Helsingin kaupungin talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026−2028

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle esityslistan liitteenä yksi olevan käyttötalouden ja liitteenä kaksi olevan investointien vuoden 2026 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2026-2028 taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluineen.

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi liitteenä kolme olevan kaupunginhallituksen 18.8.2024 hyväksymän vuoden 2026 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2026-2028 laatimisohjeet.

1. Yleistä

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2026 ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2026-2028 varaudutaan turvaamaan laadukkaat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut kasvavalle asiakasmäärälle tulevan kaupunkistrategian kestävyysperiaate huomioiden.

Talousarvioehdotus on laadittu kaupunginhallituksen antamien laatimisohjeiden mukaisesti.

Talousarviokohdassa kaupungin tuottamat palvelut yhteisten palvelujen (ml. toimialatason varaukset) määrärahoja on siirretty kattamaan ydintoiminnan määrärahatarpeita. Tämän vuoksi yhteisten palvelujen määrärahat pysyvät vuoden 2025 tasolla ja ydinpalveluiden perusmenokasvu ylittää kestävyysperiaatteen salliman tason. Kokonaisuutena peruskasvu on kuitenkin kestävyysperiaatteen mukainen.

Ehdotukseen sisältyvät myös kaupunginhallituksen osana laatimisohjeita hyväksymät lisäpanostukset sekä tuloina ja menoina arvion ulkoisesta rahoituksesta siltä osin, kun tulojen ennakoidaan varmasti tuloutuvan toimialan käyttöön vuonna 2026.

Myös talousarviokohdan Korvaukset ja avustukset menokasvu on kestävyysperiaatteen mukainen. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollistanut täysimääräistä varautumista yksityisille perusopetuksen järjestäjille maksettavien kotikuntakorvausten lakisääteiseen tasokorotukseen.

Investointien määrärahaesitys laskee talousarvioehdotuksessa merkittävästi vuoden 2025 tasosta johtuen siitä, että pääosa ICT-laitehankinnoista siirtyy DigiHelsinki osakeyhtiön vastuulle ja osakeyhtiö veloittaa hankinnat toimialalta palvelujen myyntinä. Tämä nostaa toimialan käyttötalousmenoja.

2. Kaupunginhallituksen antamat laatimisohjeet ja muut suunnittelun lähtötiedot

2.1. Kaupunginhallituksen antamat laatimisohjeet

Kaupunginhallitus hyväksyi 18.8.2025 vuoden 2026 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2026-2028 laatimisohjeet. Liitteenä 2 oleviin ohjeisiin tehtiin seuraava lisäys:

Samalla kaupunginhallitus totesi, että strategian kestävyysperiaatteen mahdollistama menokasvu on tässä vaiheessa kohdennettu toimialoille teknisesti. Kaupunkiyhteisten menojen kattaminen ja sitä kautta Kunta-Helsingin toimialojen lopullinen toimialakohtainen menokasvu yhteensovitetaan talousarvioprosessissa

Perusraami vuodelle 2026

Talousarvioehdotuksen 2026 raami perustuu arvioihin yleisestä talouden kehityksestä, toimintaympäristön muutoksista sekä kaupunkistrategiaehdotuksessa 2025–2029 asetettuihin talouden tavoitteisiin.

Helsingillä on lähivuosina edessään merkittäviä haasteita Kunta- Helsingin talouden, toiminnan ja investointitason sopeuttamisessa nykyiseen kuntien rahoitusmalliin. Vuoteen 2024 asti Kunta-Helsinki on kyennyt rahoittamaan käyttötaloutensa ja vuosittaisen investointitasonsa pitkälti tulorahoituksella, mutta vuodesta 2025 eteenpäin Kunta-Helsingin talous on toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna alijäämäistä, ja tämä alijäämä joudutaan kattamaan nostamalla vuosittain ulkoista pitkäaikaista lainaa.

Kaupunkistrategiaehdotuksen kestävyysperiaate ja tuottavuustavoite

Uudesta kaupunkistrategiasta 2025–2029 on saatu kesäkuussa neuvottelutulos. Kaupunkistrategiaehdotuksessa sitoudutaan talouden kestävyysperiaatteeseen. Helsingin talouden kestävyysperiaate koostuu käyttötalouden menojen kasvun hallinnasta, investointitason kohtuullisuudesta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen valtionrahoitteisuusperiaatteesta.

Kaupungin käyttötalousmenojen kokonaiskasvu mitoitetaan väestönkasvun, peruspalvelujen hintaindeksillä mitattavan yleisen kustannuskasvun sekä asetetun vuotuisen tuottavuustavoitteen mukaisesti.

Kaupunkitasoinen vuotuinen tuottavuusvaade on -1 %. Tämä koskee koko muuta kunta-Helsingin kokonaisuutta (ml. liikelaitokset) lukuun ottamatta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ydinpalveluita. Ydinpalveluiksi luetaan edellä mainittujen toimialojen muut palvelukokonaisuudet kuin yhteiset palvelut.

Peruspalvelujen hintaindeksin muutosarvio vuodelle 2025 on laskenut Valtiovarainministeriön keväällä arvioimasta 3,1 prosentista 2,6 prosenttiin ja vuoden 2026 osalta 3,8 prosentista 3,2 prosenttiin.

Lopullinen väestöennuste julkaistaan elokuussa, mutta ennakkotiedon mukaan väestön kasvuennuste on vuosien 2025–2028 osalta vuosittain 1,3 prosenttia, eli noin 9 000 asukasta vuodessa.

Hintatason nousuarvio ja väestönkasvu sallivat yhteenlaskettuna 4,5 % menokasvun ml. kaupunkitasoiset menovelvoitteet.

Kaupunkitasoinen kokonaismenotaso on laskettu korottamalla kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ydintoimintojen TA2025 talousarviokohtia 4,5 prosentilla ja muiden talousarviokohtien TA2025 3,5 prosentilla. Näin laskien kokonaiskasvu ennen kaupunkitasoisia velvoitteita on 105,7 milj. euroa budjeteilla painotetun kasvuprosentin ollessa 4,16.

Kun kokonaiskasvusta vähennetään kaupunkitason velvoitteet, jää talousarviokohtien kasvuun 68,4 miljoonaa euroa, eli 2,7 %. Kasvu jaetaan alkuperäisten korotusten suhteessa ydintoiminnoille ja muille talousarviokohdille:

Laatimisohjeiden mukaan lautakuntien ja kaupunginkanslian talousarvioesitykset 2026 laaditaan noudattamalla em. kasvuprosentteja.

Kuten edellä on todettu, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa on siirretty yhteisten palvelujen määrärahoja kattamaan ydintoimintojen määrärahatarpeita. Tästä johtuen ydintoimintojen menojen peruskasvu on noin 3,1 % ja yhteisten palveluiden -0,3 %. Kokonaismenokasvu on kuitenkin kestävyysperiaatteen mukainen.

Kaupunkistrategiaehdotuksen päätöksiin perustuvat lisäykset perusraamiin

Kestävyysperiaatteeseen perustuvan perusraamin lisäksi laatimisohjeisiin sisältyy kaupunkistrategiaehdotuksen päätöksiin perustuvia lisäyksiä, joista kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa koskevat seuraavat lisäykset:

Kaupunginhallitus päätti 28.4.2025 kasvatuksen ja koulutuksen toimialan infrapalvelut-yksikön ICT-toimintojen siirrosta Digi Helsinki Oy:lle 1.9.2025 alkaen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala siirtyy oppilaiden tietokoneisiin investoimisesta palveluhankintoihin DigiHelsingiltä. Siirto vähentää kasvatuksen ja koulutuksen laiteinvestointeja 10 milj. eurolla 2026, joka on huomioitu raamissa. Liiketoimintasiirron toimintatapamuutosten ja laitehankintojen käyttötalouden lisäkustannukset (n. 7 miljoonaa euroa) budjetoidaan laatimisohjeiden mukaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti.

Ulkoinen rahoitus

Vuoden 2025 talousarvioon ei sisälly ulkoisen rahoituksen tuloja ja menoja. Vuoden 2026 talousarvioehdotuksen valmistelua ohjaa talousarvion täydellisyysperiaate. Siten myös tulojen osalta varmat ja todennäköiset ulkoiset rahoitusosuudet ym. tulee budjetoida osaksi talousarvioehdotuksen toimintatuottoja. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotukseen on tämän periaatteen mukaisesti sisällytetty ulkoisen rahoituksen tuloja ja menoja runsaalla 6 miljoonalla eurolla.

Toiminnan tavoitteet

Toimialojen, kaupunginkanslian, liikelaitosten ja virastojen on huomioitava kaupunkistrategiaehdotus talousarvioehdotuksien toiminnan tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa. Nelivuotiset kaupunkiyhteiset talousarvion toiminnan tavoitteet valmistellaan elo-syyskuussa kaupunginkanslian koordinoimana. Lisäksi voidaan valmistella toimialayhteisiä tavoitteita.

Kaupunkiyhteisiä tavoitteita on jo osittain sisällytetty toimialan talousarvioehdotukseen, mutta ne siis täydentyvät jatkovalmistelussa.

Henkilöstöetuudet

Laatimisohjeiden mukaan kertapalkitsemiseen varataan Kunta-Helsingin toimialojen, virastojen ja liikelaitosten talousarvioehdotuksissa määräraha, joka on suuruudeltaan 1,75 % henkilöstön tulosbudjetin säännöllisen työajan palkkasummasta. Tämä on 0,25 %-yksikköä suurempi varaus, kuin vuoden 2025 talousarviossa. Liikunta- ja kulttuurietu sekä matkalippuetu säilyvät vuoden 2025 tasolla eli yhteensä 550 eurossa per työntekijä.

Tuottavuuden kehittäminen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kestävyysperiaatteen mukainen tuottavuustavoite on yhteisille palveluille (ml. toimialayhteiset varaukset) 1 %, joka on euroissa noin 1 miljoonaa euroa. Vaikka kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ydinpalveluille ei kestävyysperiaatteessa aseteta numeerista tuottavuustavoitetta, alittaa kaupunkiyhteisten velvoitteiden menokasvun jälkeen jäävä sallittu menokasvu ennakoidun hintatason nousun. Tämä edellyttää tuottavuuden kehittämistä myös ydinpalveluissa.

Kaupunkistrategiaehdotuksessa 2025-2029 todetaan, että Helsingissä tehdään määrätietoisesti töitä kaupungin tuottavuuden parantamiseksi kohdennetuin tuottavuustoimin. Helsinki laatii toimialakohtaiset, kaupunginkansliaa koskevat sekä kaupunkiyhteiset tuottavuussuunnitelmat.

Laatimisohjeiden mukaan toimialojen, kaupunginkanslian ja liikelaitosten tulee sisällyttää talousarvioehdotuksensa toiminnan tavoitteisiin tuottavuustavoite sekä toimenpiteet, joilla päästään kestävyysperiaatteen mukaiseen tuottavuuden parantumiseen. Lisäksi toimialat, kaupunginkanslia ja liikelaitokset käynnistävät strategian mukaisesti tuottavuusohjelmien laatimisen.

2.2. Muut suunnittelun lähtötiedot

Toimialan asiakasmäärien ennakoinnin pohjana on käytetty uutta kaupungin väestöennustetta. Laatimisessa on käytetty myös kaupunginkanslian ylläpitämiä suunnittelun yhteisiä pohjatietoja.
Näihin sisältyvät mm. hintatason muutosarviot sekä kaupunkiympäristön toimialan ilmoittama arvio tilavuokrien muutoksista. Lisäksi toimiala on tehnyt talousarvioehdotuksen pohjaksi analyysin toimintaympäristön muutoksista, kuten lainsäädännön muutoksista ja muutosten kustannusvaikutuksista.

