Kamppi, Lapinlahdenkatu 16, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 4170 tonttia 4 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12629 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Tilat-palvelu

Rakennuspaikka

4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 4170 tontti 4

Hakemus

Hakija hakee lupaa vanhan kappeli- ja obduktiorakennuksen siirtämiseen, jolloin rakennuksen uusi käyttötarkoitus on asemakaavan mukaisesti liike-/palvelurakennus (260 k-m²). Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12629 seuraavasti:

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen muoto ja sisäänkäynnin paikka mahdollistavat vain yhden kaavan mukaisen rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla. Rakennuspaikan rinteen suunta ja ympäröivän alueen korkomaailma mahdollistavat kellarin sijoittamisen siten, että se ei merkittävästi korota rakennusmassaa. Asiakastilojen sijoittaminen kellariin elävöittää ympäristöä ja tekee ravintolasta kutsuvamman, samalla luoden esteettömän sisäänkäynnin ja asiakashissiyhteyden pääkerrokseen.

Hakija perustelee rakentamista rakennusalan ulkopuolelle sillä, että rakennuksen alkuperäinen pääsisäänkäynti on rakennuksen ylemmässä, ns. pääkerroksessa, joten portaan rakentaminen on välttämätöntä. Hissisiipi oli osa rakennusta myös vanhassa sijainnissa. Uudessa rakennuspaikassa hissi palvelee oleellisesti uutta käyttötarkoitusta ja mahdollistaa rakennuksen esteettömän käytön. Tontin ja puiston välistä rajaa noudatetaan. Rakennuksen toimintaan liittyviä maanpäällisillä rakenteita ei uloteta tontin ulkopuolelle. Hakija perustelee asemakaavassa osoitetulle puin ja pensain istutettavalle alueen osalle rakentamista sillä, että piha tukee ravintolakäyttötarkoitusta ja kaksikerroksisuutta.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 9.9.2020 hyväksytty asemakaava nro 12629. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Korttelialueen rakennusten ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja, ja uudisrakennuksen maantasokerroksen kadunvarsitilat ja piha-alueelle suuntautuvat tilat on varattava liike- ja palvelutiloiksi. Alueelle ei saa sijoittaa majoitustiloja. Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle on osoitettu rakennusala (u-s-1), jolle tulee siirtää asemakaava-alueen 1800-luvun rakennuskantaa edustava puurakenteinen sairaalarakennus.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi C2, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Nykytilanteessa rakennuspaikka sijaitsee entisen Marian sairaalan alueella, jossa sairaalatoiminta on päättynyt vuonna 2014. Alueella toimii tällä hetkellä kasvuyrityskeskittymä Maria 01 ja sen käyttämiä toimitiloja palveleva ravintola.

Poikkeamishakemuksen mukaiselle rakennuspaikalle on tarkoitus siirtää arkkitehti Onni Törnqvistin suunnittelema puurakenteinen kappeli- ja obduktiorakennus, joka valmistui vuosina 1893–1895. Rakennus sijaitsi osana silloista sairaalarakennusten kokonaisuutta Marian sairaala-alueella. Alun perin rakennus sijaitsi sairaala-alueen länsireunalla, lähellä hautausmaata. Rakennus toimi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan Marian sairaalan kappeli- ja obduktiorakennuksena aina sairaalan toiminnan päättymiseen saakka vuonna 2014. Rakennuksen ulkoasu on pääosin säilynyt vuoden 1892 piirustusten mukaisessa asussa, vaikka sisätiloissa on tehty toiminnallisia ja teknisiä muutoksia. Nyt rakennus on tarkoitus siirtää sen nykyiseltä sijainnilta poikkeamishakemuksen mukaiselle rakennuspaikalle osaksi Marian kasvuyrityskampusta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (24.3.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pelastuslaitokselta sekä Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseo). Kaupunginmuseolla ei ollut huomautettavaa poikkeamishakemuksesta.

Pelastuslaitos lausunnossaan (9.4.2025) ottaa kantaa rakennusta koskeviin henkilömääriin, rakennuksen korkeuteen, palovaroittimiin ja poistumisteihin.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan (17.4.2025), että henkilömäärien osalta henkilömäärälaskelmat ovat esimerkinomaisia. Jatkosuunnittelussa on huomioitava pelastuslaitoksen lausunto.

Rakennuksen korkeuteen liittyen hakija ilmoittaa vastineessaan, että rakennus on kaksikerroksinen ja sen paloluokka on P3. Ympäristöministeriön asetuksen mukainen suurin sallittu korkeus tällaiselle rakennukselle on 9 metriä. Suunnitelmissa julkisivupiirustukseen on lisätty mitat, jotka esittävät rakennuksen korkeutta. Rakennuksen korkeus on 7140 mm laskettuna neljän nurkan julkisivupinnan ja vesikaton leikkauslinjan keskiarvona. Sama maininta on lisätty myös asemapiirustuksen paloluokka-kohtaan.

Palovaroittimien osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että rakennusta ei varusteta paloilmoitinjärjestelmällä vaan palovaroittimin.

Poistumisteiden osalta hakija ilmoittaa vastineessaan, että suunnitelmissa sekä kellarin että ensimmäisen kerroksen pohjapiirroksiin on pyynnön mukaan merkitty poistumistiet. Kellarista on suunniteltu kaksi poistumistietä ulos. Ensimmäisestä kerroksesta on suunniteltu yksi poistumistie ulos sekä lisäksi sisäporrasyhteys kellariin ja varatie. Poikkeamishakemuksella, johon pelastuslaitos lausui, haetaan poikkeamista asemakaavaan. Erillisessä rakennuslupahakemuksessa haetaan rakennuksen suojelustatukseen ja historialliseen arvoon perustuen poikkeamia esim. käyttöturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Tästä syystä portaan mitoitusta ei ole esitetty poikkeamishakemuksessa. Asemapiirroksen selostukseen on kuitenkin kirjattu kaikki poikkeamat. Uloskäytävän portaan nousu ja etenemä poikkeavat käyttöturvallisuusasetuksen lukemista.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska poikkeamisen mukainen toteuttaminen elävöittää Marian aluetta ja lisää alueen palvelutarjontaa. Voimassa oleva asemakaava nro 12629 edellyttää asemakaava-alueen 1800-luvun rakennuskantaa edustavan puurakenteisen sairaalarakennuksen siirtämistä KTY-1-korttelialueen rakennusalalle (u-s-1). Hankeselvityksen mukaan entinen kappeli- ja obduktiorakennus on ainoa alueen puurakenteisista sairaalarakennuksista, joka mahtuu kyseiselle rakennusalalle. Asemakaavan mukainen uusi käyttötarkoitus on liike-/palvelurakennus, ja poikkeamishakemuksen mukainen ravintolakäyttö on yksi esitetty vaihtoehto.

Asemakaavassa rakennusalalle (u-s-1) on osoitettu rakennusoikeutta 130 k-m² ja kerrosluku I. Ehdotettu poikkeaminen kasvattaisi rakennusoikeuden 260 k-m²:iin ja sallisi kaksikerroksisen rakennuksen. Poikkeaminen voidaan hyväksyä, sillä rakennuksen muoto ja sisäänkäynnin paikka mahdollistavat vain yhden kaavan mukaisen sijainnin rakennuspaikalla. Tämä mahdollistaa alemman kerroksen sijoittamisen siten, ettei rakennusmassa merkittävästi kasva. Asiakastilojen sijoittaminen alempaan kerrokseen elävöittää aukiota, tekee ravintolasta houkuttelevamman ja mahdollistaa esteettömän sisäänkäynnin hissiyhteydellä. Lisäksi alempaan kerrokseen on suunniteltu ravintolatoiminnan aputiloja. Alimman kerroksen käyttöönotto pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön ravintolatilana palvelisi rakennuksen toiminnallisuutta ja saavutettavuutta sekä aukion elävöittämistä. Museo on aiemmin lausunut myönteisesti rakennuksen purkamisesta ja uudelleen pystyttämisestä, eikä siirto sen mukaan vähennä rakennuksen arvoa osana Marian sairaala-alueen alkuperäistä rakennuskantaa.

Poikkeaminen sisäänkäyntiportaan ja hissisiiven rakentamisesta rakennusalan ulkopuolelle voidaan sallia, sillä rakennuksen alkuperäinen pääsisäänkäynti on rakennuksen ylemmässä, ns. pääkerroksessa, joten portaan rakentaminen on välttämätöntä. Hissisiipi oli osa rakennusta myös vanhassa sijainnissa. Uudessa rakennuspaikassa hissi palvelee oleellisesti uutta käyttötarkoitusta ja mahdollistaa rakennuksen esteettömän käytön. Tontin ja puiston välistä rajaa noudatetaan. Rakennuksen toimintaan liittyviä maanpäällisiä rakenteita ei uloteta tontin ulkopuolelle.

Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta istutettavasta alueen osasta voidaan sallia, sillä alue on suunniteltu ravintolan käyttöön tulevaksi päällystetyksi pihaksi, mikä tukee ravintolatoimintaa ja kaksikerroksisuutta ja tavoitteena on kulttuurihistoriallisten ja arkkitehtonisten arvojen säilyminen ja palauttaminen. Tämä tukee myös osaltaan ehtoa suojeltavien puiden säilyttämisestä. Tontilla tulee säilyttää asemakaavassa säilytettäväksi osoitetut, kaupunkikuvallisesti arvokkaat puut, elleivät ne puiden korkean iän tai muiden ominaisuuksien vuoksi muodosta vaaraa. Mahdollisesti kaadettavat puut tulee korvata istuttamalla tilalle saman puulajin taimi.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin ja rakennusalan tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Rakennusvalvontataksa 2025

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n kohta 3a