Gruppmotion av Svenska folkpartiets fullmäktigegrupp om att föra in stadens olympiska byggnader på Unescos världsarvslista

Stadsstyrelsen föreslog stadsfullmäktige följande:

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki pyrkisi saamaan Helsingin olympiarakennukset UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.

Helsingin olympialaisia varten rakennetut rakennukset ja alueet muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden. Kaupunkirakenteessa ympäri Helsinkiä sijoittuvat urheilurakennukset sekä urheilijoita varten rakennetut asuinalueet muodostavat tunnistettavan kerrostuman. Olympiarakennusten merkitys on huomioitu inventoinneissa, maankäytön suunnittelussa ja kulttuuriympäristön suojelussa. Olympiarakennukset sisältyvät valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Rakennukset ja ympäristöt ovat pääosin jo suojeltuja asemakaavassa tai suojeltu rakennusperintölailla. Urheilurakennukset ovat pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa. Tennispalatsi, Lasipalatsi sekä Olympia- ja Kisakylä ovat yksityisessä omistuksessa. Kaupunki on valmistelemassa soutustadionin myyntiä toimitilastrategian mukaisesti.

Esitykset maailmanperintölistalle tekee Museovirasto yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Maailmanperintösopimus edellyttää, että jokainen sopimuksen jäsenmaa ylläpitää kansallista aieluetteloa, jossa olevista kohteista maa voi myöhemmin nostaa kohteita varsinaisiksi kohde-esityksiksi. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirasto, joka tutkii kaikki kohde-esitykset kulttuuriperinnön osalta, ja tutkii maailmanperintösopimuksen kriteeristöä vasten onko uusilla kohde-esityksillä edellytyksiä ensimmäisessä vaiheessaan päästä aieluetteloon. Vuoden 2019 arviossaan Museovirasto on olympiarakennuksista todennut, että ”Olympiarakennuksia on ympäri maailmaa, osa jo nyt maailmanperintöluettelossa. Suomen olympiarakennukset ovat hienosti säilynyt kokonaisuus, josta suurin osa on edelleen käytössä. Sarjanimeäminen kaikista Helsingin olympiarakennuksista esimerkiksi funktionalistisina rakennuksina ei ehkä ole realistinen. Ensin pitäisi selvittää mihin ilmiöön ehdotus liittyy. Se voi olla maailmanlaajuinen, jos Olympialaiset ilmiönä olisi teemana, tai sitten pienempi sarja, jos teema olisi arkkitehtuuri tai urheilurakennukset. Suomen kohteiden jatkuva käyttö on sekä poikkeuksellinen kulttuurinen vahvuus että asettaa haasteita integriteetin kohdalla. Myös kohteiden suojelussa on avoimia kysymyksiä ja kehitettävääkin (vrt. Malmin lentokenttä). Mahdollisessa kansainvälisessä sarjassa Suomi voisi olla mukana.”

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo Museoviraston arvion perusteella, että esitystä olympiarakennuksien lisäämisestä maailmanperintölistalle ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä valmistelemaan. Olympiarakennukset ja niiden ympäristöt otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja kulttuuriympäristön suojelussa. Maailmanperintöluetteloon kuuluvia rakennuksia tarkastellaan yleismaailmallisten arvojen näkökulmasta (OUV). Kohteiden hallinnan näkökulmasta erityisesti koskemattomuuden ja autenttisuuden edellytykset saattavat aiheuttaa aktiivisessa käytössä oleville rakennuksille haasteita mm. urheilukäytön kehittämiselle suojeluvaatimusten kuitenkin täyttyessä.

Kaupunkiympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin kaupunki pitää olympiarakennukset esillä keskusteluissa Museoviraston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. On tärkeää, että olympialaisia varten rakennetut rakennukset säilyvät jatkossakin kansainvälisesti merkittävänä ja hyvin säilyneenä olympiarakennuskokonaisuutena.

Stadsmiljönämnden avger följande utlåtande till stadsstyrelsen:

I motionen föreslås att Helsingfors stad ska sträva till att lägga upp Helsingfors olympiadbyggnader på UNESCO:s världsarvslista.

