Valtuustoaloite, katutaiteen lisääminen Helsingissä

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteen mukaan Suomi on katutaiteessa vielä lapsen kengissä ja katutaidetta lisäämällä lisättäisiin kaupungin yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki edistää katutaidetta osoittamalla katutaiteelle sopivia seiniä ja myöntäisi avustuksia katutaiteen opetukseen.

Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että katutaiteen lisääminen on kannatettavaa, koska se kaunistaa ympäristöä, vähentää harmaita pintoja, aktivoi nuoria ja vähentää töhryjen määrää kaupungissa.

Katutaide on lisääntynyt Helsingissä viimeisen 15-vuoden aikana runsaasti ja nykyään Helsingissä on satoja erilaajuisia katutaideteoksia. Kaupunkiympäristön toimiala on tehnyt työtä katutaiteen lisäämiseksi yhdessä hakijana tai toteuttajana toimineiden kanssa, joita ovat olleet muun muassa Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala, HAM-Helsingin taidemuseo, Helen Sähköverkko Oy ja eri järjestöt. Kaupunkiympäristön toimiala voi myös itse olla suunnittelemassa katutaiteelle sopivia paikkoja. Lisäksi osallistuva budjetointi (OmaStadi) on ollut keino saada tietoon asukkaiden toiveita katutaiteen osalta. Helsingin kaupunki on osoittanut katutaiteen tekemiseen useita luvallisia pintoja ja graffitiseiniä ympäri kaupunkia. Tällä hetkellä kaupungissa on ainakin 15 luvallista graffitiseinää.

Kaupunkiympäristön toimiala vastaa katutaiteen luvista. Yleisille alueille tulevasta katutaiteesta ei ole peritty maksua. Kaupunkiympäristön toimiala puhdistaa luvattomia töhryjä luvallisten maalausten tieltä. Töhryjen poiston näkökulmasta katutaiteen lisääminen on hyvä asia, koska se vähentää töhryjen määrää pienentäen näin töhryn poiston kustannuksia ja säästää ympäristöä. Yksi esimerkki tällaisesta onnistuneesta katutaiteesta on Kallion urheilukenttä, joka oli ennen töhryjen kannalta yksi kaupungin hankalimmista paikoista. Katutaiteen avulla töhryn poiston tarve on vähentynyt alueella selvästi.

Kaupunkiympäristön toimiala voi edistää katutaidetta yhdessä muiden toimialojen ja sidosryhmien kanssa muun muassa myöntämällä katutaiteelle lupia, viestimällä lupaprosessista selkeämmin ja puhdistamalla katutaiteelle sopivia pintoja.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että seinien osoittaminen katutaiteelle ja siihen liittyvät lupakäytännöt kuuluvat kaupunkiympäristön toimialle. Kaupunki tukee katutaiteen opettamista esimerkiksi nuorisopalveluiden tuottamien katutaidetyöpajojen kautta sekä osoittamalla alueellisen kulttuurityön, Helsingin mallin, kehittämisavustuksia katutaidekoulu KAS! Kontula Art Schoolin toimintaan. Helsingin mallin rahoitusta saa kuluvalla kaudella myös Helsinki Urban Art ry:n yhteisöllinen katutaideprojekti, jossa maalataan pintoja Kannelmäessä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Katutaiteen opettaminen on siis edustettuna kaupungin myöntämissä Helsingin mallin kehittämisavustuksissa.

Lisäksi kaupunki tukee kahta Helsingin keskeisintä katutaidetta tuottavaa toimijaa, Helsinki Urban Art ry:tä ja Mimmit ry:tä taide- ja kulttuuriavustusten toiminta-avustuksilla, joiden taso on määritelty suhteessa taide- ja kulttuuriavustusten yhteisiin arviointiperusteisiin sekä muihin toiminta-avustusta saaviin toimijoihin. Vertaisoppimiseen kannustavat katutaidetoimijoiden avoimet tapaamiset ovat olennainen osa Mimmit ry:n toimintaa, ja toisilta tekijöiltä oppiminen onkin yksi erityispiirteistä taidelajissa, joka pohjautuu omaehtoiseen tekemiseen ja jossa muodollinen koulutus on ollut harvinaisempaa. Toiminta-avustusta niin ikään saava Arabia-Toukola-Vanhakaupunki-alueen asukasyhdistys Artova ry edistää sekin toiminnassaan katu- ja kaupunkitaidetta. Lisäksi taide- ja kulttuuriavustusten projektiavustuksia voi hakea jatkuvassa haussa myös erilaisille katutaiteeseen liittyville projekteille.

Toimialan omana toimintana nuorisopalveluissa toimii ”undergroundkatutaidetoimisto”, joka järjestää suosittuja katutaide- ja graffittityöpajoja. Niissä nuoret pääsevät maalaamaan luvallisiin paikkoihin ja suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvia myös silta- ja seinäkohteisiin. Lisäksi kaupunki ylläpitää karttapalvelua luvallisten graffittiseinien sijainneista.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa myös, että julkisella taiteella, katutaide mukaan lukien, on paikkansa omaleimaisen ja vetovoimaisen kaupunkitilan luomisessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta tunnistaa, että katutaide mahdollistaa paitsi omaehtoista tekemistä ja taiteen matalan kynnyksen kokemista myös laajempia kokemuksia kaupunkiin kuulumisesta ja mahdollisuuksista olla vuorovaikutuksessa oman elinympäristönsä kanssa. Taidelähtöisten metodien yhdistäminen kaupunkisuunnitteluun on ajankohtaista erityisesti kaupunkiuudistusalueiden viihtyisyyden parantamisessa, ja katutaiteella voi olla tässä paljon annettavaa. Kulttuuriteko-palkinnolla 2024 palkittu KAS! Kontula Art School -toiminta on myös osoittanut katutaiteen mahdollisuudet asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä.

Helsingin kaupunki on osoittanut katutaiteen tekemiseen useita luvallisia graffitiseiniä ympäri kaupunkia, ja niiden suosittuus kielii niiden toimivuudesta sekä siitä, että kaupungissa ei ole pulaa innokkaista tekijöistä. Myös osallistuvan budjetoinnin (OmaStadi) kautta ehdotetut katutaidehankkeet kertovat kaupunkilaisten luottamuksesta katutaiteen mahdollisuuksiin oman asuinseudun viihtyvyyden parantajina ja kotiseuturakkauden osoituksina.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta näkee, että kaupunki voi edelleen tarjota seinäpintoja katutaiteelle sekä selkeyttää viestintää luvista ja tekemisen edellytyksistä. Kaupunki myöntää avustuksia Helsingissä tapahtuvaan, yleisölle avoimeen taide- ja kulttuuritoimintaan.