3. Tavoitteet vuodelle 2026

Talousarvioesitys pohjautuu uuteen kaupunkistrategialuonnokseen ja siitä johdettuihin tavoitteisiin.

3.1. Kaupunkistrategian toteuttaminen

Toimialalla on viisi keskeistä kaupunkistrategiasta johdettua toiminnan painopistettä:

3.2. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja kaupunkiyhteinen tuottavuustavoite

Talousarvioehdotuksessa on kaksi sitovaa toiminnallista tavoitetta. Lisäksi talousarvioehdotukseen sisältyy kolme kaupunkiyhteistä tavoitetta, joista yksi koskee tuottavuuden parantamista, yksi asukkaiden tyytyväisyyden paranemista ja yksi kaupunkilaisten työkyvyn ja työllisyyden edistämistä kaikissa elämänvaiheissa. Talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti kaupunkiyhteisiä tavoitteita täydennetään vielä myöhemmin kaupunginkanslian koordinoimina.

4. Käyttötalouden talousarvioehdotus

Kaupunkistrategiaesitykseen ja laatimisohjeisiin sisältyvän kestävyysperiaatteen sallima kasvu on toimialan ydinpalveluille 2,9 % ja yhteisille palveluille (ml. toimialayhteiset menot) 2,3 %. Euroissa kestävyysperiaate sallii toimialan menojen kasvavan kaupungin tuottamissa palveluissa noin 40 miljoonalla eurolla ja korvauksissa ja avustuksissa 5,4 miljoonalla eurolla.

Toimialalla on kolme käyttötalouden talousarviokohtaa eli valtuustoon nähden erikseen sitovaa määrärahakokonaisuutta Kaupungin tuottamat palvelut, Sotepelle tuotetut palvelut sekä Korvaukset ja avustukset.

Sotepelle tuotetut palvelut on nettobudjetoitu. Valtuuston nähden sitovana eränä on tulojen ja menojen erotus eli toimintakate, jonka tulee olla nolla. Menoja voi syntyä yhtä paljon, kun sotepe-toimiala maksaa tilaamistaan palveluista kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Kestävyysperiaate ei koske tätä talousarviokohtaa.

Kaupungin tuottamien palveluiden talousarviokohdan esitys on kestävyysperiaatteen mukainen huomioiden kaupunginhallituksen laatimisohjeissa siihen päätetyt kohdennetut lisäykset sekä tuloissa ja menoissa yhtä suurina huomioitu ulkoinen rahoitus.

Avustuksien ja korvauksien talousarviokohdan esitys on myös kestävyysperiaatteen mukainen. Esitykseen ei ole pystytty sisällyttämään täysimääräisesti yksityisille perusopetuksen järjestäjille maksettavien kotikuntakorvausten lakisääteistä tasokorotusta. Lisäkustannusarvio on noin 7 miljoonaa euroa, josta esitykseen on sisällytetty noin miljoona euroa.

4.1. Kokonaistulot ja -menot

Tuloarvio kasvaa esityksessä 13,5 miljoonalla eurolla eli 20,3 % verrattuna vuoden 2025 talousarvioon. Tästä runsas 6 miljoonaa euroa johtuu ulkoisen rahoituksen ennakoiduista tuloista ja loppuosa on tulotason tarkistusta huomioiden vuoden 2025 ennakoitu tulotaso, joka ylittää talousarvion. Vuoden 2025 talousarvion tuloarvio ei sisällä ulkoisen rahoituksen tuloja ja erityisesti varhaiskasvatuksen tulokertymän ennakoidaan ylittävän talousarvion vuonna 2025. Arvioidussa tulotasossa ei siis tapahdu käytännössä olennaista muutosta vuoden 2025 ennustettuun tulotasoon verrattuna.

Menoarvio kasvaa 77,4 miljoonalla eurolla eli 4,8 % ja ulkoinen rahoitus pois lukien 4,4 % verrattuna vuoden 2025 talousarvioon. Vuoden 2025 vastaava kasvu vuoteen 2024 verrattuna oli 5,3 %.

Kappaleessa 4.2 perustellaan tarkemmin muutoksia talousarviokohtien menoissa.

4.2. Kaupungin tuottamien palveluiden menot (+ 67,9 miljoonaa euroa)

Kaupungin tuottamien palveluiden menokasvu on seuraavassa jaettu kolmeen kokonaisuuteen: kestävyysperiaatteen mukaiseen perusesitykseen, kaupunginhallituksen laatimisohjeiden mukaisiin kohdennettuihin lisäyksiin kestävyysperiaatteen salliman kasvun päälle sekä ulkoisesti rahoitettavaan toimintaan.

Suomen- ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen piirissä on arvioitu vuonna 2026 kokonaisuudessaan olevan 35 000 lasta. Tämä on noin 300 lasta vähemmän kuin vuonna 2025. Perusopetusta on varauduttu järjestämään noin 49 000 suomen- ja ruotsinkieliselle oppilaalle, oppilasmäärä kasvaa noin 400 verrattuna vuoteen 2025. Helsingin kaupungin ylläpitämissä lukioissa opiskelee yli 11 400 opiskelijaa, opiskelijamäärä kasvaa noin 300 verrattuna vuoteen 2025. Ammatillista koulutusta järjestetään arviolta 10 300 opiskelijavuotta, mikä ylittää valtionrahoitukseen oikeuttavan järjestämisluvan (8 947 ov) 1 353 opiskelijavuodella. Lisäksi toimiala tarjoaa 135 000 tuntia asiakaslähtöistä ja monialaista vapaata sivistystyötä aikuisväestölle.

Kestävyysperiaatteen mukaisen perusesityksen menokasvu on 40 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2025 talousarvioon. Tällä menokasvulla on rahoitettu perustoiminnan arvioidut lisäkustannukset verrattuna vuoden 2025 talousarvioon. Määrärahoilla katetaan asiakasmäärän kasvu, palkankorotuksista johtuva henkilöstökulujen kasvu, hintatason muutokset sekä vuokrakulujen kasvu.

Perusesityksessä on siirretty yhteisten palvelujen määrärahoja noin 2 miljoonalla eurolla kattamaan ydintoiminnassa ennakoituja lisämenotarpeita varhaiskasvatuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi yhteisten palvelujen esitykseen sisältyy kestävyysperiaatteen edellyttämä 1 % tuottavuustavoite, joka tarkoittaa toimialalla 1 miljoonan euron vähennystä yhteisten palveluiden määrärahoista. Näistä tekijöistä johtuen yhteisten palveluiden määrärahat pysyvät vuoden 2025 talousarvion tasolla, kun taas ydinpalveluiden menokasvu ylittää kestävyysperiaatteen mukaisen menokasvun. Kokonaisuutena menokasvu on kuitenkin kestävyysperiaatteen mukainen.

Kaupunginhallituksen laatimisohjeiden mukaisista 21,8 miljoonan euron lisäyksistä on kohdennettu 8 miljoonaa euroa yhteisiin palveluihin. Tästä 7 miljoonaa on varattu kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevien DigiHelsinki Oy:n kasvavien palveluveloituksien rahoittamiseen ja 1 miljoonaa euroa oppimisen tukeen liittyvien täydennyskoulutuksien järjestämiseen. Loppuosa eli 13,8 miljoonaa euroa on kohdennettu suoraan ydintoimintaan.

Laatimisohjeiden mukaisesti talousarvioehdotuksen tuloissa ja menoissa on huomioitu varmat ja todennäköiset ulkoiset rahoitusosuudet. Kokonaisarvio on 6,2 miljoonaa euroa, joka kohdentuu kokonaisuudessaan ydintoimintaan.

4.3. Sotepelle tuotetuttujen palveluiden menot (+ 4,0 miljoonaa euroa)

Talousarviokohta sisältää opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien palvelun sekä kehitysvammaisten koululaisten loma-ajan toiminnan. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala maksaa palvelujen tuottamisen menot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Talousarviokohta ei kuulu nettobudjetoituna talousarviokohtana kestävyysperiaatteen piiriin.

Esitetyllä määrärahalla katetaan lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen perustuvat psykologi- ja kuraattoritarpeet, hintatason nousu sekä kehitysvammaisten lasten lomatoiminnan kustannusten kasvu.

4.4. Korvaukset ja avustukset (+ 5,4 miljoonaa euroa)

Kestävyysperiaatteen sallima menokasvu on tässä talousarviokohdassa 5,4 miljoonaa euroa. Esitys on tehty tähän sallittuun menokasvuun. Määrärahalisäyksellä katetaan asiakasmäärän muutos, hintatason nousu ja toiminnalliset muutokset.

Toiminnallisina muutoksina esitykseen sisältyy yksityisen hoidon tuen Helsinkilisiin varatun määrärahan korotukseen 1,2 miljoonalla eurolla ja 0,6 miljoonan euron varaus sopimuskorvaukseen Helsingin normaalilyseolle. Esityksessä varaudutaan myös kohdentamaan määrärahaa avustuksiin, joita myönnetään lapsiperheiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaan monitoimijaiseen toimintaan. Tämän avustuksen osalta esitys tarkentuu tulosbudjettivaiheessa.

Esityksessä on myös varauduttu osin yksityisille perusopetuksen järjestäjille maksettavien kotikuntakorvausten lakisääteiseen tasokorotukseen kaupungin arvioimaa hintatason nousua korkeammilla indeksikorotuksilla. Korotuksien arvioitu kustannusvaikutus on Helsingille noin 7 miljoonaa euroa, josta esitykseen on pystytty sisällyttämään kestävyysperiaatteen sisällä noin 1 miljoonaa euroa.

Oppilaiden kotikuntien yksityisille perusopetuksen järjestäjille lakisääteisesti maksama kotikuntakorvaus oppilasta kohti on noussut syksystä 2025 vastaamaan kuntien toisille kunnallisille perusopetuksen järjestäjille maksamaa kotikuntakorvausta. Aiemmin yksityisille opetuksen järjestäjille maksettava kotikuntakorvaus oli 94 % kunnallisille opetuksen järjestäjille maksetusta korvauksesta. Samalla yksityisten koulujen lakisääteisiä opetuksen järjestämisvelvoitteita yhdenmukaistettiin kunnallisten opetuksen järjestäjien kanssa. Tätä muutosta ei ole huomioitu vuoden 2025 talousarviossa.

Valtion kouluille maksettava kotikuntakorvaus säilyi lainsäädännön muutoksessa 94 %:ssa suhteessa kunnallisiin opetuksen järjestäjiin. Talousarvioehdotukseen sisältyy 0,6 miljoonan euron varaus Helsingin normaalilyseon sopimuskorvaukseen. Tällä varaudutaan nostamaan normaalilyseolle maksettavaa oppilaskohtaista kokonaiskorvausta (lakisääteinen kotikuntakorvaus + sopimuskorvaus) yhtä suureksi kunnallisten ja yksityisten opetuksen järjestäjien kanssa.
Sopimuksella on tarkoitus nostaa vastaavasti myös normaalilyseon velvoitteita opetuksen järjestämisessä yhdenmukaisiksi muiden opetuksen järjestäjien kanssa.

5. Tuottavuuden parantaminen

Kaupunginhallituksen antamien laatimisohjeiden mukaan toimialojen, kaupunginkanslian ja liikelaitosten tulee sisällyttää talousarvioehdotuksensa toiminnan tavoitteisiin tuottavuustavoite sekä toimenpiteet, joilla päästään kestävyysperiaatteen mukaiseen tuottavuuden parantumiseen. Lisäksi toimialat, kaupunginkanslia ja liikelaitokset käynnistävät strategian mukaisesti tuottavuusohjelmien laatimisen.

Toimialan talousarvioehdotukseen sisältyy ohjeiden mukaiset tuottavuustavoitteet. Yhteisten palveluiden 1 % tuottavuustavoitteen toteuttamisesta on myös tehty alustava suunnitelma, joka tarkentuu tulosbudjetissa.

Vaikka kestävyysperiaatteen salliman menokasvun kaavasta on poistettu ydintoimintoja koskeva prosentuaalinen tuottavuustavoite, edellyttää hintatason nousua pienempi menojen kasvuprosentti tuottavuuden parantamista myös ydintoiminnassa. Toimialan tuottavuutta on parannettava myös vuodelle 2025 ennakoitujen ylityksien kattamiseksi.

6. Irtaimen omaisuuden eli investointien talousarvioehdotus (- 15,5 miljoonaa euroa)

Talousarvioehdotuksen investointitaso laskee merkittävästi vuoteen 2025 verrattuna. Arvioidut menot ovat runsaat 15,3 miljoonaa eli 39 % alle vuoden 2025 tason. Menotaso tippuu pääosin ICT-laitehankinnoissa, jotka siirtyvät DigiHelsinki Oy:n vastuulle. Toimiala maksaa laitteet jatkossa käyttötalouden ostopalveluina, joiden kasvu on huomioitu talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti käyttötalouden talousarvioehdotuksessa.

Muiden hankintojen määrärahat on varattu investointiohjelman mukaisesti toimialan käytössä olevien tilojen kalustamiseen ja varustamiseen.

7. Vaikutusten arviointi

Talousarvioehdotuksen toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja aikuisiin. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa oppijoiden osaamista, hyvinvointia sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia kasvatukseen ja koulutukseen. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja osallisuus otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, henkilöstön koulutuksessa, työmenetelmien kehittämisessä ja oppimisympäristöjen järjestämisessä.

Talousarvioehdotuksessa esitetään alkuopetuksen laskennallisen ryhmäkoon pienentämistä 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Tämä tarkoittaa, että opettajalla on enemmän aikaa kohdata jokainen oppilas yksilöllisesti, mikä lisää mahdollisuuksia eriyttää opetusta ja vastata lasten erilaisiin tarpeisiin. Toimenpiteellä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia myös työrauhaan.

Lisäksi esitetään kahden viikkotunnin lisäämistä äidinkieleen perusopetuksessa. Tuntien lisääminen vahvistaa luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä ja tukee siten oppimista kaikissa oppiaineissa. Eri taustoista tulevien lasten osaamiserot kaventuvat, sillä aikaa käytetään taitoihin, joihin perhetausta vaikuttaa merkittävästi, kuten lukemisen harjoitteluun kotona. Toimenpide vahvistaa myös vieraskielisten oppijoiden valmiuksia ja antaa paremmat edellytykset myöhempiin opintoihin. Vahvempi osaamispohja helpottaa siirtymistä ylemmille luokille ja toiselle asteelle. Mahdollisena riskinä on, että koulupäivän pituus kasvaa ja voi väsyttää pieniä oppilaita, jos opetuksessa ei huomioida toiminnallisia ja leikinomaisia menetelmiä. Samoin vaarana on, että lisäaika käytetään liian yksipuolisesti ilman riittävää eriyttämistä, jolloin hyödyt jäävät rajallisiksi.

