintoja, joissa kielelliset oikeudet eivät ole keskiössä. Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti ruotsinkielisen palvelun tuottaminen palveluhankinnoissa ja -sopimuksissa huomioidaan.

Ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi rekrytoivan esihenkilön vastuulla on varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito. Rekrytoinneissa annetaan painoarvoa ruotsin kielen osaamiselle, mikäli sen katsotaan olevan tehtävään ja työhön nähden olennaista.

Asiakkaaksi tulossa ja asiakasohjauksessa, kuten takaisinsoitossa, chatissa ja ajanvarauskehotteissa, huomioidaan molemmat kansalliskielet. Puhelinpalvelujen uudistuksen yhteydessä on huomioitu ruotsinkielisen palvelun toteuttaminen. Joissain puhelinpalveluissa on keskitettyjä ruotsinkielisiä linjoja ja toisissa on tarjolla soittoaikoja, jolloin asiakkaita palvellaan ruotsin kielellä.

Maisa on asiointiportaali, jossa kaupunkilaiset voivat asioida sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Portaalissa asiakkaan on mahdollista valita asiointikieli ja sovelluksen ulkoasun kieli on suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muun muassa ilmoitukset, päätökset, laskelmat, kyselyt ja käyntiyhteenvedot näkyvät asiakkaalle valitulla asiointikielellä. Asiakkuuteen liittyvät hakemukset voi täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki asiakkaille lähetettävät lomakkeet ja kyselyt on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Maisa-viesteihin vastataan pääsääntöisesti sillä kielellä, jolla asiakas lähettää viestin. Myös Maisassa tällä hetkellä tarjolla olevia ryhmiä toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Terveydenhuoltolain mukaisesti asiakkaalla on oikeus valita kiireettömän hoidon hoitopaikka kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Helsingissä asiakas on yhteydessä valitsemaansa terveysasemaan. Oma terveysasema on ensisijaisesti asiakkaan asuinalueella sijaitseva, mutta terveysasemaa voi vaihtaa Helsingin sisällä tai valita sen toiselta hyvinvointialueelta.

Ruotsinkielistä palvelua järjestetään keskitetysti lounaisessa, koillisessa ja eteläisessä Helsingissä Munkkiniemen, Myllypuron ja Viiskulman terveysasemilla. Näillä terveysasemilla asiakkaan on mahdollista valita lääkäri tai hoitaja kielivalinnan perusteella. Tämä toimii niukoilla resursseilla kohtuullisesti. Ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus on pääkaupunkiseudulla haaste. Koillisen alueen ruotsinkielisen väestön määrä on 2 214 ja Malmin suurpiirin 995. Pienenä yksikkönä Malmi voisi olla erittäin haavoittuvainen.

Tiedonkeruu ruotsinkielisten palvelujen toimivuudesta ja laadusta sekä omalla kielellä palvelemisesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki astui voimaan 1.1.2024 ja sen juurruttamiseksi käytäntöön toimintaa on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti toimialalla. Vuonna 2025 on valmisteilla strukturoidumpi kysymyksenasettelu omavalvonnan raportointia varten.

Vuonna 2024 omavalvonnan raportointia varten kerättiin palvelukokonaisuuksista vapaamuotoinen sanallinen arvio kaksikielisyyden yhdenvertaisesta toteutumisesta kvartaaleittain. Palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmiin lisättiin tiivistelmäosio. Tiivistelmä julkaistaan yksikön palvelukielestä riippumatta molemmilla kansalliskielillä ja kaksikielisten palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat julkaistaan molemmilla kielillä kokonaan. Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti ruotsinkielisten palvelujen toteutumista seurataan osana omavalvontaa.

Helsinkiläiset voivat antaa palautetta toimialan palveluista usean eri kanavan kautta, esimerkiksi kaupungin palautepalvelussa, toimipaikassa olevien palautelaitteiden tai -linkkien avulla sekä vastaamalla erilaisiin kyselyihin. Kaikki palautekanavat ja kyselyt on toteutettu molemmilla kansalliskielillä eli niihin voi aina vastata myös ruotsiksi. Kaupungin palautepalvelussa, jossa voi pyytää vastausta antamaansa palautteeseen, ruotsin kielellä annettuun palautteeseen vastataan aina ruotsiksi. Asiakas- ja potilasvastaavien palvelut toimivat suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Asiakaspalautteen keruuta kehitetään osana toimialan palvelustrategiaa sekä Kestävän kasvun hanketta (2023–2025). Toimiala tulee ottamaan käyttöön palautejärjestelmän, jossa kehitystyön jälkeen on mahdollista automatisoida tiedonkeruu ja lähettää asiakkaille tekstiviestikysely asioinnin jälkeen. Ruotsinkielisille asiakkaille kysely lähetetään ruotsiksi ja tavoitteena on kohdentaa ruotsinkielisille oma kysymys siitä, ovatko he saaneet palvelua äidinkielellään asioidessaan toimialan palveluissa. Myös tyytyväisyyttä palveluihin voidaan kehitystyön jälkeen tarkastella kieliryhmän perusteella. Vuodesta 2025 alkaen on myös tilastointiin lisätty muuttuja ”palvelua ei saa omalla äidinkielellään”. Nämä kehittämistoimenpiteet parantavat jatkossa huomattavasti tiedon saantia ruotsinkielisten palvelujen asiakaskokemuksesta.

