Kunnan asukkaan aloite, muutos asemakaavaan nro 12575

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kuntalaisaloite koskee asemakaavaa nro 12575 (tullut voimaan 12.4.2021). Asemakaava kattaa mm. Kallion, Sörnäisten ja Kruununhaan Hakaniemenrannan asuinkortteleita sekä katu- ja ranta-alueita. Aloitteessa toivotaan asemakaavan määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa muutosta siten, että asuinkorttelin 11207 osalta asuntoja ei rakenneta, vaan tilalle rakennetaan koko korttelin kokoinen viheralue. Vaihtoehtoisesti aloitteessa toivotaan korttelin rakentamisen toimeenpanon lykkäystä.

Aloitteessa perustellaan asemakaavan muutostarvetta sillä, että alueella oli ennen rakennustöiden alkamista nurmikenttä, joka uusien suunnitelmien mukaan pienenee huomattavasti. Tämän lisäksi aloitteen mukaan alueella ei ole pulaa asunnoista, vaan asuntokauppa on jäässä ja liiketilat ovat tyhjillään. Alueella on sen sijaan liian vähän viheralueita.

Aloitteessa esitetään, että koko alueelle tehtäisiin istutuksia ja muutettaisiin alue puistoksi, joka loisi viihtyisyyttä ja toimisi asukkaille henkireikänä kerrostalojen välissä. Rakennuttamispäätöstä esitetään harkittavaksi uudestaan 5–10 vuoden kuluttua.

Lisäksi aloitteessa huomautetaan hiljattain voimaan tulleesta EU:n ennallistamisasetuksesta, joka vaatii edistämään luonnon tilaa myös kaupunkiympäristössä. Aloitteen mukaan alueella on havaittu meriharakoita etsimässä ravintoa ja lajin uhanalaisuusluokitus on “silmälläpidettävä”.

Kuntalaisaloite koskee kaavan 12575 aluetta, joka sijaitsee Kallion kaupunginosassa Merihaankadun, Miina Sillanpään kadun, Näkinkujan, Näkinpolun ja Hakaniemenrannan rajaamassa korttelissa. Alue on osa Hakaniemenrannan kaavakokonaisuutta (12575), joka tuli voimaan 12.4.2021. Kortteli on merkitty kaavaan AK-korttelialueeksi, asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelin rakennusoikeudeksi on kirjattu 31 200 k-m2, josta 1 750 k-m2 tulee kadunvarsirakennusten ensimmäisestä kerroksesta varata liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloiksi.

Hakaniemenrannan kaavakokonaisuus mahdollistaa Kruunusillat-pikaraitiotieyhteyden Kalasataman Nihdin suunnasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa, Hakaniemensillan uuden linjauksen, uutta julkista rantaa, sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen täydennysrakentamalla. Tavoitteena on vahvistaa Hakaniemen ominaispiirteitä, vetovoimaisuutta sekä sen asemaa osana keskustan kaupunkirakennetta.

Tavoitteena on Helsingin yleiskaavan (2016) mukaisen täydennysrakentamisen mahdollistaminen raideliikenteen solmupisteiden ympäristössä. Liikennealueilta vapautuvat alueet sekä rantojen täytöt mahdollistavat alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen. Rakentamalla Hakaniemensillan nykyiset ramppialueet sekä kortteleita Hakaniemenrantaan on mahdollista kytkeä Merihaka osaksi Hakaniemen ympäristön kaupunkirakennetta. Tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen siten, että Hakaniemi liittyy kaupunkirakenteellisesti osaksi keskustaa. Rakentaminen sovitetaan alueen kaupunkikuvaan keskeisimmät näkymät, yhteydet ja ominaispiirteet huomioiden.

Kaavaratkaisun toteuttaminen suunnitelmien mukaisesti parantaa ympäristön virkistysmahdollisuuksia ja alueen liikenteellisiä yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla. Alueen kaupunkikuva muuttuu rakennetummaksi ja palvelutaso paranee täydennysrakentamisen myötä. Toteuttaminen vahvistaa Hakaniemen alueen roolia osana keskusta-aluetta.

Alueen viihtyisyyttä parantavat kaavan mukaiset rantaan sijoittuvat puistot: uusi Merihaanpuisto Merihaan eteläpuolella ja Kirjanpuisto Kruununhaan pohjoispuolella. Kirjanpuistoa laajennetaan ja mahdollistetaan sen sijoittuminen rantaan. Kaavaratkaisu tuo rannalle lisää viihtyisää oleskelualuetta.

Asemakaavassa on otettu huomioon alueen ekologinen kestävyys. Kaavaratkaisun mukaan rakentamalla kaupunkialueet tiiviisti ja tehokkaasti voidaan säästää luontoa muualla. Asemakaavamääräyksellä edistetään viherkattojen toteuttamista alueelle. Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin (2009/147/EY) liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Meriharakka ei ole liitteen I laji eikä Suomessa uhanalainen laji. Meriharakan kanta on elinvoimainen, mutta maailmanlaajuisesti laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Näkinaukion nurmikko muodostaa vain pienen osan meriharakoiden laajasta ruokailualueesta. Kaavan laadintavaiheessa alueella ei tunnistettu arvokkaita luonto- tai linnustokohteita.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnon ennallistamisesta astui voimaan 18.8.2024. Jäsenvaltioiden on kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Konkreettiset toimeenpanokeinot sisältävä kansallinen ennallistamissuunnitelma valmistuu 18.8.2026 mennessä.

