Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Elina Kauppilan ym. valtuustoaloitteesta asukaspaneelin vakinaistamiseksi osaksi päätöksentekoa

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että asukaspaneelit ja -raadit voivat toimia yhtenä keinona lisätä asukasosallisuutta, vahvistaa moniäänisyyttä ja edistää puntaroivaa demokratiaa. Vakinaisen asukaspaneelin käynnistäminen vaatii kuitenkin vielä selvittämistä ja vaikutusten arviointia. Perustamista harkittaessa tulee selvittää toimintaedellytyksiä erityisesti yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta sekä paneelin suhdetta Helsingin muihin osallistumisen ja vaikuttamisen keinoihin ja kanaviin, kuten vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvostoihin.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että asukaspaneelin tarvetta, toimintaedellytyksiä, vaadittavia resursseja, vastuita ja suhdetta muihin osallistumisen tapoihin tulisi selvittää vuonna 2025 käynnistyvän Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin päivittämisen sekä seuraavan strategiakauden osallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Aloitteessa ehdotetun kaltaisesta asukaspaneelista on Suomessa kertynyt vasta vähän kokemuksia. Paneelista voitaisiin tulevalla strategiakaudella toteuttaa pilotti, joka tuottaisi jatkoa varten tietoa paneelin vaikuttavuudesta ja osallistujien kokemuksista.

Koska aloitteessa esitetty paneeli olisi kaupunkiyhteistä toimintaa ja osa kaupunginvaltuustossa käsiteltävien asioiden päätöksentekoa, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että paneelin perustamisen ja koordinoinnin päävastuu tulisi olla kaupunginkansliassa. Toimialojen olisi kuitenkin tärkeää olla mukana silloin, kun paneeli puntaroi toimialojen toimivaltaan ja palveluihin liittyviä aiheita.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo myös, että sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen kaupunkilaisille, joita kehitettävä, arvioitava tai päätöksenteossa oleva asia koskee, on säilytettävä ensisijaisena osallistumismuotona.

Asukasraadit ja -paneelit sekä niiden toiminnan edellytykset

Kaupunkilaisraadit ja -paneelit ovat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla yksi osallistumisen ja kuulemisen keino, jota käytetään silloin kun se sopii käsillä olevaan päätöksentekoon tai kehittämisen tarpeeseen, ja kun sen arvioidaan kohderyhmälle sopivaksi ja saavutettavaksi tavaksi osallistua.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on toteutettu lukuisia pysyviä ja määräaikaisia raateja ja paneeleja, joiden jäsenet on yleensä koottu kaupunkilaisten oman kiinnostuksen pohjalta. Pysyvästä raatitoiminnasta esimerkkejä ovat kirjaston asiakasraati, museon asiakasraati, Maunula-talon asukasraati, nuorten Kulttuurilabran hallitus sekä nuorten liikunnan seuraparlamentti. Lyhytkestoisempia asukaspaneeleja on ollut käytössä erilaisissa kehittämishankkeissa.

Raadeista ja paneeleista kertyneen kokemuksen pohjalta tiedetään, että raati- ja paneelitoiminta vaatii runsaasti asiantuntijatyön, koordinoinnin ja viestinnän resurssia. Raati- ja paneelitoiminnassa on useita resurssi-intensiivisiä vaiheita, kuten tehtävien ja toimintatapojen suunnittelu, osallistujien rekrytointi, toiminnan toteutus sekä viestintä.

Onnistuakseen raati- ja paneelitoiminta vaatii selkeän tehtävien ja vastuutahojen määrittelyn sekä johdolta tahtotilan ja päätöksiä resurssien kohdentamisesta. Raati tai paneeli voi sopia yhdeksi osallistavaksi menetelmäksi silloin, kun aihe on rajattu ja raadille tai paneelille on selkeä tehtävä ja mandaatti.

Tällä hetkellä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla henkilöstö- ja suunnitteluresurssit on kohdennettu Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin mukaisesti sekä osallisuutta säätelevien lakien ohjaamana suoran kuntalaisosallisuuden sekä mahdollisimman monimuotoisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämiseen ja toteuttamiseen. On tärkeää huomioida, että mahdollinen raati- tai paneelitoiminnan järjestäminen voi vaikuttaa suorien osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatapojen resursointiin.

Pysyvän asukaspaneelin käynnistäminen vaatii huolellista selvittämistä ja vaikutusten arviointia. Riittämättömästi resursoidun, suunnitellun ja toteutetun asukaspaneelin riskinä on, että annetaan vaikutelma kaikkien kaupunkilaisten kuulemisesta, vaikka todellisuudessa paneelin kautta osallistuvat ja edustavat jo valmiiksi aktiiviset kaupunkilaiset. Myös olemassa olevat lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen käytännöt on syytä huomioida mahdollista asukaspaneelia suunniteltaessa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelut tuottavat kaupunkilaisille vuodessa yli 25 miljoonaa kokemusta – taidetta, tapahtumia, kursseja, harrastuksia, tiloja, ulkoilualueita ja palveluja liikkumiseen. Toimialalla on alusta asti haluttu varmistaa, että osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat ja tavat ovat kaikille kaupunkilaisille kattavia, vaikuttavia, yhdenvertaisia ja riittävän monimuotoisia sekä aiheeseen ja kulloisellekin kohderyhmälle sopivia ja saavutettavia.

Osallistuminen ja vaikuttaminen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen ja osallisuuden kehittämistä sitovat ja ohjaavat Helsingin kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmalli, strategiakausittain laadittavat osallisuussuunnitelmat sekä muun muassa kuntalaki, nuorisolaki, liikuntalaki, laki kuntien kulttuuritoiminnasta ja laki yleisistä kirjastoista.

Kaupunkilaiset voivat osallistua kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• antamalla palautetta ja kehittämisideoita (esim. palautejärjestelmän kautta)
• tekemällä aloitteita uusista toimintamuodoista
• vastaamalla palveluiden kehittämistä ja arviointia koskeviin kyselyihin
• osallistumalla osallistuvan budjetoinnin ideointiin ja hankkeiden kehittelyyn
• osallistumalla dialogeihin, kuulemistilaisuuksiin, haastatteluihin, työpajoihin tai paneelityöskentelyyn liittyen tietyn palvelun tai tilan kehittämiseen ja muutoksiin

Toimialan ja palveluiden määrittelemien osallistumisen ja vaikuttamisen kanavien ohella kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tukee kaupunkilaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa avustuksilla, joita myönnetään noin 32 miljoonaa euroa vuosittain, sekä lisäksi tarjoamalla tiloja, välineitä ja olosuhteita omaehtoiseen toimintaan.

Kaupunkiyhteisistä osallisuuden menetelmistä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle keskeinen on osallistuva budjetointi OmaStadi, jonka toteutukseen henkilöstö on osallistunut kunkin kierroksen äänestyspäätöksen mukaisesti vuodesta 2019 lähtien. Tällä hetkellä toimiala toteuttaa 21:tä kaupunkilaisten ehdottamaa ja toteutettavaksi äänestämää OmaStadi-hanketta yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla. OmaStadin seuraava kierros käynnistyy syksyllä 2025, ja toimialan palvelukokonaisuudet tukevat ja auttavat kaupunkilaisia jälleen sekä ehdotus- että äänestysvaiheessa.

Erityinen toiminnallinen rooli kaupunkilaislähtöisen toiminnan ja aktivismin tukemisessa on nuorisopalveluilla, jonka työssä tuetaan yksittäisiä nuoria ja nuorten toimintaryhmiä nuorisotyön menetelmin. Nuorisotyössä on vuonna 2024 laadittu nuoria osallistavan työotteen suuntalinjat sekä ohjeet nuorten aktivismin tukemiseen nuorisotyössä.

Kirjastolla on merkittävä rooli vapaan kansalaisyhteiskunnan ja kaupunkilaisten osallisuuden edistäjänä. Kirjaston suunta 2033 -vision mukaan kirjasto puolustaa demokratiaa, sananvapautta ja kestävää yhteiskuntaa. Toimenpiteistä esimerkkeinä ovat kirjastojen toimiminen moninaisten kansalaiskeskustelujen areenana sekä Aktivismidiplomi-ohjelma.

Liikunnan visiossa 2033 yhtenä tavoitteena on, että liikunta on helsinkiläisten suosituin harrastus. Liikunnassa avustus- ja tilapolitiikkaa kehitetään tietoperustaisesti ja kaupunkilaisia ja yhteisöjä kuunnellen. Lasten, nuorten ja perheiden omatoimisen ja itseorganisoituvan liikkumisen olosuhteita kehitetään yhdessä kaupunkilaisten ja kumppanien kanssa.

Kulttuuripalveluissa osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään osana kaikkea kehittämistä sekä kaupunkilaisten kohtaamistyötä. Kulttuurin avustuksia jaetaan vuosittain noin 21 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 kulttuurin avustuksissa erityisinä painopisteinä ovat alueellinen ja osallistava kulttuurityö sekä väestöryhmien välisten positiivisten kohtaamisten edistäminen. Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 -visiossa korostetaan kaupunkilaisten roolia kulttuurin luojina ja vaalijoina. Tällä hetkellä meneillään on kulttuurikeskusten visiotyö, johon on osallistunut jo noin 3 000 kaupunkilaista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tila- ja palveluympäristöjen muutoshankkeissa on ollut vuodesta 2022 käytössä osallisuuden ja palvelumuotoilun malli. Oman alueensa merkittävissä tilahankkeissa kaupunkilaiset ja sidosryhmät pääsevät yhteiskehittämään suunnitelmia jo tarveselvitysvaiheessa, jolloin on aito mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutukseen. Tavoitteena on muodostaa käsitys kaupunkilaisten ja käyttäjäryhmien tarpeista, pitäen sisällään myös ei-käyttäjien kokemuksen ja palvelunkäytön esteet.

Kaupunkilaisille ja sidosryhmille tarjotaan useita eri tapoja osallistua ja vaikuttaa: kyselyt, haastattelut, työpajat ja pidempikestoinen raati- tai laboratoriotyyppinen työskentely. Kulttuurin ja vapaa-ajan tilojen ja palveluiden muutoshankkeisiin osallistuu vuosittain tuhansia kaupunkilaisia. Hankkeissa muodostunut käyttäjätieto ja kaupunkilaisten kuuleminen on vaikuttanut merkittävästi toteutuneisiin tai toteutuksessa oleviin tila- ja palvelukonsepteihin, esimerkkeinä keskustakirjasto Oodi, Maunulatalo, Kalasataman kirjasto, Stoan laajennuksen ja Malminkartanon kirjaston suunnittelu sekä Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahallien meneillään olevat perusparannushankkeet.

Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen Helsingissä

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tapojen kehittämisestä ja toteutuksesta yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen kanavien kehittämisessä keskeistä ovat demokratiakasvatuksellinen ote sekä empatia- ja neuvottelutaitojen kehittymisen tukeminen. Syyskuussa 2024 Helsingille myönnettiin UNICEF:in tunnustus Lapsiystävällinen kunta -työstä, johon ovat osallistuneet kaikki toimialat sekä kaupunginkanslia. Tunnustus edellyttää jatkossa lasten osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden vahvistamista kaikessa kaupungin toiminnassa.

Nuorten budjetti on nuorisopalveluiden järjestämää osallistuvaa budjetointia, jossa 12–17-vuotiaat helsinkiläiset pääsevät vuosittain vaikuttamaan nuorten harrastustoimintaan ja omaan lähiympäristöönsä. Tiedonkeruussa ja työpajoissa nuoret voivat yhdessä tuoda esiin omia kokemuksiaan ja osallistua projektien ideointiin. Äänestyksessä ja neuvottelukunnissa nuoret pääsevät äänestämään sekä keskustelemaan ideoiden toteutuksesta. Nuorten budjettiin osallistuu vuosittain yli 10 000 nuorta.

Jokainen 13–17-vuotias voi Helsingissä myös jättää nuorten aloitteen. Vastauksen aloitteeseen antaa se kaupungin päättävä taho (lautakunta tai johtokunta), jonka toimivaltaan aloite kuuluu. Kaupunginvaltuustolle viedään kahdesti vuodessa tiedoksi kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvat nuorten aloitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Nuorten aloitteiden pohjalta on esimerkiksi saatu busseihin usb-latauspistokkeita sekä luotu nuorille kesäsetelijärjestelmä.

Nuorten ääni kuuluu! -tapahtumat ovat kahdesti vuodessa järjestettäviä keskustelufoorumeja, joilla nuoret ja kaupungin johto pohtivat yhdessä ratkaisuja nuorille tärkeisiin kysymyksiin. Vuoden 2024 tilaisuudessa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari, toimialajohtaja ja palveluiden johtajat keskustelivat maahan muuttaneiden perusopetuksessa opiskelevien 40 nuoren kanssa harrastamisesta ja vapaa-ajasta. Osallistuneet nuoret antoivat tilaisuudelle kokonaisarvosanan 4,7/5.

Helsingissä on lisäksi nuorille oma, joka toinen vuosi vaalein valittava vaikuttajaryhmä, Helsingin nuorisoneuvosto, jonka toimintaedellytyksistä vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelut. Kaikki 13–17-vuotiaat helsinkiläiset voivat asettua ehdolle, äänestää vaaleissa koulussa tai nuorisotalolla sekä kampanjoida ehdokkaan tukena. Nuorisoneuvosto osallistuu ja vaikuttaa nuorille tärkeisiin asioihin kaupungissa.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa 31.5.2025 mennessä kaupunginhallitukselle valtuutettu Elina Kauppilan ja 30 muun valtuutetun aloitteesta, jossa esitetään, esitetään, että Helsingissä otetaan vakituiseksi käytännöksi satunnaisotannalla muodostettu ja Helsingin väestötilastoja heijasteleva asukaspaneeli, joka on koossa aina valtuustokauden ajan. Aloite kokonaisuudessaan on liitteenä.

Valtuustoaloitteesta on pyydetty lausuntoa myös kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta.

Detta beslut publicerades 06.05.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §