Oikaisuvaatimus lehtorin ottamisesta toistaiseksi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä Insinöörien Ammattiyhdistys r.y.:n oikaisuvaatimuksen, jonka yhdistys on tehnyt lukiokoulutuksen päällikön 25.3.2025 tekemästä valintapäätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt Insinöörien Ammattiyhdistys r.y.:n puolesta yhdistyksen puheenjohtajana 8.4.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen lukiokoulutuksen päällikön 25.3.2025 tekemästä valintapäätöksestä, jolla päällikkö on ottanut historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virkaan valtiotieteiden maisteri **********

Lukiokoulutuksen aluepäällikkö on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegointia koskevaan päätökseen (4.12.2024 § 104) perustuen lehtorin ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen päättää lukiokoulutuksen päällikkö.

Rekrytointiprosessista

Historian ja yhteiskuntaopin lehtorin tehtävä on ollut julkisesti haettavana ajalla 7.1.2025-28.1.2025 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa. Tehtävän ensimmäinen sijoituspaikka on Helsingin kuvataidelukio. Viranhaltijan tehtävänä on historian ja yhteiskuntaopin lehtorin tehtävät.

Tehtävän kelpoisuusvaatimus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1998/986) mukaan.

Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi työpaikkailmoituksessa luettiin eduksi kokemus ryhmänohjaajana toimimisesta sekä tiimityöskentelystä.

Rekrytointi toteutettiin anonyymisti. Anonyymin rekrytoinnin tavoitteena on kohdentaa huomio hakijan ammatilliseen osaamiseen sekä työkokemukseen. Videohaastatteluun kutsuttavat valittiin anonyymin yhteenvedon perusteella eikä siinä ollut nähtävissä hakijan nimeä, ikää, sukupuolta tai äidinkieltä.

Lukiokoulutuksen päällikön valintapäätöksen mukaan tehtävää haki hakuaikana 86 henkilöä, joista 78 täytti tehtävän muodollisen kelpoisuusvaatimuksen. Päällikön valintapäätöksen mukaan hakemusten perusteella videohaastatteluun kutsuttiin 10 hakijaa koulutuksen, työkokemuksen, hakemuksesta välittyvän kiinnostuksen ja innostuksen sekä sopivuuden perusteella. Yksilöhaastatteluun kutsuttiin videohaastattelun perusteella kolme hakijaa, jotka osoittivat videohaastattelussa parhaiten kiinnostusta ja sopivuutta tehtävään. Haastattelun suorittivat 5.2.-11.2.2025 rehtori, apulaisrehtori sekä historian ja yhteiskuntaopin aineryhmän edustaja.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa päätös vaaditaan kumottavaksi ja määrättäväksi täytäntöönpanokieltoon sekä keskeyttämään päätöksen täytäntöönpano. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa sekä päätös on lainvastainen. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan hakijoiden välinen ansiovertailu puuttuu ja hakijoiden vertailu ei ole asianmukaisesti tehty.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 10 §:ssä säädetään lukion aineenopettajan kelpoisuudesta. Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Saman asetuksen 12 §:ssä säädetään opettajan kielitaidosta lukiokoulutuksessa. Lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Asian arviointi

Lukiokoulutuksen päällikön lausunnon mukaan kaikkien virkaa hakeneiden hakemukset on käyty huolellisesti läpi suhteessa työpaikkailmoituksessa kuvattuun tehtävänkuvaan. Rekrytointiprosessiin kuului kaksi haastattelukierrosta.

Tehtävään valittu täyttää muodollisen kelpoisuusvaatimuksen. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot, 120 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen opinnot historiasta ja 60 opintopisteen laajuiset opinnot yhteiskuntaopista. Hän on työskennellyt neljän ja puolen vuoden ajan historian ja yhteiskuntaopin opettajana sekä hänellä on kokemusta ryhmänohjauksesta ja tiimityöskentelystä lukiossa.

Päällikön päätöksen mukaan valintaa puoltaa valitun henkilön monipuolinen tuntemus lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajan työstä, aktiivinen kehittämisote opetettavien aineiden ja koko koulun tason toimintaan niin koulun edustajana koulun ulkopuolelle kuin tiimityöskentelyssäkin. Lisäksi valittu henkilö osoitti osaamista opiskelijoiden ohjauksessa niin ryhmänohjaajana kuin aineopettajana. Hänellä on hyvät yhteistyötaidot ja vahvaa kokemusta esimerkiksi opiskeluhuollon kanssa toimimisesta.

Oikaisuvaatimuksen mukaan hakijoiden välinen ansioituneisuuden vertailu puuttuu ja hakijoiden vertailu ei ole asianmukaisesti tehty. Hakijoiden ansiovertailu on toteutunut rekrytointiprosessissa nimitysperusteiden, tehtävän kelpoisuuden ja hakuilmoituksessa eduksi luettavien seikkojen pohjalta. Hakijoiden soveltuvuutta haettavana olleeseen tehtävään on lisäksi arvioitu video ja yksilöhaastattelussa. Kärkihakijoiden ansiot on esitelty valintapäätöksessä samalla tarkkuudella, ja päätöksessä on perusteltu valinta. Esittelijä katsoo, että hakijoiden ansiovertailu on toteutunut asianmukaisesti.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita tehtävään kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Päällikön päätös on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Kokonaisharkinnassa on otettu huomioon hakijoiden työkokemus, koulutus sekä haastatteluissa ja rekrytointiprosessin aikana esiin tulleet seikat. Lehtorin virkaan valitulla on edellä mainittu kokonaisharkinta huomioiden katsottu olevan hakijoista parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan päälliköllä ei ole ollut toimivaltaa ottaa lehtori toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Toimialajohtajan delegointipäätöksen (4.12.2024, § 104) mukaan vakinaiseen palvelussuhteeseen otetaan yksi yli -periaatteella siten, että kukaan ei ota vakinaiseen palvelussuhteeseen omia suoria alaisiaan. Kuvataidelukiossa lukiokoulutuksen päällikkö on ollut toimivaltainen ottamaan lehtorin toistaiseksi voimassa olevaan virkaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että päällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun, kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Lukiokoulutuksen päällikön päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä ja täytäntöönpanon keskeyttämistä. Asiassa ei ole kysymys sellaisesta kuntalain 143 §:n mukaisesta päätöksestä, jonka täytäntöönpanoon ei saisi ryhtyä.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, päällikön päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.