Talousarvioehdotuksessa esitetään tarveperusteisen rahoituksen lisäämistä perusopetukseen. Tarveperusteisen rahoituksen lisäämisellä on selkeästi myönteisiä lapsivaikutuksia. Tarveperusteisella rahoituksella voidaan palkata kouluun lisää henkilöstöä, kuten opettajia ja koulunkäynninohjaajia. Kun koululla enemmän aikuisia ryhmäkoot pienenevät ja opettajilla on enemmän aikaa kohdata jokainen oppilas. Tämä vahvistaa lasten oppimista, hyvinvointia ja turvallisuutta, kaventaa eroja perhetaustojen ja alueiden välillä ja ehkäisee syrjäytymistä.

Talousarvissa on kohdistettu rahoitusta oppimisen tuen uudistukseen. Tuen uudistus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin merkittävästi monilla tasoilla. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää oppimisen tukea ja yhtenäistää oppimisen tuen jatkumo esiopetuksesta toiselle asteelle. Keskeisenä lähtökohtana on siirtää tuen painopistettä varhaiseen ja oikea-aikaiseen. Varhaisen tuen korostaminen mahdollistaa haasteisiin puuttumisen heti alkuvaiheessa, vähentäen myöhempiä oppimisvaikeuksia ja tukien koulunkäyntiin sitoutumista.

Talousarvio sisältää sitovan tavoitteen, jolla parannetaan lukutaitoa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Lukemisen lisääminen ja lukutaidon parantaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa vaikuttaa lapsiin monin tavoin koko oppimispolun ajan. Varhaiskasvatuksessa lukemisen ja kielen taitojen vahvistaminen tukee lapsen kielellistä kehitystä, sanavaraston laajentumista ja ymmärtämisen taitoja. Se edistää keskittymiskykyä, vuorovaikutustaitoja ja oppimisen iloa, luoden vahvan perustan myöhemmälle koulunkäynnille. Perusopetuksessa lukutaidon vahvistaminen parantaa lasten mahdollisuuksia ymmärtää ja oppia kaikissa oppiaineissa, sillä lukeminen on keskeinen työkalu tiedon omaksumisessa. Lukutaidon kehittyminen kaventaa eroja eri taustoista tulevien lasten välillä, esimerkiksi kotikielen tai perhetaustan vaikutusta oppimiseen. Pitkällä aikavälillä se helpottaa siirtymistä ylemmille luokille ja toiselle asteelle, tukee koulumenestystä ja vahvistaa elinikäistä oppimisen perustaa.

Talousarvioehdotus sisältää sitovan ja kaupunkiyhteisen tavoitteen kaventaa eroja nuorten toimintakyvyssä ja tulevaisuudennäkymissä eri väestöryhmien välillä. Tavoitteen saavuttamiseksi vahvistetaan nuorten kiinnittymistä toisen asteen opintoihin lisäämällä kiinnittymistä tukevia käytäntöjä, kuten ryhmäyttämistä, tuen tarpeen ennakointia ja oikea-aikaista kohdentamista, monialaista ohjausta sekä kohdennettuja palveluita. Toimenpiteillä on useita lapsivaikutuksia. Nuoret kokevat koulupolullaan enemmän jatkuvuutta ja turvallisuutta, mikä vähentää keskeyttämisen riskiä ja tukee oppimismotivaatiota. Lisäksi toimenpiteet edistävät yhdenvertaisuutta, sillä kaikki nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen oppimisen etenemiseen taustasta riippumatta. Tämä ehkäisee syrjäytymistä, vähentää epävarmuutta tulevaisuudesta ja luo selkeän polun opintoihin sekä myöhempiin koulutus- ja työmahdollisuuksiin, tukien kokonaisvaltaisesti nuorten oppimista ja hyvinvointia.

8. Talousarvioprosessin eteneminen

Lautakuntien tulee hyväksyä talousarvioehdotuksensa 10.9.2025 mennessä.

Yhteensovitettu talousarvioehdotus julkaistaan 30.10.2025.

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion 3.11. Toinen mahdollinen käsittely on 10.11.2025.

Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 26.11.2025, jonka jälkeen kaupunginhallitus antaa talousarvion noudattamisohjeet.