V 27.8.2025, Valtuutettu Tuomas Rantasen aloite urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston laajentamisesta koskemaan myös kulttuuritoimijoita

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Tuomas Rantanen ja 29 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston vaikutusalaa laajennetaan muulle kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa yhteistyötä tekevälle kentälle, esimerkiksi kaupungilta tukea saaville kulttuuri-, nuoriso- tai koulutustoimijoille ja että rahaston sääntöjä ja nimeä muutettaisiin tämän mukaisesti.

Lisäksi aloitteessa pyydetään myös selvittämään, voitaisiinko sellaisten kaupungin omistamien edellä mainittuun käyttöön soveltuvien toimitilojen kohdalla, joiden omistuksesta kaupunki on luopumassa, rakennus myydä kulttuuri-, nuoriso- ja koulutustoimijoille, siten että osana järjestelyä kaupunki rahoittaisi toimijaa myöntämällään rahastolainalla.

Taustaa

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto (Uuv-rahasto), jonka käyttöalaa aloitteessa on esitetty laajennettavan, on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 1.11.1972, 632 §. Rahaston perustamisen taustalla olivat ao. aikakauden hallinnollisen kirjanpidon säännöksistä juontuneet talousarvioprosessin haasteet riittävien määrärahojen varaamiseksi kasvavassa kaupungissa mm. asumalähiöiden uimahallien ja kuntourheilutilojen rakentamiseen.

Perusteena rahaston perustamiselle nähtiin aikanaan urheilu- ja ulkoilulaitosten lähivuosien rakentamisohjelmassa olleet mm. Oulunkylän urheilupuiston tekojääradan ja Myllypuron urheilupuiston rakennustyöt, uimahallien rakentaminen eri kaupunginosiin sekä jäähallin lisärakennuksen rakennustyöt. Rahaston nähtiin antavan kaupungille valmiuksia myös suhdannepoliittiseen säätelyyn; Uuv-rahaston alkupääomaksi siirrettiin vuoden 1969 työllisyysmäärärahoista säästynyt erä. Edellä mainitut rakentuvien kaupunginosien suuret investoinnit toteutettiin kaupunkikonsernin omina hankkeina. Uuv-rahaston varoja on käytetty kaupunkikonsernin omien hankkeiden lainoittamisen lisäksi vähäisemmässä määrin myös yleishyödyllisille yhteisöille sekä yksittäisille muille kaupunkikonsernin ulkopuolisille tahoille myönnettäviin lainoihin rahaston sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen.

Uuv-rahaston säännöt ja toimintaperiaatteet ovat säilyneet olennaisilta osin muuttumattomina rahaston perustamisesta lähtien. Enin osa Uuv-rahaston lainapääomista on kohdistunut kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden suuriin urheilulaitoshankkeisiin kuten esimerkiksi uimahallien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä Olympiastadionin peruskorjaukseen ja -parannukseen. Kaupunkikonsernin omissa hankkeissa on myönnetty yksittäisiä lainoja myös talousarviovaroista, ja eräissä tapauksissa on käytetty lisäksi kaupungin myöntämiä takauksia.

Konsernin ulkopuolisille tahoille rahastosta myönnetyt lainat ovat olleet pääosin pieniä. Vaikka lainaustoiminta on pitkän historiansa myötä jo vakiintunutta, uusia lainoituskelpoisia hankkeita on kaupungin liikuntapalvelujen ja hakijoiden yhteisen läpikäynnin pohjalta syntynyt vuosittain vain varsin rajallinen määrä. Lainoja on enimmillään myönnetty kymmenisen kappaletta vuodessa jo olemassa olevien keinonurmien uusimiseen ja muihin korjaushankkeisiin sekä yksittäisiin uudishankkeisiin. Lainan myöntämistä edeltää useassa tapauksessa kaupungin tontin vuokraaminen toimijalle. Hakijan talouden kantokyky, myös lainanhoitokyvyn osalta, tulee alustavasti arvioitavaksi jo tarvittavan tontin vuokrausedellytyksiä arvioitaessa. Mikäli tässä vaiheessa huomataan, että hakijan talouden kantokyky ei ole riittävä, hakijan hanketta ei voida rahoittaa – edes rahastosta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei omassa lausunnossaan puolla nykyisen urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston (Uuv-rahaston) käytön laajentamista nykyisestä käyttötarkoituksesta. Sen sijaan lautakunta kannattaa selvityksen tekemistä edellytyksistä perustaa erillinen rahasto muiden kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa yhteistyötä tekevien tahojen hankkeiden rahoittamiseksi, sekä sen selvittämistä, voitaisiinko rahastosta myönnettävillä lainoilla rahoittaa kaupungin kiinteistöjen myyntiä em. yhteistyötahoille.

Lausunnossa tuodaan lisäksi esiin, että yhteistyötahojen tilahankkeiden uutena haasteena ovat ennakoidut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan sopeutustoimet, ja sen vaikutukset mm. hallinnonalansa rakentamisen investointiavustuksiin. Tämän ennakoidaan vaikeuttavan kulttuurirakennusten korjausmahdollisuuksia myös Helsingissä.

Lautakunta toteaa, että kaupungin strategian mukaiseksi tavoitteeksi on asetettu tilojen käytön helpottaminen ja sääntelyn keventäminen tapahtumiin ja erilaiseen vapaa-ajan ja kulttuurin toimintaan. Helsingin kaupungin omien tilojen tehokasta käyttöä tavoitellaan myös kaupungin toimitilastrategialla. Edelleen lautakunta katsoo, että kulttuurin ekosysteemiin ovat kuuluneet olennaisesti myös yksityiset ja yleishyödylliset toimijat ja tukijat omine tiloineen. Lautakunnan näkemyksen mukaan Helsingin on tärkeä luoda rahoitusmekanismeja, joilla kaupunki - yhdessä muiden toimijoiden kanssa - varmistaa, että taiteen ja kulttuurin tilat ovat suhteessa kaupunkilaisten ja alan ammattilaisten tarpeisiin.

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa lausunnossaan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston tarkoituksena olevan Helsingin kaupunkiin rakennettavien urheilu- ja ulkoilulaitosten rahoituksen helpottaminen ja että rahaston laajentaminen koskemaan myös kulttuuritoimijoita helpottaisi näitä tarvitsemiensa tilojen hankkimista. Lautakunnan arvion mukaan yhteisöjen lainoittaminen tukisi kaupungin toimitilojen luopumisen prosessia ja sen lisäksi mahdollistaisi kaupunkilaiselle oleellisten yhdistysten, yhteisöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden palvelutarjonnan säilymisen monissa tapauksissa.

Lautakunta arvioi myös, että rahaston toiminnan laajennuksen toteutuessa on muistettava, ettei (pankkien tavoin) myöskään kaupunki voi myöntää lainaa rahastosta, jos lainan vakuutena ei ole riittäviä vakuuksia. Käytännössä lainan vakuutena toimisi itse hankittava rakennus tai tila. Moniin kulttuuritoimijoiden ja asukasyhdistysten viime vuosina tavoittelemiin rakennuksiin sisältyy kuitenkin mittava korjausvelka, joka heikentää kohteiden vakuusarvoa.

Lautakunta osaltaan suhtautuu esitykseen myönteisesti ja kannattaa selvityksen tekemistä urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston laajentamisesta koskemaan myös kulttuuritoimijoita.

Yhteenveto lautakuntien kannattamista toimenpiteistä

Molemmat lautakunnat puoltavat tarkemman selvityksen tekemistä edellytyksistä soveltaa Uuv-lainojen lainoituskäytäntöjä myös muiden kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyökumppanien tilahankkeisiin. Kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunta on lisäksi osaltaan esittänyt, että tarkoitusta varten tulisi tällöin selvityksen tätä puoltaessa perustaa oma erillinen rahastonsa. Kaupunkiympäristötoimiala puoltaa selvityksen tekemistä nykyisen rahaston käyttöalan laajentamisesta.

Kuntalain 129 § ja lainan myöntämisen edellytykset

Lainoja myönnettäessä tulee huomioitavaksi nykyisin voimassa olevat kuntalain (410/2015) 129 §:n säännökset, joiden mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Lainaa ei voida lähtökohtaisesti myöntää, mikäli lainanhakijalla ei ole taloudellisia edellytyksiä huolehtia lainanlyhennyksistä ja koroista. Lisäksi kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla. Käytännössä jokaiseen kaupungin ulkopuoliselle yhteisölle myöntämään lainaan tulee saada reaalivakuus ja myös lainanhakijan lainanhoitokyvyn pitää olla todennettavissa.

Uuv-rahastosta rahoitettavissa ulkopuolisissa hankkeissa edellytetään muuta kuin kaupungilta tulevaa rahoitusta aina vähintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Kulttuuritoimijoiden, kuten muidenkin ulkopuolisen toimijoiden, hankkeiden rahoittamisen haasteena on yksittäisten viime vuosina tehtyjen tarkastelujen yhteydessä osoittautunut vakuuskysymysten lisäksi lähes poikkeuksetta olevan oman pääoman ja muun rahoituksen riittämättömyys sekä puutteellinen kyky huolehtia tilojen hankinnasta ja korjauksista aiheutuvista lainanhoitokuluista.

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolainojen myöntöperiaatteet

Konsernin ulkopuolisten hankkeiden rahoittamisessa on mm. luottoriskin hallintasyistä noudatettu periaatetta, jonka mukaisesti kaupungin myöntämien lainojen osuus on ollut enintään 40 % hankkeen lainoittamiskelpoisista kustannuksista (alv 0 %), muun rahoituksen koostuessa omasta pääomasta, mahdollisista ulkopuolisista avustuksista sekä rahalaitoslainasta. Kaupungin rahastolainan rooli on muuta rahoitusta täydentävä. Loppuosa (60 %) investoinnin kustannuksista jää hakijan rahoitettavaksi, käytännössä siis omarahoituksella, mahdollisilla valtion avustuksilla ja rahalaitoslainalla.

Ulkoisissa hankkeissa tyypillisin rahoitettava kohde on ollut urheiluseuran keinonurmihanke, jossa kaupungin lainoittama osuus hankkeen kustannuksista on pääsääntöisesti noin 100 000 euron luokassa. Konsernin ulkopuolisille tahoille rahastolainoja on lisäksi myönnetty mm. kevytrakenteisten palloiluhallien rakentamista varten.

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista myönnettävien lainojen korkoehtona on peruskorko ilman marginaalia, jolloin korko seuraa lyhyitä markkinakorkoja (euribor 12 kk). Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron tason puolivuosittain perustuen edeltävien kuukausien euribor-noteerauksiin.

Kaupungin rahastolainalla osarahoitetut konsernin ulkopuoliset hankkeet ovat suurelta osin olleet seuravetoisia. Ao. urheiluseurojen toiminta on vakiintunutta ja rahastosta rahoitettaville investointikohteille on jo valmis käyttäjäkunta. Seurat ovat pääsääntöisesti myös kaupungin toiminta-avustuksen piirissä, mikä parantaa lainojen takaisinmaksuedellytyksiä ja vähentää kaupungin luottoriskiä. Lainaa hakevat kaupunkikonsernin ulkopuoliset tahot eivät siis saa kaupungilta avustuksia lainoitettujen hankkeiden pääomakustannuksiin, vaan mahdolliset avustukset myönnetään toiminta-avustuksena itse seuratoimintaan. Jokaisen lainoitusta edellyttävän hankkeen kohdalla on liikuntapalveluissa kuitenkin aina tapauskohtaisesti arvioitava, kestääkö lainaa hakevan tahon talous muun ohessa hankkeesta aiheutuvat lainanhoitokulut, ja että lainan takaisinmaksu on mahdollista esitetyn investoinnin pitoaika huomioiden.

Lainarahoituksen tarkoituksena ei ole ollut lainanhakijoiden taseaseman parantaminen (ts. varallisuuden siirto kaupunkikonsernin ulkopuolisille toimijoille). Kaupungin osarahoituksella on pyritty edistämään esitettyjen kaupunkilaisia palvelevien uusien ja peruskorjausinvestointien toteuttamista (kokonaisrahoituksen järjestymistä), ja käyttäjille näkyvien kustannusten pitämistä kohtuullisena. Uuv-rahaston varoista myönnettävät, tällä hetkellä matalakorkoiset, peruskorkopohjaiset lainat ovat olleet yksi keino tukea urheiluseuroja ja muita alan toimijoita olosuhdetyössä.

Erillisen kirjanpidollisen rahaston rooli lainojen myönnössä

Myös kulttuurin hankkeita on rahoitettu kaupungin lainalla. Kulttuurilaitoksille on yksittäisten investointien kohdalla varattu talousarviossa lainamääräraha. Yksittäisissä suurissa peruskorjaushankkeissa on annettu kaupungin omavelkainen lainatakaus. Lainatakaukset on myönnetty ko. laitosten hallussa olevien rakennusten peruskorjaamiseen.

Talousarviolainaa on Uuv-lainaa vastaavin ehdoin viimeksi myönnetty kulttuurin toimijalle 21.6.2021 kaupunkikonsernin piirissä Kiinteistö Oy Kaapelitalon Tanssin talo –hankkeen investointeihin. Tällä hetkellä vireillä on Helsingin teatterisäätiön lainahakemus kaupunginteatterin korjaushankkeeseen. Yksittäinen talousarviolaina on myönnetty aikanaan lisäksi konsernin ulkopuoliselle teatteritoimijalle. Lainavelallinen ajautui talousvaikeuksiin, ja osa lainapääomasta jouduttiin kirjaamaan velkajärjestelyn seurauksena luottotappioksi. Ao. laina myönnettiin vuonna 2010 eli ennen Kuntalakiin tullutta vaadetta kunnan edut turvaaville vakuuksille kuntien myöntämien lainojen kohdalla (Kuntalaki 129 §).

Kuten edellä todettu, rahaston perustaminen tai käyttäminen lainojen myöntämiseen ei nykyolosuhteissa ole itseisarvoista; lainoja olisi mahdollista myöntää myös urheiluseurojen ja muiden vastaavien toimijoiden hankkeisiin yhtä lailla tähän tarkoitukseen varattavista talousarviomäärärahoista. Keskeistä lainojen myöntämisedellytysten kannalta on, että taloudelliset ja toiminnalliset kriteerit hankkeen ja hakijan kohdalla täyttyvät. Liikunnan ja urheilun hankkeissa tämä tarkoittaa mm., että hanke on kaupungin liikuntapoliittisten tavoitteiden mukainen (myös alueellisesti) ja hankesuunnitelman sisältö vastaa kaupungin vaatimuksia. Lisäksi hakijan tulee osoittaa lainojen takaisinmaksukykynsä sekä toisaalta edellytyksensä järjestää hankkeeseen tarvittava muu rahoitus sekä vaadittavat, kuntalain edellyttämät, vakuudet.

Rahastojen kirjanpidon osalta tulee noudattaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän eriytetyn liiketoiminnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Rahastojen kirjanpito tulee olla eriytetty kaupungin kirjanpidosta ja niistä laaditaan erillinen tilinpäätös. Erillisen taseyksikön perustaminen kirjanpitoon sekä sen ylläpitäminen aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, minkä vuoksi uusien rahastojen perustaminen on tarkoituksenmukaista vain tilanteessa, jossa rahastosta voidaan aidosti katsoa olevan nimenomaista hyötyä.

Eriytetyn kirjanpidollisen rahaston perustamista ja sen ylläpitämistä käyttötarkoitukseen, jossa myönnettävien lainojen määrä jää vähäiseksi, ei voida pitää tarkoituksenmukaisena tilanteessa, jossa vastaavat lainamäärärahat on teknisesti mahdollista osoittaa myös talousarviomäärärahoista. Sillä, myönnetäänkö laina rahastosta vai vastaavin ehdoin talousarviovaroista, ei hankkeen toteuttamisen kannalta ole hakijalle merkityksellinen asia.

Lopuksi

Kaupunki on yksittäisistä rakennuksista ja toimitiloista luovuttaessa käynyt alustavia keskusteluja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyötahojen kanssa kohteen ostoedellytyksistä, ja kaupungin osallistumisesta kaupan rahoitukseen. Ao. tilanteissa esteeksi kaupan edistämiselle ja kaupungin osallistumiselle rahoitukseen on ilmennyt puuttuvien vakuuksien lisäksi ennen kaikkea toimijan tulojen riittämättömyys kattamaan kasvavista tilakustannuksista toiminnalle aiheutuvat kustannukset. Tilakustannusten kasvun vaikutus ennestään korostuu, mikäli rakennukseen kohdistuu korjausvelkaa, mikä pääsääntöisesti on tilanne kaupungin myyntilistalla olevien kohteiden kohdalla.

Aiemmissa yksittäisissä tarkasteluissa lainojen myöntäminen rahastolainaehdoin ei ole osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi nyt esitettyyn käyttöön. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kaupunkiympäristötoimialan yhteistyössä tekemien jatkoselvitysten yhteydessä tulisikin erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että ajatellun lainansaajakohderyhmän kohdalla arvioidaan potentiaalisten lainanhakijoiden taloudellinen kantokyky, ja kassavirran riittävyys kattamaan toimintakulujen lisäksi hankittavien rakennusten tai toimitilojen ja niihin myöhemmin tarvittavien korjausten aiheuttamat pääomakustannukset sekä lisäksi toimijoiden kyky järjestää lainalle kuntalain edellyttämä vakuus.

Selvityksen tavoitteena tulisi olla pyrkimys luoda ymmärrys siitä, minkälaisia toimijoita ja toimitilahankkeita muiden kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kumppaneiden piirissä on, ja onko Uuv-rahastolainan ehdoin ja periaatteiden pohjalta myönnettävissä ao. tahojen hankkeisiin lainaa siten, että lainanhakijan talouden kantokyky mahdollistaa lainan takaisinmaksun. Samassa yhteydessä tulee selvittää esitetyn järjestelyn talousarviovaikutukset.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan ja kulttuuri ja vapaa-aikalautakunnan lausunnot.

Esitys on lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.