Hakaniemenrannan kaava pohjautuu vuonna 2014 hyväksyttyihin Hakaniemenrannan ja Merihaan ympäristön suunnitteluperiaatteisiin ja vuonna 2017 hyväksyttyyn kaavaluonnokseen.

Korttelia 11207 ympäröivien Näkinaukion, Näkinkulun ja Näkinkujan katusuunnitelmat on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 22.6.2021 (Katusuunnitelma, Hakaniemen alue ja Merihaansilta, numerot 31403/1, 31403/2, 31403/3, Kallio, Sörnäinen | Päätökset | Helsingin kaupunki). Niiden mukaisesti yleiset alueet kivetään korkeatasoisesti luonnonkivipäällysteillä ja Näkinaukiolle istutetaan puita ja rakennetaan istutusalue, johon sijoitetaan Joy-patsaat. Lisäksi Näkinkulun eteläosan aukiolle istutetaan useita puita. Nämä alueet viimeistellään, kun korttelialue on rakentunut arviolta vuonna 2029.

Ennen korttelin rakentamista ja valmistumista yleiset alueet päällystetään asfaltilla ja kulkualueet valaistaan väliaikaisin valaisimin. Korttelialue jää murskepinnalle ennen talon rakentamisen aloittamista.

Korttelin tonttikilpailu pidetään tämän hetken arvion mukaan 2026 ja rakentaminen alkanee arviolta 2027 tai 2028.

Ottaen huomioon kortteliin suunniteltu rakentaminen ja sen aikataulu kaupunki katsoo, että alueen muuttaminen pysyvästi tai väliaikaisesti viheralueeksi ei ole tarkoituksenmukaista.

Kuntalaisaloite

********** ja kolme muuta allekirjoittajaa esittävät kuntalaisaloitteessaan (saapunut 2.12.2024) seuraavaa:

”Arvoisa kaupunginhallitus, me allekirjoittaneet Näkinkuja 8 asukkaat toivomme että Helsinki tekisi määräaikaisen tai toistaiseksi voimassaolevan muutoksen kaavaan numero 12575 koskien korttelia 11207, tai vaihtoehtoisesti lykkää toimeenpanoa korttelin 11207 osalta.

Ehdotuksemme on että korttelin 11207 asuintaloja ei vielä rakenneta, ja tilalle rakennetaan koko tontin kokoinen viheralue.

Aiemmin tämän uuden korttelin alueella oli rakentamaton nurmikenttä sekä risteysaluetta ja sillan ramppi. Uudessa kaavassa viheralue on Näkinaukion kohdalla typistymässä murto-osaan aiemmasta koosta, ja tontille tulisi monta asuinrakennusta liikehuoneistoineen.

Tämän päivän todellisuudessa Helsingissä ei ole pulaa asunnoista, asuntokauppa on muutenkin jäässä eritoten uudistuotannon osalta, ja Kallion-Hakaniemen alueella on runsaasti liiketilaa tyhjänä vailla vuokralaisia. Sen sijaan viheralueita Hakaniemen-Merihaan alueella ei ole yhtään liikaa. Lisäksi viime aikoina on selvinnyt että nykyisen rakentamistavan mukaiset puuistutukset eivät tuota kestäviä tuloksia, kun puilla on liian vähän maa-ainesta juurille, jolloin puut jäävän kitukasvuiseksi ja kuolevat, mistä seuraa kaupungille myös lisää kustannuksia. Huonokuntoisten puiden rivistö aiheuttaa ahdistusta, siinä missä hyvin toimiva viheralue tutkitusti vähentää stressiä ja parantaa mielenterveyttä. Etenkin koronasulkujen jälkeen Suomessa on uutisoitu alati kasvavista mielenterveyden ongelmista, ja yhä useampi jää mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Me allekirjoittaneet esitämme että lähivuosina korttelin 11207 asuintaloille ja liikehuoneistoille ei ole minkäänlaista tarvetta, eritoten mikäli korttelit 11209 ja 10397 rakennetaan kaavan mukaisesti, ja kun kortteli 11206 (Opetushallitus) muuttuu yleiseksi liiketilaksi. Viheralueen typistämisen sijaan se pitäisi laajentaa koko korttelin 11207 alueelle, ja muuttaa nurmikentän sijaan oikeaksi puistoksi istutuksineen, mikä nostaisi kaikkien lähiseudun asuntojen (ja liiketilojen) viihtyisyyttä ja toisi kipeästi tarvitun henkireiän kerrostalojen väliin. Rakennuttamispäätöstä voisi harkita uudestaan 5- 10 vuoden kuluttua, mikäli koetaan että kantakaupungissa olisi jälleen pulaa asunnoista ja juuri tämän korttelin rakentamiselle asuinkäyttöön ei löydy vaihtoehtoja. Uskomme että lähiseudun muut asukkaat olisivat tästä asiasta samaa mieltä. Lisäksi hiljattain voimaan tullut EU:n ennallistamisasetus vaatii edistämään luonnon tilaa, myös kaupunkiympäristössä. Näkinaukion seudulla näkee vähän väliä meriharakoita etsimässä ravintoa, tämän lajin uhanalaisuusluokitus on "silmälläpidettävä", koska lajin populaatio on taantunut ja/tai sen elinympäristöt ovat vähentyneet.”

Toimivalta

Kuntalain (410/2015) 23 §:n 1 momentin mukaan kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloite on käsiteltävä siinä viranomaisessa, jolla on toimivalta aloitteen tarkoittamassa asiassa (HE 268/2014).

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Detta beslut publicerades 14.03.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §