Lainan myöntäminen, lainajärjestelyjen uusiminen, Helsingin Väylä Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin Väylä Oy hallitsee vuokra- ja käyttöoikeuden nojalla Kampin ja Kluuvin kaupunginosissa pääosin yleisillä katu- ja puistoalueilla olevaa maanalaista rakennuspaikkaa ja omistaa sille rakennetun maanalaisen huolto- ja pysäköintiliikenteen väylän.

Yhtiö on yleishyödyllinen kaupungin kokonaan omistama yhtiö, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Yhtiö noudattaa kaupungin konserniohjausta.

Helsingin Väylä Oy on vuosien 2005-2010 välisenä aikana toteuttanut kaupungin keskusta-alueelle huoltotunnelin palvelemaan alueen kiinteistöjen huoltoliikennettä. Huoltotunnelin toteuttaminen on rahoitettu kaupungin takaamilla Kuntarahoituksen myöntämillä tasa- ja kertalyhenteisillä lainoilla. Kaupungin takaamien rakentamisenaikaisten lainojen tämänhetkinen maksamaton pääoma on yhteensä noin 45,9 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus päätti 29.4.2024, § 257 myöntää Helsingin Väylä Oy:lle 9 miljoonan euron lainan ensimmäisenä erääntyneen kertalyhenteisen lainan uudelleenrahoittamiseksi. Vuoden 2025 aikana yhtiöllä erääntyvät maksettaviksi yhteensä 22,8 miljoonan euron suuruiset kertalyhenteiset lainat. Loput yhteensä 20,3 miljoonan euron kertalyhenteiset lainat erääntyvät maksettavaksi vuosina 2026–2027.

Väylän toteuttamisen alkuperäisenä tavoitteena on hankepäätöstä (kaupunginvaltuusto, 14.12.2005, 288 §) tehtäessä ollut muodostaa Helsingin ydinkeskustan alueelle Ruoholahdenkadun ja Kluuvintunnelin välille maanalainen yleisen huolto- ja pysäköintiliikenteen väylä, johon voidaan liittää keskustan liikekortteleita palvelevat huoltoliikenteen tilat ja väylän vaikutusalueella olevat pysäköintilaitokset sekä Helsingin Energian sähköasema. Huoltoväylän rakentamisen tavoitteena on lisäksi ollut ydinkeskustan saavutettavuuden parantaminen sekä kävelykeskustan laajentamisen ja City Centerin ja Stockmannin liikekortteleiden kehittämishankkeiden käynnistämisen mahdollistaminen, minkä osaltaan on arvioitu vahvistavan keskustan kilpailukykyä ja tukevan sen elinvoimaisuuden säilymistä. Tavoitteena on lisäksi ollut, että kaupunki kykenisi keräämään itselleen liittymismaksuja väylän käyttäjäksi liittyviltä kiinteistöiltä puolet väylän rakentamiskustannuksista.

Hankepäätöksen yhteydessä on aikanaan tunnistettu, että väylän vaikutusalueella olevien kiinteistöjen valmius ja tarve liittyä väylään vaihtelevat eri kortteleissa merkittävästi, jonka vuoksi liittymismaksuja arvioitiin kertyvän viiveellä ja osin vasta useiden vuosien kuluttua. Tämän vuoksi kaupunki väylän omistajana on sopimuksin sitoutunut vastaamaan väyläyhtiölle tavoiteltujen myöhempien liittyjien liittymismaksua vastaavan osuuden rahoittamisesta. Kaupungilla on velvoite huolehtia yhtiön pääomahuollosta, ja vastaavasti kaupungilla on oikeus kerätä itselleen tulot väylään liittyviltä kiinteistöiltä saatavista liittymismaksuista. Liittymismaksujen kertymisellä ei kuitenkaan ole suoranaista yhteyttä kaupungin velvollisuuteen maksaa yhtiölle vuosittain korvausta, joka kattaa vähintään kaikkien väylän rakentamiseen tarvittavien rahalaitoslainojen lyhennykset ja korot.

Hankepäätöksen tekovaiheessa on arvioitu menevän käytännössä varsin pitkään, ennen kuin toteutuskustannusten tavoiteltu lopullinen jako olisi toteutunut. Väylän käyttäjäksi on toistaiseksi vuosien 2006-2016 välisenä aikana liittynyt yhdeksän kiinteistöä, ja liittymismaksuja on kaupungille kertynyt 8,5 milj. euroa.

Yhtiön perustamispäätöksessä (kaupunginvaltuusto 21.6.2006, 190 §) on linjattu, että kaupungin ja yhtiön välillä solmittavan sopimuksen perusteella kaupunki maksaa yhtiölle korvauksen, joka kattaa yhtiön kaikkien väylän rakentamiseen tarvittavien rahalaitoslainojen lyhennykset ja korot. Kaupungin ja yhtiön välillä on kaupunginhallituksen päätöksen 7.12.2009, 1369 §, mukainen sopimus ”Keskustan maanalaisen huoltoväylän käyttö- ja hallintaoikeuden luovuttamisesta sekä hoidosta ja ylläpidosta”, jonka 5. kohdan nojalla kaupunki maksaa yhtiölle käyttö- ja hallintaoikeudesta arvonlisäverollisen korvauksen siten, että se vastaa vähintään huoltoväylän toteuttamisesta yhtiölle aiheutuvia lainanlyhennyksiä sekä korko- ja muita rahoituskustannuksia. Päätöksen mukainen kaupunkia sitova sopimus on allekirjoitettu 20.1.2010.

Yhtiön vuonna 2025 erääntyvät kaupungin takaamat kertalyhenteiset lainat esitetään uudelleenrahoitettaviksi kaupungin myöntämällä tasalyhenteisellä talousarviolainalla. Nyt esitettävällä erääntyvien bullet-lainojen uudelleenrahoituksella on tarkoitus jaksottaa investoinnin poistamatonta pääomakustannusta sekä yhtiön että kaupungin kannalta tasaisesti investoinnin pitoajalle.

Talousarvion kohdalla 9 01 02 33, lainat kaupunkikonsernin yhteisöille, on käytettävissä 60 miljoonaa euroa.

Hallintosäännön 8. luvun 1 §, 13 k. mukaisesti (talousasiat) lainojen myöntämisestä päättää, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginhallitus.

Kuntalain 129 § ja valtiontuki

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla. Helsingin Väylä Oy:lle myönnettävälle lainalle ei edellytetä vakuutta, koska yhtiö on kokonaan kaupungin omistama ja on velvollinen noudattamaan toiminnassaan kaupungin konserniohjetta sekä kaupungin antamaa konserniohjausta. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yhtiölle myönnettävän lainan vuoksi.

Myönnettävän lainan muodossa yhtiön mahdollisesti saama taloudellinen etu jää kokonaisuudessaan valtiontukisääntöjen ulkopuolelle, koska rahoitettavaa infrastruktuuria käytetään muuhun kuin taloudelliseen toimintaan (Euroopan komission tiedonanto 2016/C 262/01, kohta 203).

Detta beslut publicerades 13.02.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.