Henkilöstöraportti 2024

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2024.

Vuoden 2024 henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan kaupungin henkilöstöstä ja niistä henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä, joilla edistetään hyvää työntekijäkokemusta ja siten kaupunkistrategian toteutumista.

Raporttiin on sisällytetty keskeisimmät tilastot. Lisää tilastoja julkaistaan erillisenä tilastoliitteenä hel.fi-sivuilla kevään aikana.

Kaupungin virallinen henkilömäärä oli 38 595 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi 1 036 ihmisellä, eli noin 2,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2024 teema oli työntekijäkokemuksen jatkuva parantaminen. Syksyn Kunta10-tutkimuksen tulokset kertovat, että Helsinkiä suosittelisi työnantajana ystävälleen 78 prosenttia vastaajista. Suosittelijoiden osuus on kasvanut viime vuoden Fiilari-henkilöstökyselyn tuloksesta (75 %) ja edellisestä Kunta10-tutkimuksesta vuonna 2022 (64 %). Työn imun, palkitsevuuden, merkityksellisyyden ja psykologisen turvallisuuden kokemukset ovat myös lisääntyneet.

Esihenkilöiden toiminta koetaan hyväksi. Valmentava johtaminen on korkealla tasolla Kunta10-tutkimuksen mukaan ja vastaajista 82 prosenttia kokee, että oman esihenkilön toiminta on oikeudenmukaista. Esihenkilöille tarjottiin monipuolista koulutusta ja valmennuksia. Esihenkilökonsultaatiopalvelu on vakiinnuttanut toimintansa, ja sitä on hyödyntänyt vuoden aikana reilu sata kaupungin esihenkilöä. Palvelusta on tullut erinomaista palautetta.

Henkilöstön saatavuus parani huomattavasti. Työnantajamainetta selvitettiin T-median Työnantajamaine-kyselytutkimuksella. Kaupungin kokonaismaine työnantajana asettui edelleen keskitasolle, mutta parannusta oli erityisesti käsityksissä Helsingin kaupungista työpaikkana.

Työnantajakuvan tiekartan eli kehittämissuunnitelman toteuttamista jatkettiin. Vuonna 2024 keskityttiin erityisesti hakijakokemuksen kehittämiseen. Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus laski merkittävästi.

Työntekijöitä rekrytoitiin ulkomailta ja Suomessa asuvien vieraskielisten pääsyä kaupungin tehtäviin edistettiin. Vieraskielisen henkilöstön osallisuutta vahvistettiin kymmenellä pilottikoulutuksella. Osa piloteista suunnattiin henkilöstölle, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisen henkilöstön määrä kasvoi koko kaupungin tasolla yhdellä prosentilla.

Työterveyshuolto ulkoistettiin Mehiläinen Oy:lle marraskuun alusta alkaen työterveyspalveluiden laatukilpailutuksen tuloksena. Samalla Työterveysliikelaitoksen henkilöstö siirtyi Mehiläisen palvelukseen. Muutoksen myötä saatiin käyttöön Mehiläisen laaja palveluverkosto ja nykyaikaiset digitaaliset työkalut.

Henkilöstöjohtamisen kokonaisuudistushankkeen tavoitteena on vapauttaa esihenkilöiden aikaa ihmisten kohtaamiseen sekä tukea hyvää ja tasalaatuista johtamista yhdenmukaisilla toimintamalleilla. Hankkeessa havainnoitiin vuoden aikana yli 50 lähiesihenkilön arjen työtä. Nykyprosesseja kuvattiin ja validoitiin. Hankkeesta keskusteltiin säännöllisesti henkilöstön edustajien kanssa yhteistoiminnan eri foorumeilla. Hankkeeseen sisältyvän uuden HR-järjestelmän ja sen käyttöönottokumppanin kilpailutus käynnistyi lokakuussa.

Palkkakehitysohjelma sekä järjestelyerät vahvistivat tärkeiden työntekijäryhmien pito- ja vetovoimaa. Palkkakehitysohjelman yli 10 miljoonaa euroa kohdistui muun muassa varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja nuorisopalvelujen tehtäviin. Monien varhaiskasvatuksen opettajien, nuoriso-ohjaajien, sosiaalityöntekijöiden ja psykologien tehtävien palkkoja korotettiin. Tämän lisäksi toteutettiin työehtosopimusten määrittämät järjestelyerä- ja yleiskorotukset. 

Kertapalkkioita käytettiin palkitsemisessa tavoitteiden saavuttamisista, yksittäisestä hyvästä työsuorituksesta ja toteutuskelpoisen idean esittämisestä. Kertapalkitsemiseen käytettiin kunta-Helsingin puolella 1,5 prosenttia palkkasummasta ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla 1 prosentti palkkasummasta. Henkilökohtaisilla lisillä palkittiin henkilöstöä pitkäjänteisistä ja erinomaisista työsuorituksista.

Sairaus-, työtapaturma- ja kuntoutuspoissaoloprosentti oli 4,34 (vuonna 2023: 4,44%). Hienoinen lasku selittyy henkilöstön sairaspoissaolojen vähenemisellä. Kuntoutus ja työtapaturmapoissaolot lisääntyivät hieman.

Työtapaturmien määrä nousi selvästi. Vuonna 2023 tapaturmia oli 2 166, ja vuonna 2024 tapaturmien määrä oli noussut 2 623:een. Näistä työpaikkatapaturmia kirjattiin 1 733 (vuonna 2023: 1470) ja työmatkatapaturmia 890 (vuonna 2023: 696). Yksittäistä syytä tapaturmien kasvuun ei ole löytynyt ja asiaa selvitetään yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa.