V 26.11.2025, Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän ryhmäaloite ruotsinkielisestä kotoutumisesta Helsingissä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän ryhmäaloite korostaa, että uuden kotoutumislain myötä kunnat vastaavat kotoutumisesta ja työllisyyspalveluista. Hallitusohjelman ja kansalliskielistrategian mukaan 5–10 % maahanmuuttajista tulisi kotoutua ruotsiksi, ja osuus vastaa vähintään ruotsinkielisen väestön osuutta. Helsingissä tämä edellyttää riittäviä resursseja, parempaa tiedotusta kielivalinnasta ja viranomaisten osaamisen vahvistamista. Yhteiskuntaorientaatiossa tulee tuoda esiin Suomen kaksikielisyys, jotta maahanmuuttajat voivat tehdä tietoon perustuvan kielivalinnan. Vapaa sivistystyö ja kolmas sektori ovat avainasemassa ruotsinkielisessä kotoutumisessa, ja niiden roolia tulee vahvistaa ja kytkeä kunnalliseen työhön. Lisäksi tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä sekä seurantaa siitä, miten valtion lisärahoitus ja resurssit on käytetty. Aloite on liitteenä 1.

Ruotsinkieliset palvelut ja kotoutumisen alkuvaihe

Helsingin työllisyyspalvelut tarjoavat lakisääteisiä palveluja suomeksi ja ruotsiksi. Kotoutumisen alkuvaiheessa asiakkaille tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa heitä ohjataan valitsemaan kotoutumiskieli ja saamaan tietoa ruotsinkielisistä palveluista. Vuonna 2025 ruotsinkielisestä kotoutumiskoulutuksesta kiinnostuneita on ohjattu Helsingfors stads svenska arbetarinstitut Arbiksen järjestämiin kotoutumiskoulutuksiin. Kolmannen sektorin toimijat, kuten Luckan Integration, tarjoavat ohjausta ja mentorointia, jotka tukevat kotoutumista ruotsiksi.

Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus on parhaillaan valmistelussa työvoimakoulutuksena Helsingin kaupungin omana tuotantona yhteistyössä Helsingfors stads arbetarinstitut Arbiksen kanssa. Koulutus käynnistyy tammikuussa 2026. Tavoitteena on järjestää kolme koulutusta vuosittain siten, että kapasiteetin kasvaessa päästään 50:stä 60:een opiskelijaan vuosien 2026–2027 aikana.

Osaamisen kehittäminen ja henkilöstön tukeminen

Tiedotusta ruotsinkielisistä kotoutumismahdollisuuksista kehitetään osana asiakasohjausta ja palvelujen koordinointia. Tiedotuksen lisäämiseksi asiantuntijoita ohjeistetaan systemaattisesti kertomaan asiakkaalle oikeudesta valita kotoutumiskieli, ja tiedotusmateriaaleja tuotetaan kaksikielisinä. Perehdytysaineisto ruotsinkielisestä kotoutumisesta
on asiantuntijoiden saatavilla, ja aineistoa parannetaan ja kehitetään.

Pääkaupunkiseudun työllisyysalueilla toimii yhteinen ruotsinkielisen kotoutumisen asiantuntijaverkosto KOTO Svenska. Verkostossa asiantuntijat voivat vaihtaa tietoa ruotsinkielisen kotoutumisen erityispiirteistä yli kuntarajojen. Se tukee osaamisen kehittämistä, tiedon jakamista ja käytäntöjen yhdenmukaistamista ruotsinkielisten palvelujen osalta koko alueella.

Työllisyyspalvelujen henkilöstön ruotsin kielen osaamista vahvistetaan ruotsinkielisen ammattisanaston intensiivikurssilla suomenkielisille asiantuntijoille. Kurssin tavoitteena on parantaa viranomaisruotsin hallintaa ja lisätä itsevarmuutta ruotsin käytössä asiakastyössä. Pilottikurssi toteutetaan marraskuussa 2025, ja henkilöstön kiinnostus osallistua on ollut merkittävä.

Yhteiskuntaorientaation järjestäminen

Pääkaupunkiseudulla yhteiskuntaorientaation kurssien koordinoimisesta vastaa sopimuksen mukaisesti Vantaan työllisyyspalvelut. Kurssi on suunnattu kotoutumisen alkuvaiheessa oleville henkilöille. Kurssille ohjataan kotoutujia Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueelta. Lähtökohtana on, että osallistuminen tapahtuu ennen kotoutumiskoulutuksen alkua. Toteutus on hybridimallinen, yhdistäen lähiopetuksen ja etäopetuksen. Kurssi kestää vähintään 70 tuntia, tyypillisesti 20 arkipäivän aikana. Ryhmäkoko on noin 10–18 henkilöä.

Yhteiskuntaorientaation sisällöt perustuvat kotoutumislakiin (681/2023) ja valtioneuvoston asetukseen. Materiaalin kehityksestä ovat vastanneet Suomen Pakolaisapu ry ja Opetushallitus yhteistyössä viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa, ja työtä on rahoittanut EU:n AMIF rahasto. Materiaali sisältää tekstejä, tiivistelmiä, tehtäviä ja keskustelukysymyksiä, ja se on suunniteltu monikieliseksi ja kulttuurisesti saavutettavaksi.

Oppimateriaalissa mainitaan, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, jossa suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä. Kurssilla käsitellään kielilainsäädäntöä, oikeutta asioida viranomaisissa molemmilla kielillä sekä ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta. Suomen historiaa käsittelevässä osiossa korostetaan ruotsin kielen historiallista merkitystä ja suomenruotsalaisen kulttuurin asemaa.

Resurssit ja seuranta

Käynnissä oleva Jobba för integration -hanke tukee ruotsinkielistä työllistymistä ja koulutuspolkujen kehittämistä. Hanke kartoittaa ruotsinkielisiä työpaikkoja, tunnistaa esteitä työllistymiselle ja vakiinnuttaa Karriärdagen verkosto- ja rekrytointitapahtuman osaksi palvelutarjontaa. Tavoitteena on vahvistaa ruotsinkielistä kotoutumista ja koulutustarjontaa vuosina 2026–2027 sekä varmistaa resurssien tehokas käyttö ja seuranta. Resurssien käyttöä seurataan osana kotoutumispalvelujen kehittämistä ja arviointia.

Ruotsinkielisen kotoutumisen kehittämistä tukee Helsingin työllisyyspalveluissa toimiva suunnittelija, jonka tehtävänä on koordinoida, suunnitella ja edistää ruotsinkielisiä palveluja. Suunnittelijan rooli on keskeinen erityisesti palvelujen kehittämisessä, koulutusten valmistelussa ja yhteistyön vahvistamisessa kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa. Toimenkuva mahdollistaa pitkäjänteisen seurannan ja jatkuvan kehittämisen, jotta ruotsinkielinen kotoutuminen Helsingissä vastaa lainsäädännön ja strategisten tavoitteiden vaatimuksiin.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.