Henkilöstön tiedonsaanti, ruotsinkielinen viestintä ja ohjeet

Toimialan ruotsinkielisten palvelujen näkyvyyttä on lisätty intrassa ja toimialan Ruotsinkieliset palvelut -intrasivulla on linkit sivuille, joille on koottu ruotsinkielisten palvelujen konsultaatioyhteystietoja ammattilaisille.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla hyödynnettävät kaupunkitasoiset työturvallisuuteen liittyvät ohjeet, kuten vaarojen arviointi, on osin käännetty ruotsin kielelle. Työterveyshuollon esittelyvideo löytyy ruotsinkielisenä kaupungin intrasta. Lisäksi esimerkiksi työturvallisuuden teemakortteja on käännetty ruotsiksi.

Helsingin kaupunki tekee kaikki hel.fi-verkkosivut suomeksi ja ruotsiksi, myös palvelukuvaukset. Kaikki ruotsinkieliset palvelut on koottu verkkosivulle ”Ruotsinkieliset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa”. Verkkosivujen kieliversiot on linkitetty toisiinsa niin, että käyttäjä voi siirtyä kieliversioiden välillä helposti.

Ruotsinkielisten palvelujen kuvauksissa näkyy ”Ruotsinkielistä palvelua/Service på svenska” -kuvake niiden palvelupisteiden yhteydessä, jotka tarjoavat ruotsinkielistä palvelua. Hel.fi-palvelukuvauksia uudistetaan tulevina vuosina kaupunkitasolla. Yhtenä tavoitteena on helpottaa niiden käyttöä. Toimialan viestintä on ehdottanut, että palvelukuvauksiin tulisi pystyä lisäämään nykyistä helpommin oikeat kielet ”Palvelukieli”-otsikon alle.

Ruotsinkielisille asiakkaille ja asukkaille tarjotaan ruotsiksi muutkin viestinnän tuottamat sisällöt, kuten asiakastiedotteet, verkkouutiset, esitteet ja infonäyttöesitykset. Vuoden 2024 aikana julkaistiin esimerkiksi 80 ruotsinkielistä verkkouutista. Toimiala julkaisee ruotsinkielistä sisältöä myös sosiaaliseen mediaan. Viestinnän laatimissa asiakaslomakkeiden tilausohjeissa ohjeistetaan, että lomakkeet on tehtävä molemmilla kansalliskielillä.

Vuonna 2025 ruotsinkielisten palvelujen viestintää kehitetään edelleen ja ruotsinkielistä asiakasviestintää tullaan parantamaan. Tulevan kaksikielisyyssuunnitelman toimialatasoisten toimenpiteiden mukaisesti luodaan kaksikielistä viestintää koskevat linjaukset palveluille; varmistetaan, että asiakkaat ja potilaat saavat heitä koskevat hallinnolliset päätökset sekä tarvittaessa asiakirjansa valitsemallaan asiointikielellä suomeksi tai ruotsiksi; ja laaditaan kirjalliset asiakas- ja potilasohjeet kummallakin kansalliskielellä. Yksi toimenpide on tehdä palveluille ruotsinkielisestä viestinnästä kohdennetut, yksinkertaistetut ohjeet, joissa esitetään, miten palveluista tulisi viestiä ruotsiksi, miten logoa käytetään ja miten käännöksiä tilataan.

Yhteenveto

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa on käynnistetty toimenpiteitä ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi. Valtuustoaloitteessa ehdotettuja toimenpiteitä tullaan pitkälti toteuttamaan päivityksen alla olevan toimialan kaksikielisyyssuunnitelman myötä ja osittain pohjautuen kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa annettuihin toimenpide- ja seurantaehdotuksiin.

Vaikutusten arviointi

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kaksikielisellä hyvinvointialueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä suomeksi tai ruotsiksi. Kaksikielisen hyvinvointialueen, johon Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala rinnastetaan, viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Vähemmistökielen osuuden ollessa alle 30 % alueen väestöstä on tarvetta erityisesti huomioida yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä. Tähän on toimialalla kiinnitetty erityistä huomiota. Riittävä osaavan henkilöstön saatavuus palveluissa on ratkaiseva tekijä, jotta Helsingissä voidaan lainsäädännön mukaisesti edistää ja ylläpitää yhdenvertaisia ja laadukkaita kaksikielisiä palveluita.

Hallintosäännön 25 luvun 1 §:n mukaisesti Helsingin kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään suomeksi tai ruotsiksi kaikilla kaupungin tehtäväalueilla, ja että muutenkin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet turvataan. Lainsäädännön mukaisesti asiakkailla on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita valitsemallaan asiointikielellä suomeksi tai ruotsiksi. Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut varmistavat myös asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumisen palveluissa.”