De byggnader och områden som byggdes för olympiaden i Helsingfors är också internationellt sett en välbevarad helhet av olympiadbyggnader. Idrottsbyggnaderna och bostadområdena, byggda för idrottare, som ligger utplacerade på olika håll i Helsingfors, bildar ett igenkännbart skikt. De olympiska byggnadernas betydelse har beaktats vid inventeringar, markanvändningsplanering och skydd av kulturmiljön. Olympiadbyggnaderna ingår i byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY 2009). Byggnaderna och miljöerna är huvudsakligen redan skyddade i detaljplanen eller skyddade med stöd av lagen om skyddande av byggnadsarvet. Idrottsbyggnaderna ägs huvudsakligen av Helsingfors stad. Tennispalatset, Glaspalatset och Olympiabyn- och Nya Olympiabyn är privatägda. Staden förbereder försäljningen av roddstadion i enlighet med fastighetsstrategin.

Nomineringar till världsarvslistan görs av Museiverket tillsammans med Undervisnings- och kulturministeriet. Världsarvskonventionen kräver att varje medlemsland i avtalet upprätthåller en nationell tentativ lista, från vars urval landet senare kan lyfta fram objekt som kan framställas som förslag till egentliga nomineringsobjekt. Museiverket är Utbildnings- och kulturministeriets ämbetsverk för sakkunskap, som granskar alla nomineringsobjekt vad gäller kulturarv, och prövar mot Världsarvskonventionens kriterier om nya nomineringsobjekt har förutsättningar att i första skedet upptas på den tentativa listan. Museiverket har i sin utvärdering för år 2019 noterat gällande olympiadbyggnaderna att "Det finns olympiadbyggnader över hela världen, några av dem finns redan nu på världsarvslistan. Finlands olympiadbyggnader är en välbevarad helhet som till största delen fortfarande är i bruk. En serienominering av alla olympiadbyggnader i Helsingfors som till exempel funktionalistiska byggnader är kanske inte realistiskt. Först borde man utreda till vilken företeelse förslaget anknyter. Det kunde vara globalt, om temat är Olympiader som företeelse, eller en mindre serie, ifall temat är arkitektur eller idrottsbyggnader. Att de finska objekten fortgående är i användning är både en exceptionell kulturell styrka och samtidigt innebär det utmaningar för integriteten. Det finns också öppna frågor gällande skyddet av objekten och även något att utveckla (jfr Malms flygplats). I en eventuell internationell serie kunde Finland delta.

Utifrån Museiverkets bedömning anser stadsmiljönämnden att det inte är ändamålsenligt att börja bereda ett förslag om att lägga upp olympiadbyggnaderna på världsarvslistan. Olympiadbyggnaderna och miljöerna beaktas i markanvändningsplaneringen och skyddet av kulturmiljön. Byggnader som ingår i världsarvslistan granskas utifrån enastående universella värden (OUV). Med beaktande av objektens besittning kan särskilt villkoren för integritet och autenticitet medföra utmaningar för byggnader i aktivt bruk, t.ex. för utveckling av idrottsanvändning, samtidigt som skyddskraven ändå uppfylls.

Stadsmiljönämnden anser att det är viktigt att Helsingfors stad håller olympiska byggnaderna på agendan i diskussioner med Museiverket och Undervisnings- och kulturministeriet. Det är viktigt att OS-byggnaderna även i fortsättningen bevaras som en internationellt betydelsefull och välbevarad helhet.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

RKP:n valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että Helsingin kaupungin olisi syytä yrittää saada olympiarakennukset Unsecon maailmanperintöluetteloon, samaan tapaan kuin kaupunginvaltuusto aiemmin antoi puoltavan lausunnon Museovirastolle Alvar Aallon helsinkiläisten rakennusten sisällyttämisestä Unescon maailmanperintöluetteloon. Olympiarakennusten listauksessa voitaisiin huomioida esimerkiksi Olympiastadion, Uimastadion, Töölön kisahalli, Tennispalatsi, Velodromi, Soutustadion, Kumpulan maauimala sekä Ruskeasuon ratsastushalli.

Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Helsingin olympialaisten tavoite, että kisapaikat rakennetaan kestävästi kaupungin hyödyksi ja kaupunkilaisten käyttöön, on toteutunut.

