Pääskylänkatu, katusuunnitelma, Sörnäinen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Pääskylänkatu on nykyinen olemassa oleva katu, joka katusuunnitelman alueella on luokitukseltaan tonttikatu. Pääskylänkatu liittyy länsipäästään valo-ohjatulla liittymällä Hämeentiehen ja Aleksis Kiven katuun. Pääskylänrinne liittyy Pääskylänkatuun kahdella liittymällä Pääskylänpuiston molemmin puolin. Pääskylänpuiston itäpuolella Pääskylänkatuun liittyy Junatieltä tuleva liityntäramppi. Kadulla on nykyisin kaksi ajokaistaa, pysäköintikaistat molemmin puolin katua sekä kadun eteläreunassa eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Pääskylänpuistosta itään päin ajorata on yksisuuntainen. Kadun pohjoisreunassa sekä Pääskylänpuiston kohdalla kadun eteläreunassa on nykyiset luonnonkiviset tukimuurit.

Kadun rakentaminen parantaa pyöräliikenteen edellytyksiä Hämeentien–Aleksis Kiven kadun–Pääskylänkadun risteysalueella. Suunnitellut muutokset tekevät pyöräilyn reiteistä eheän ja johdonmukaisen kokonaisuuden, sujuvoittavat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumista sekä parantavat heidän turvallisuuttaan. Katutilan viihtyisyyttä lisätään istutuskaistan rakentamisella. Kadun rakentamisella korostetaan kadun paikalliskatumaisuutta, mikä vähentää autoliikenteen läpiajon houkuttelevuutta.

Katusuunnitelma pohjautuu voimassa olevaan asemakaavaan nro 8559. Suunniteltu ratkaisu on liikenne- ja katusuunnittelupalvelun laatiman liikennesuunnitelmaluonnoksen periaatteiden mukainen ja on laadittu yhteistyössä liikenne- ja katusuunnittelupalvelun liikennesuunnittelun kanssa.

Suunnitelma

Pääskylänkatu katusuunnitelman piirustus nro 32236/1, jota on muutettu 4.3.2025 nähtävillä olon jälkeen (liite 2)

Pääskylänkadun länsipäähän tehdään yksisuuntaiset pyörätiejärjestelyt. Kadun pohjoisreunaan rakennetaan ajoradasta korotettu yksisuuntainen pyörätie. Kadun pohjoisreunasta poistuu 15 auton pysäköintipaikkaa. Poistuvia pysäköintipaikkoja voidaan mahdollisesti korvata tulevaisuudessa Suvilahdenkadulle, jossa on myös alkamassa katusuunnittelu. Kadun eteläreunaan toteutetaan pysäköintikaista, ovenavaustila sekä keskenään samassa tasossa oleva pyörätie ja jalkakäytävä. Kadun itäpäässä pyörätie on jätetty ennalleen muuttuen kadun eteläreunassa jalkakäytävän kanssa samassa tasossa olevaksi kaksisuuntaiseksi pyörätieksi. Tähän katusuunnitelmaan ei ole sisällytetty kadun itäistä osaa, sillä kadun toimintaluokka muuttuu osaksi pääverkkoa Junatien rampin liittyessä Pääskylänkatuun. Kadun itäosassa on suuremmat ajoneuvoliikennemäärät. Pääverkolla on myös erilaiset vaatimukset ajokaistan leveyksille. Yksisuuntaisen pyörätien rakentaminen koko Pääskylänkadun osuudella ei ole mahdollista toteuttaa ilman Junatien rampin yhden autokaistan poistoa. Pyöräilijän siirtyminen kaksisuuntaiselta yksisuuntaiselle pyörätielle on helpompi toteuttaa Junatien risteyksen länsipuolella, missä liikennettä on vähemmän. Nyt esitetyssä muutoksessa tavoitteena oli tehdä kevyillä toimenpiteillä Pääskylänkadun länsipäähän pyöräliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia muutoksia samaan aikaan, kun Aleksis Kiven kadun yksisuuntaiset pyöräliikennejärjestelyt valmistuvat.

Pääskylänrinteen molempiin liittymiin rakennetaan korotetut suojatiet. Pääskylänakadun pohjoisreunaan pyörätien ja nykyisen tukimuurin väliin istutetaan matalaa lehtipensasta.

Pääskylänkadun ja Hämeentien risteykseen lisättiin pyörätasku nähtävillä olon jälkeen.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevasta suunnitelmaselostuksesta nro 32236/1 (liite 1).

Katu on suunniteltu niin, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, GlobalConnect Oy, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnos on ollut sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 8.1.−21.1.2025 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä, kaupungin verkkosivuilla sekä Helsingin Uutiset sanomalehdessä.

Esillä olon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 3.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 12.−25.2.2025 välisen ajan. Suunnitelman nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.

Muistutusten käsittely

Suunnitelmasta jätettiin 3 muistutusta ja yksi ei osallisen mielipide, joka liittyi yleisesti katuvalaistuksessa käytettyihin LED-valojen värilämpötilaan, valotehoon ja häikäisyyn. Kyseinen asia ei ole katusuunnitelmassa päätettävää asiaa, vaan liittyy kaupungin ulkovalojen suunnitteluun ja rakentamiseen, ohjeistukseen, laitekantaan ja valaistuksen kehitykseen. Mielipide välitetään ulkovalaistuksen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavalle taholle sekä rakennussuunnitelmavaiheeseen.

Muistutukset on käsitelty ja niihin annetut vastineet löytyvät liitteenä 4 olevasta muistiosta.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelman rakennuskustannus on yhteensä noin 430 000 euroa, 130 euroa/m² (alv 0 %).

Kadun vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 11 000 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 1 000 euroa halvemmat kuin nykyisin.

Kadun rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2025 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Kaupunkiympäristölautakunta 08.04.2025 § 205

Detta beslut publicerades 23.04.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.