Valtuutettu Mari Holopaisen aloite avoimuusrekisterin vapaaehtoisesta käyttöönotosta

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Mari Holopainen ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki ottaa käyttöön oman avoimuusrekisterin tai vastaavan tyyppisen ammattimaisia vaikuttamistapaamisia ja vaikuttamisviestintää avaavan mallin. Aloite on liitteenä 1.

Avoimuusrekisteristä säädetään avoimuusrekisterilaissa (430/2023). Laki tuli voimaan vuoden 2024 alussa. Avoimuusrekisterin tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta. Avoimuusrekisteri tekee näkyvämmäksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa, jota tehdään virallisten työryhmien ja kuulemisten kuten lausuntokierrosten ja valiokuntakuulemisten ulkopuolella. Rekisterin avulla pyritään myös torjumaan epäasiallista vaikuttamista valtiotason toimijoihin.

Vaikuttamistoiminnan kohteet on lueteltu avoimuusrekisterilain 2 §:n 1 momentissa. Sen mukaan vaikuttamistoiminnan kohteita ovat kansanedustajat, kansanedustajien avustajat ja eduskuntaryhmien henkilökunta, ministerit, ministereiden erityisavustajat ja ministerin toimikaudeksi nimitetyt valtiosihteerit, eduskunnan kanslia, ministeriöt ja niiden asettamat selvityshenkilöt.

Avoimuusrekisterilain 3 §:ssä säädettään velvollisuudesta ilmoittautua avoimuusrekisteriin. Oikeushenkilön ja yksityisen elinkeinonharjoittajan, joka harjoittaa vaikuttamistoimintaa tai vaikuttamistoiminnan neuvontaa (ilmoitusvelvollinen), on tehtävä avoimuusrekisteriin rekisteröinti- ilmoitus. Vaikuttamistyötä tekevien organisaatioiden on rekisteröidyttävä avoimuusrekisterin verkkopalveluun ja tehtävä siellä puolen vuoden välein toimintailmoitus. Rekisteriviranomaisena toimii Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Avoimuusrekisterilakia ei sovelleta kuntiin. Kuntapäättäjät eivät ole avoimuusrekisterilain mukaisia vaikuttamistoiminnan kohteita, eikä kunnilla ole lain 3 §:n mukaista rekisteröintivelvollisuutta avoimuusrekisteriin.

Helsingin kaupungin oman avoimuusrekisterin tai sen tyyppisen järjestelmän käyttöönotto ei ole tarkoituksenmukaista. Avoimuusrekisteri koskee toistaiseksi vain valtionhallintoa. Kunnille ei ole asetettu selkeitä tavoitteita eikä annettu ohjeita omaehtoisen rekisterin suhteen.

Oman rekisterin käyttöönottaminen edellyttää, että kaupunki luo omat menettelytavat ja säännöt rekisterin käytölle. Valitsevassa tilanteessa, jossa ei ole olemassa vakiintunutta oikeudellista kehystä taikka voimassa olevaa sääntelyä, on omaehtoisen rekisterin luominen haastavaa. Rekisterin perustaminen vaatii perusteellista selvitystä muun muassa siitä, mitä tietoja rekisteriin saisi tai pitäisi kerätä, kuinka pitkälle yksityisyyteen tietojen keräämisessä voitaisiin mennä, sekä mikä on oikeasuhtaista rekisteritietojen käyttöä. Epäselvää on, voitaisiinko tällaisia tietoja ylipäänsä kerätä, koska sitä tukevaa lainsäädäntöä ei ole.

Kaupungin oma avoimuusrekisteri vaatii kokonaan uuden asianmukaisen sähköisen järjestelmän perustamista. Uuden rekisterin perustaminen ja ylläpito vaatii kaupungilta merkittäviä resursseja. Järjestelmään tulee voida tietosuoja huomioon ottaen tietoturvallisesti tallentaa, ylläpitää ja julkaista sidonnaisuustietoja ajantasaisesti ja läpinäkyvästi.

Uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii myös koulutusta, ohjeistusta ja
ylläpitoa. Niin luottamushenkilöt kuin kaupungin viranhaltijat ja työntekijät tarvitsevat kattavaa perehdytystä muun muassa siitä mitä tietoja rekisteriin ilmoitetaan, missä tilanteessa ja millä tarkkuudella. Epäselvää on, tuoko omaehtoinen avoimuusrekisteri todellista lisäarvoa. Koska kunnille ei ole asetettu selkeitä ohjeita eikä velvoitteita rekisteröinnin suhteen, voi omaehtoinen soveltaminen johtaa epäyhtenäisiin käytäntöihin. Vapaaehtoisuudesta johtuen ei rekisteröimättä jättäytymisellä voisi olla minkäänlaisia kielteisiä seuraamuksia, koska osallistaminen ja osallistuminen päätöksentekoon sekä omien asioiden ja etujen ajaminen ei ole kiellettyä. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomioita sidosryhmäyhteistyön hyviin käytänteisiin. Koulutuksen ja ohjeistuksen avulla voidaan tehdä laadukasta ja hyvän hallinnon mukaista sidosryhmäyhteistyötä.

Avoimuusrekisterilain valmistelun yhteydessä parlamentaarinen työryhmä päätyi yksimielisesti ehdottamaan avoimuusrekisterin käyttöönottoa alkuvaiheessa ainoastaan valtion tasolle. Työryhmän mukaan avoimuusrekisterisääntelyä tulisi kuitenkin myöhemmin harkita laajennettavaksi kunnalliselle ja alueelliselle tasolle, kun valtion tason avoimuusrekisteristä on saatu kokemuksia. Rekisterin laajentamista alue- ja kuntatasolle ehdotetaan arvioitavaksi avoimuusrekisterilain seurannan ja jälkiarvioinnin yhteydessä.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Kaupunginhallitus on 27.11.2024 § 799 päättänyt, että se vastaa valtuutettu Mari Holopaisen avoimuusrekisterin vapaaehtoista käyttöönottoa koskevaan aloitteeseen.