Oikaisuvaatimus lehtorin ottamisesta toistaiseksi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä Nuorliberaalit - Ungliberalerna ry:n oikaisuvaatimuksen, jonka yhdistys on tehnyt rehtorin 2.4.2025 tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt Nuorliberaalit - Ungliberalerna ry:n puolesta yhdistyksen puheenjohtajana 20.4.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Helsingin luonnontiedelukion rehtorin 2.4.2025 tekemästä päätöksestä, jolla rehtori on ottanut historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virkaan filosofian maisteri **********

Oikaisuvaatimukseen on saapunut täydennys 20.4.2025.

Rehtori on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoinneista 4.12.2024 tekemään päätökseen (104 §) perustuen lehtorin ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen päättää rehtori.

Hakuprosessista

Historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virka oli julkisesti haettavana ajalla 7.1.2025– 28.1.2025 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa. Viran ensimmäinen sijoituspaikka on Helsingin luonnontiedelukio. Viranhaltijan tehtävänä ovat historian ja yhteiskuntaopin lehtorin tehtävät.

Tehtävän kelpoisuusvaatimus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1998/986) mukaan.

Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa luettiin eduksi lukiokokemus, vahva digitaalinen osaaminen, kokemus kansainvälisistä projekteista sekä näytöt erilaisten verkostojen ja yhteistyökumppanien hyödyntämisestä opetustehtävässä. Lisäksi hakuilmoituksessa ilmoitettiin arvostettavan kehittämismyönteistä, innostuvaa ja innostavaa opettajaa sekä toivottavan kykyä yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja kykyä kantaa vastuuta sekä omassa aineryhmässä että koko työyhteisöä koskevissa asioissa.

Rehtorin valintapäätöksen mukaan tehtävää haki hakuaikana 83 henkilöä, joista 70 täytti tehtävän muodollisen kelpoisuusvaatimuksen. Rehtorin valintapäätöksen mukaan hakemusten perusteella videohaastatteluun kutsuttiin 12 hakijaa, joilla oli ajantasaista lukiokokemusta. Videohaastattelussa annetun tehtävän palautti 11 hakijaa. Videotehtävän perusteella yksilöhaastatteluun kutsuttiin neljä hakijaa, joista yksi jättäytyi pois hakuprosessista. Rehtorin päätöksen mukaan haastatteluun kutsuttujen valinta perustui kokonaisarvion lisäksi hakijan kykyyn esitellä selkeästi, kuinka on opetuksessaan edesauttanut opiskelijoiden yhteiskunnallista osaamista ja demokratiataitoja sekä tuonut esiin uusia näkökulmia ja tuoreita keinoja. Jälkimmäisen kysymyksen tarkastelussa oli erityisenä fokuksena se, miten hakijan työyhteisötaidot välittyivät vastauksesta. Rehtori ja apulaisrehtori suorittivat haastattelut 3.3.2025 ja 7.3.2025.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa päätös vaaditaan kumottavaksi ja määrättäväksi täytäntöönpanokieltoon sekä keskeyttämään päätöksen täytäntöönpano. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa sekä päätös on lainvastainen. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan ansioituneisuuden vertailu puuttuu eikä vertailua ole asianmukaisesti tehty. Oikaisuvaatimuksen mukaan valittu ei ole kelpoinen opettamaan yhteiskuntaoppia. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan useita hakijoita on syrjitty yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain perusteella.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päätymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 10 §:n mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Saman asetuksen 12 §:n mukaan lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetun lain 8 §:ssä säädetään syrjinnästä työelämässä: työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Asian arviointi

Rehtorin lausunnon mukaan kaikkien virkaa hakeneiden hakemukset on käyty huolellisesti läpi suhteessa työpaikkailmoituksessa kuvattuun tehtävänkuvaan. Rekrytointiprosessiin kuului kaksi haastattelukierrosta. Lisäksi videohaastattelussa annettiin tehtävä, jossa esitettiin kaksi kysymystä.

Tehtävään valittu täyttää muodollisen kelpoisuusvaatimuksen. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot, 164 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen opinnot historiasta ja 60 opintopisteen laajuiset opinnot yhteiskuntaopista. Hän on työskennellyt historian ja yhteiskuntaopin opettajana vuoden lukiossa ja kaksi kuukautta yläkoulussa.

Rehtorin päätöksen mukaan tehtävään valitun valintaa puoltaa vankka ammattitaito ja suunnitelmallinen halu kehittää ammatillista osaamistaan. Haastattelussa välittyi valitun vahvat yhteistyötaidot myös oppiainerajojen ylittävästi sekä monipuolisten työtapojen käyttö niin tuntityöskentelyssä kuin oppituntien ulkopuolisissa projekteissa. Rehtorin lausunnon mukaan läpileikkaavana lähtökohtana oli opiskelijalähtöisyys kaikessa työskentelyssä.

Oikaisuvaatimuksen mukaan hakijoiden välinen ansioituneisuuden vertailu puuttuu ja hakijoiden vertailu ei ole asianmukaisesti tehty. Hakijoiden ansiovertailu on toteutunut rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa nimitysperusteiden, tehtävän kelpoisuuden ja hakuilmoituksessa eduksi luettavien seikkojen pohjalta. Rehtorin lausunnon mukaan ensimmäisessä vaiheessa vertailtiin miten hakemusteksteissä oli kuvattu osaamista suhteessa hakuilmoituksessa eduksi luettaviin seikkoihin. Toisessa vaiheessa vertailtiin hakijoiden aineenhallintaa ja kykyä opettaa. Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina. Kärkihakijoiden ansiot on esitelty valintapäätöksessä samalla tarkkuudella, ja päätöksessä on perusteltu valinta. Esittelijä katsoo, että hakijoiden ansiovertailu on toteutunut asianmukaisesti.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita tehtävään kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Rehtorin päätös on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Kokonaisharkinnassa on otettu huomioon hakijoiden työkokemus, koulutus sekä haastatteluissa ja rekrytointiprosessin aikana esiin tulleet seikat. Lehtorin virkaan valitulla on edellä mainittu kokonaisharkinta huomioiden katsottu olevan hakijoista parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Oikaisuvaatimuksen mukaan useita hakijoita on syrjitty yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain vastaisesti. Oikaisuvaatimuksen väite syrjinnästä on täsmentymätön. Rekrytointiprosessissa ei ole ilmennyt viitteitä syrjinnästä. Videohaastatteluissa sekä yksilöhaastatteluissa oli mukana hyvin erilaisia hakijoita ja kaikille haastateltaville on esitetty haastatteluissa samat kysymykset. Hakijat rekrytoinnin eri vaiheisiin ja tehtävään valittiin osaamisen, koulutuksen ja muun haastatteluissa esiin tuodun perusteella.

Oikaisuvaatimuksen mukaan rehtorilla ei ole ollut toimivaltaa ottaa lehtori toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Toimialajohtajan delegointipäätöksen (4.12.2024, § 104) mukaan vakinaiseen palvelussuhteeseen otetaan yksi yli -periaatteella siten, että kukaan ei ota vakinaiseen palvelussuhteeseen omia suoria alaisiaan. Helsingin luonnontiedelukio on kahden alayksikön lukio, jossa henkilöstön lähiesihenkilöinä toimivat apulaisrehtorit. Täten rehtori on ollut toimivaltainen ottamaan lehtorin toistaiseksi voimassa olevaan virkaan.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Rehtorin päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä ja täytäntöönpanon keskeyttämistä. Asiassa ei ole kysymys sellaisesta kuntalain 143 §:n mukaisesta päätöksestä, jonka täytäntöönpanoon ei saisi ryhtyä.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja rehtorin päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.