Esitykset maailmanperintölistalle tekee Museovirasto yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Maailmanperintösopimus edellyttää, että jokainen sopimuksen jäsenmaa ylläpitää kansallista aieluetteloa, jossa olevista kohteista maa voi myöhemmin nostaa kohteita varsinaisiksi kohde-esityksiksi. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirasto, joka tutkii kaikki kohde-esitykset kulttuuriperinnön osalta, ja tarkastelee maailmanperintösopimuksen kriteeristöä vasten, onko uusilla kohde-esityksillä edellytyksiä ensimmäisessä vaiheessaan päästä kansalliseen aieluetteloon. Vuonna 2019 julkaistiin raportti aieluettelotyöryhmän työstä. Siinä käsiteltiin myös olympiarakennuksia, joiden osalta todettiin seuraavasti: ”Olympiarakennuksia on ympäri maailmaa, osa jo nyt maailmanperintöluettelossa. Suomen olympiarakennukset ovat hienosti säilynyt kokonaisuus, josta suurin osa on edelleen käytössä. Sarjanimeäminen kaikista Helsingin olympiarakennuksista esimerkiksi funktionalistisina rakennuksina ei ehkä ole realistinen. Ensin pitäisi selvittää mihin ilmiöön ehdotus liittyy. Se voi olla maailmanlaajuinen, jos Olympialaiset ilmiönä olisi teemana, tai sitten pienempi sarja, jos teema olisi arkkitehtuuri tai urheilurakennukset. Suomen kohteiden jatkuva käyttö on sekä poikkeuksellinen kulttuurinen vahvuus että asettaa haasteita integriteetin kohdalla. Myös kohteiden suojelussa on avoimia kysymyksiä ja kehitettävääkin (vrt. Malmin lentokenttä).” Olympiarakennukset voisivat aieluettelotyöryhmän arvion mukaan olla mukana mahdollisessa kansainvälisessä sarjassa. Suomen ei tarvitse olla aloitteellinen kansainvälisessä sarjanimeämisessä, vaan voimme seurata näiden etenemistä ja halutessamme tarjota kohteita sarjaan, kun ajankohta on oikea.

Suomella on maailmanperintöstrategia ja vastaavasti Unescon taholta on olemassa globaalistrategia, joka painottaa aliedustettujen alueiden ja kohdetyyppien kuten (Afrikka, pienet saarivaltiot, teollinen historia, jne.) kohteiden lisäämistä luetteloon. Siten Suomi esittää osaltaan uusia kohteita harkitusti, kohteiden tulee omata ainutlaatuinen maailmanlaajuinen arvo (outsanding universal value). Vuonna 2019 päivitettiin viimeksi kansallinen aieluettelo, jonka pohjalta Alvar Aallon humaani, moderni arkkitehtuuri eteni kansainväliseen arviointiin. Päätös Aalto Works -nimellä tunnetun kokonaisuuden mahdollisesta hyväksymisestä Unescon maailmanperintölistalle saadaan kesällä 2026. Aalto Works -kokonaisuuteen kuuluvat Aalto-ateljee, Aaltojen kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo Museoviraston arvion perusteella, että esitystä Helsingin olympiarakennusten lisäämisestä maailmanperintölistalle ei ainakaan tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista ryhtyä valmistelemaan. Aloitteessa esitetyt rakennukset ovat pääosin jo suojeltuja asemakaavassa, ja tämän lisäksi Helsingin Olympiastadion on rakennusperintölain mukainen suojelukohde. Maailmanperintöesityksen sijaan Helsingin olympiarakennuksia voisi muulla tavoin korostaa osana kulttuuriperintöämme.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tulee esittämään kaupunginhallitukselle:

Maailman olympiakaupunkien liitto

Maailman olympiakaupunkien liitto (World Union of Olympic Cities) yhdistää entisiä ja tulevia olympiakaupunkeja edistääkseen kisojen myönteistä vaikutusta. Yhdistyksen tavoitteena on jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä entisten ja tulevien isäntäkaupunkien välillä. Lisäksi liitto jakaa tämän vuoropuhelun tulokset kaupungeille ympäri maailmaa.

Aktiivisen yhteistyön kautta Kansainvälisen olympiakomitean (IOC) kanssa liitto osallistuu olympialaisten perinnön hyödyntämishankkeiden kartoittamiseen ja tukee kaupunkeja niiden ainutlaatuisen olympiastatuksen täysimääräisessä hyödyntämisessä.

Kestävyys ja perintö ovat keskeisiä periaatteita, joiden avulla olympiaisäntäkaupungit voivat pitää “liekin elossa”. Tarjoamalla inspiroivia ideoita ja käytännön työkaluja liitto auttaa isäntäkaupunkeja aktivoimaan olympialaisten perinnön kestävästi ja tulevaisuuteen suuntautuvasti.

Maailman olympiakaupunkien liiton vuosikokous on foorumi entisille ja tuleville olympiaisäntäkaupungeille. Tämä konferenssi on suunnattu kaupunkien, alueiden ja maiden edustajille eri puolilta maailmaa, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään älykkäitä strategioita, jotka yhdistävät urheilun ja kaupunkikehityksen tehokkaasti. Smart Cities & Sport Summit on arvostettu foorumi, jossa eri kokoiset kaupungit voivat vaihtaa ideoita ja kokemuksia. Olympialaiset tarjoavat ainutlaatuisen kohtaamispaikan olympiakaupungeille. Ne ovat myös arvokas tilaisuus olympiakaupungeille saada ensikäden kokemusta infrastruktuurista, järjestelyistä ja parhaista käytännöistä, jotka varmistavat olympialaisten pitkäaikaisen perinnön.

Esitys liittymisestä Maailman olympiakaupunkien liittoon tukee Kasvun paikka – Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 tavoitteiden toteuttamista: Helsinki parantaa kilpailuasemaansa kulttuurin ja urheilun, kansainvälisten kongressien, messujen ja muiden suurtapahtumien isäntäkaupunkina yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelukokonaisuus ei kuulu tällä hetkellä mihinkään kansainväliseen liikunnan tai urheilun verkostoon.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ottaa huomioon Helsingin kaupungin yhdistysjäsenyyksien kokonaisuuden. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tarkastelee tarvittaessa mahdollisuutta luopua muusta toimialan yhdistysjäsenyydestä, talousarvion 2025 noudattamisohjeen mukaisesti.

Euroopan neuvoston kulttuurireitit

Euroopan neuvoston kulttuurireitit johdattavat kulttuuriperinnöstä, kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneet matkailijat reiteille ympäri Eurooppaa. Reittitoimijoille tarjolla on aktiivinen, kehittämishenkinen yhteistyöverkosto. Museovirasto toimii Euroopan neuvoston kulttuurireittiohjelman kansallisena koordinaattorina Suomessa. Mukana on jo useita suomalaisia kohteita ja toimijoita, esimerkiksi Alvar Aallon arkkitehtuuriin keskittyvä kulttuurireitti. Kulttuurireittitoiminta tarjoaa mahdollisuuksia rajat ylittävään kulttuuriseen kehittämiseen, matkailuyhteistyöhön, verkostoitumiseen ja kansainvälisen näkyvyyden parantamiseen. Yhteydet alan tutkijoihin ja asiantuntijoihin takaavat toiminnan tieteellisen perustan. Euroopan neuvoston kulttuurireittisertifikaatti on laadun tae, mikä parantaa myös mahdollisuuksia rahoituksen saamisessa.

Mahdollinen kulttuurireittikokonaisuuden valmistelu vaatii hallintomallin selvitystä ja taloudellista resurssointia, jota ei ole huomioitu vuoden 2025 talousarviossa. Mahdollinen projektikoordinaattorin palkkaaminen ja muut selvitykseen tarvittavat resurssit tulee huomioida vuosien 2026–2029 taloussuunnitelmassa, mikäli kaupunginhallitus päättää esittää selvityksen käynnistämistä. Selvitys voitaisiin toteuttaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kaupunginkanslian elinkeino-osaston yhteisenä panostuksena kulttuurimatkailun edistämiseksi.

Selvityksen toteuttaminen edellyttää myös yhteistyötä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Uusien kulttuurireittien sertifioinnista päättävät EPA-sopimuksen hallintoneuvostossa sopimuksen jäsenvaltiot ulkopuolisen asiantuntijan tuottaman arviointiraportin tuella. Suomen edustaja hallintoneuvostossa on opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jotta olympiarakennusten verkosto voi saada Euroopan neuvoston kulttuurireittisertifioinnin, sen tulee täyttää erilaisia reitin teemaan, käytännön toimiin ja yhteistyöverkoston hallintoon liittyviä vaatimuksia. Keskeiset vaatimukset ovat:

Sertifioinnin kriteerit ovat tarkemmin määritelty Euroopan neuvoston päätöslauselmassa vuodelta 2013. Hakemuksen jättää Euroopan neuvostolle reittiverkostoa hallinnoiva taho. Reittisertifiointia voi hakea vuosittain.

Esitys Euroopan neuvoston kulttuurireittien selvityksestä tukee Kasvun paikka – Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 tavoitteiden toteuttamista: Vetovoimainen kaupunki houkuttelee myös matkailijoita. Kehitämme Helsingistä maailman kestävintä ja älykkäintä matkailukohdetta